Alli Riks

Etunimet: 
Alli
Muut nimet: 
Kokoonpano: 

Biografia

Näyttelijä

Alli Riks esitti Valentin Vaalan ohjaamissa draamoissa pari huomattavaa sivuosaa, jotka ovat Mustalaishurmaajan (1929) Glafira ja Laveata tietä -elokuvan (1931) Tanita Salo. Filmialan lehdet luonnehtivat lahjakasta ja filmaattista näyttelijää Suomen ensimmäiseksi "vampyyriksi". Aikalaiskriitikoiden mukaan Alli Riksillä oli kaikki edellytykset kohota kansainväliseksi filmitähdeksi. Alli Riksin kansallisuudesta, syntymäajasta ja -paikasta ei ole varmaa tietoa.

"Olen syntynyt Berliinissä ja olen nyt 22-vuotias. Jo aivan pikkutyttönä jouduin Pietariin, jonne perheemme muutti, mutta bolsevikkivallan tultua menetti isäni kaiken omaisuutensa. Me jouduimme puille paljaille ja palasimme takaisin Saksaan. Ne olivat tukalia aikoja, mutta onneksi olin silloin niin pieni, että melkein kaikki sen ajan tapaukset ovat häipyneet muististani. Nyt olen nelisen vuotta ollut Suomessa ja tätä maata olen ruvennut pitämään toisena isänmaanani, sillä kaikki ovat täällä olleet kovin ystävällisiä minulle. Isäni on jo aikaa sitten kuollut, mutta äitini elää vielä Saksassa. Minulla ei ole omaisiakaan täällä, olen aivan yksin, mutta hyvin olen silti toimeen tullut", Alli Riks kertoi taustastaan Elokuva-lehdelle antamassaan haastattelussa 1931.

Alli Riks päätyi elokuvanäyttelijäksi sattumalta. "Fennica filmin sielu hra Vaala näki minut sivumennen parissa tanssiravintolassa ja tuli ilman muuta ehdottamaan koefilmausta. Olin näet hänen mielestään kiitollinen tyyppi filmattavaksi. Minä luonnollisesti riemulla suostuin koefilmattavaksi ja siitä se sitten alkoikin. Pääsin Mustalaishurmaaja nimisessä filmissä esiintymään hra Tugain vastanäyttelijänä. Alku oli tietysti hankalaa, sillä ilkeä kameran silmä tahtoi väkisin hämäännyttää minut, mutta kaikkeenhan tottuu ja vähitellen oppii näytellessä unohtamaan koko filmikameran olemassaolon", Alli Riks muisteli ensimmäistä roolityötään Glafiraa. "Meri Hackzell ja Alli Riks ansaitsevat täyden tunnustuksen. On hämmästyttävää todeta että heidän näyttelemisestään puuttuu vasta-alkajan pingottuneisuus ja hajanaisuus", kiitteli Helsingin Sanomien nimimerkki -rpi sivuosien esittäjiä.

Talvella 1930-31 Valentin Vaala ohjasi elokuvan Laveata tietä (1931), jossa Alli Riksillä on huomattava Tanita Salon sivuosa. "Koetan esiintyä siinä rafineerattuna pariisilaisnaisena. (--) Yökohtauksissa, jotka otettiin Helsingin lähistöllä, jouduimme näyttelemään 37 asteen pakkasessa ja tuollaisessa kylmyydessä piti vielä kyetä esittämään mitä hehkuvinta rakkauttakin. (--) Laveata tietä filmattaessa aloitimme työn monasti jo seitsemältä aamulla ja lopetimme sen vasta kolmen aikaan yöllä. Olin väliin kotiin tultuani niin näännyksissä, että maata mennessäni ajattelin heittää koko homman sikseen, mutta aamulla herättyäni riensinkin taas juoksujalkaa filmauspaikalle. Niin se on, - kun kerran on filmiin päässyt, niin ei siitä malta enää luopua, ei vaikka pää menisi. Ja innostustani lisää se, että olen alkanut saada kirjeitä elokuvayleisöltä ympäri Suomea, joka paikasta missä esikkofilmiä on esitetty. (--) Hirveintä on minusta olla mukana premiäärissä ja joutua katselemaan itseään. Silloin huomaa niin hyvin, että tuonkin kohtauksen olisi pitänyt kyetä esittämään monta vertaa paremmin ja silloin kysyy itseltään miten Greta Garbo, suuri ihanteeni, olisi tuossa kohdassa elehtinyt", Alli Riks kertoili Elokuva-lehden haastattelussa 1931.

Alli Riks sai temperamenttisesta Tanita Salon roolisuorituksestaan erinomaiset arvostelut. "Hänellä on 'elokuvakasvot' ja hänen pariisittarensa oli muutenkin nähdäkseni, elokuvan paras esitys. Hänet toivoo näkevänsä vastakin", totesi Savon Sanomien nimimerkki A. P. "Alli Riks vampyyriosassaan on kokonaan oma tyyppinsä ja muutamia lähikuvia lukuunottamatta hän näyttelee niin loistavasti, että hänestä voidaan ankariakin mittapuita käyttäen, odottaa eurooppalaiselle tasolle kohoaavaa tähteä", ylisti Elokuva-lehden nimimerkki R. R. R.

Sisko Rytkönen
29.6.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Helsingin Sanomat 5.11.1929.

A. P: "Uusi kotimainen äänielokuva". Savon Sanomat 12.4.1931.

R. R. R: "Haastattelu baaripöydän takaa. Suomen ensimmäistä 'vampyyria' tapaamassa". Elokuva 5/1931, 5.

R. R. R: "Nuorta väkeä valkoisella kankaalla". Elokuva 9/1931, 5.