Ellen Parviainen

Etunimet: 
Ellen Anna Maria
Muut nimet: 
Ellen Jarno (taiteilijanimi)
Ellen Wåhlberg (omaa sukua)
Ellen Parviainen (entinen nimi)
Ellen Kozarowitsky (entinen nimi)
Ellen Hohenthal (nykyinen nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
19.10.1913
Syntymäpaikka: 
Isokyrö
Kuolinaika: 
29.06.1994
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Näyttelijä Ellen Parviainen, joka esiintyi myös taiteilijanimellä Ellen Jarno, oli suomalaisen elokuvan palveluksessa 1933-37. Hänen huomattavimmat roolinsa olivat Sinisen varjon (1933) Iris Vild ja elokuvan Mies Marseillesta (1937) Darja. Ellen Parviainen esiintyi 1930-luvulla myös näyttämöllä.

Ellen Anna Maria Wåhlberg syntyi 1913 Isokyrössä Karl Wåhlbergin ja Antoinette Maria Barrothin perheeseen. Ruotsia äidinkielenään puhuva Ellen Wåhlberg varttui Kotkassa, ja opiskeli Kotka Svenska Samskolassa. Hänen kodissaan puhuttiin ruotsin lisäksi englantia, saksaa, venäjää ja suomea. Ellen Wåhlberg avioitui helsinkiläisen Rolf Parviaisen kanssa vuonna 1931.

Ellen Parviainen teki elokuvadebyyttinsä Valentin Vaalan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa jännityselokuvassa Sininen varjo (1933), joka perustuu Mika Waltarin julkaisemattomaan novelliin. Parviainen näyttelee elokuvassa Theodor Tugain esittämän Joel Orman entistä ihastusta, vamppimaista Iris Vildiä. ”Uusia esiintyjiä ovat Birgit Nuotio ja Ellen Parviainen, jotka molemmat ovat toiveita herättäviä näyttelijättäriä", kirjoitti Black Joe Sosialisti-lehdessä (28.3.1933). ”Varsinkin viimemainittu antoi mainion näytteen kyvystään esiintyä tosi vampyyrinä. Molemmat tosin aluksi esittivät sanelunsa jonkun verran ulkolukua muistuttaen, mutta loppupuolella oli esiintymisessä jo tunnettakin ja sisäistä näkemystä.” Elokuvasta on tänä päivänä tallella noin 16 minuutin mittainen jakso.

Erkki Karun ohjaamassa ja käsikirjoittamassa komediassa Voi meitä! Anoppi tulee (1933) Ellen Parviainen esittää teatterikärpäsen puremaa Allia, joka unelmoi operetista. ”Ellen Parviaisen backfisch-tyyppi [nuori nainen] on uskottavan höpsä", luonnehti Uuden Suomen K. (30.4.1933). Parviainen ja Karu jatkoivat yhteistyötään Karun ja Risto Orkon valistuselokuvan Ne 45000 (1933) parissa, jossa Parviainen nähdään Esterinä, Helena Koskisen esittämän Helmin osakuntatoverina. Georg Malmsténin ohjaamassa, Havin Osakeyhtiön tilaama ja yhtiön tuotteita mainostavassa musiikkipitoisessa lyhytkomediassa Pikku myyjätär (1933) Parviainen näyttelee Keinäsen perheen Elsa-tytärtä. Hänet nähtiin myös pienessä roolissa viehättävänä työpaikanhakijana Valentin Vaalan komediassa Mieheke (1936).

Parviainen otti vuonna 1936 taiteilijanimekseen Ellen Jarno. Hän tulkitsi Darja Hammondin roolin Tapio Ilomäen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa Mies Marseillesta (1937), joka perustuu Simo Penttilän näytelmään. Elokuvan muissa päärooleissa nähtiin Leo Lähteenmäki, Kaarlo Angerkoski ja Kyösti Erämaa. Mies Marseillesta tuhoutui Adams Filmin tulipalossa 1950-luvulla.

Näyttelijätär esiintyi myös näyttämön puolella nimillä Ellen Parviainen ja Ellen Jarno, jossa hänen ominta alaansa olivat operetit ja komediat. Vuonna 1935 tanssi- ja laulutaitoinen Parviainen näytteli Kotkan Näyttämöllä Hawaiin kukka -operetissa. Hänet nähtiin Helsingin Kansanteatterissa vuonna 1935 Kokottikoulussa kamarineito Berthen roolissa, ja Fergusan kukka ja kenraali -näytelmässä hän oli Doña Enrigueta. Ellen Jarno oli kiinnitettynä Helsingin Kansanteatteriin 1936–37 ja sai lämpimät arvostelut Mitsun roolista näytelmässä Aina vain yllätyksiä (1936). Vuonna 1937 hän oli mukana kuunnelmassa Ministerikoulu. Ellen Parviaisen tyttären, Lucy Oakesin, mukaan Parviainen esiintyi näyttämöllä sodanajan alkuun asti.

Ellen ja Rolf Parviainen erosivat vuonna 1934. Ellen avioitui pietarilaisen Nikolai M. Kozarowitskyn kanssa 1939. Pariskunta sai kolme lasta ennen kuin Parviainen jäi leskeksi vuonna 1956. Hän avioitui lopulta Otto Jarl Hohenthalin kanssa vuonna 1958. Ellen Parviainen oli koko elämänsä ajan urheilullinen nainen, joka pelasi tennistä ja golfia. Hän kuoli Helsingissä 80-vuotiaana vuonna 1994.

Riikka Pennanen
7.10.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lucy Oakes (Ellen Parviaisen tytär), sähköposti Juha Seitajärvelle 8.1.2009.

Lucy Oakes (Ellen Parviaisen tytär), sähköposti Riikka Pennaselle 5.10.2014 ja 6.10.2014.

Ilona-tietokanta. http://ilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=22227. Linkki tarkastettu 30.9.2014.

Ilona-tietokanta. http://ilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=22018. Linkki tarkastettu 6.10.2014.