Vivan Crawelin

Etunimet: 
Vivan Alice
Muut nimet: 
Vivan Björkbom (omaa sukua)
Vivan Cravelin (vaihtoehtoinen kirjoitusasu)
Lia Lae (taiteilijanimi)
Vivan Sjöstedt (entinen nimi)
Vivi Alice Björkbom (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
06.03.1906
Syntymäpaikka: 
Vaasa
Kuolinaika: 
17.08.1990
Kuolinpaikka: 
Tukholma, Ruotsi

Biografia

Näyttelijä

Paremmin taiteilijanimellään Lia Lae tunnettu näyttelijätär Vivan Crawelin esiintyi mykkäkaudella kolmessa elokuvassa, joista kaksi on Carl von Haartmanin ohjauksia. Hänet muistetaan Elämän maantiellä (1927) -elokuvan Irmelana ja Kajastuksen (1930) juonittelevana kamarineitona.

Vivi Alice Björkbom alias Vivan syntyi 1906 Vaasassa merikapteeni Knut Axel Björkbom ja Aina Maria Sjöblomin perheeseen. Suomenruotsalainen Björkbom varttui Turussa sisarustensa kanssa – hänen vanhemmasta sisarestaan Ebba Björkbom-Bäckmanista tuli myöhemmin runoilija. Vivan Björkbom avioitui 1927 liikemies Gunnar Crawelinin kanssa, ja pariskunta muutti Helsinkiin.

Vivan Crawelin teki valkokangasdebyyttinsa Kurt Jägerin ja Ragnar Hartwallin ohjaaman mykkäelokuvan Elämän maantiellä (1927) naispääosassa. Crawelin oli amatöörinäyttelijä: hänellä ei ollut näyttelijän koulutusta tai kokemusta näyttämöltä. Naispääroolin, Irmelan, esittäjää etsittiin ravintola Pörssissä järjestetyissä koekuvauksissa, josta Crawelin oli lukenut sanomalehdestä. Kaksikymmentä näyttelijäehdokasta valittiin ensin ulkonäön perusteella, jonka jälkeen he näyttelivät pareittain mustasukkaisuuskohtauksen. Crawelin eläytyi osaansa niin voimakkaasti, että hänen käteensä jäi tupsu kilpailijattaren hiuksia. Tätä pidettiin lupaavana todisteena hänen temperamentistaan, joten Crawelin valittiin orpotyttö Irmelan roolin.

Uusi näyttelijäkyky esiintyi elokuvassa eksoottisella taiteilijanimellä Lia Lae, ja hänen tavaramerkkinsä oli Colleen Moore -tyylinen moderni polkkatukka. ”Koefilmaus oli vain leikkiä verrattuna todelliseen filmaukseen, jossa tarvittiin aivan loputtomasti kärsivällisyyttä. Pahinta mielestäni ovat ’filmisuudelmat’ ja ihomaalin peseminen kasvoiltani. Hauskinta on saada filmata Waldemar Wohlströmin vastanäyttelijänä sekä saada tapella ja oikein tosissaan huitoa ympärilleen”, Lia Lae kertoi Kulissien takana -lehdelle. ”Filmaus on kuin jotain huumausainetta. Kun sitä kerran on ottanut annoksen, ei enää voi lopettaa.”

Vivan Crawelin alias Lia Lae sai lämpimät arvostelut debyyttiroolistaan. ”Nuori on myös Lia Lae, josta ennustetaan tulevaa suomalaista elokuvatähteä. Hänellä on hyvin edulliset elokuvakasvot, hänessä on luontaista viehkeyttä, jota on kehitettävä elokuvataiteen vaatimaksi viehkeydeksi, mutta sanalla sanoen: hän on lupaava. Komedia-Filmiä voidaan onnitella tästä löydöstään", Iltalehden (30.11.1927) arvostelija kirjoitti.

Menestyksestä huolimatta Irmelan osa Elämä maantiellä -elokuvassa jäi Crawelinin ainoaksi päärooliksi. ”Itse kuitenkin olin ankaran kriittinen itseäni kohtaan ja kaikkea muuta kuin iloinen nähdessäni tulokset valkokankaalla", hän kertoi Seura-lehdelle 1940. ”En myöskään pitänyt menestystäni seuranneesta kansansuosiosta.” Lisäksi elokuvanäyttelijän palkka oli 1920-luvulla kehno: Crawelin sai nimellisesti palkkaa 3 005 markkaa, mutta hänen kuvauksista johtuvat menonsa olivat jopa 3 000 markkaa. ”Siksipä en jatkanut elokuvauraani. Eihän sillä kannattanut elää täällä Suomessa.”

Vivan Crawelin nähtiin vielä kahdessa elokuvassa, joista molemmat ovat Carl von Haartmanin ohjauksia Suomi-Filmille. Crawelinilla on pieni rooli savuketta polttavana flapper-tyttönä vakoojadraamassa Korkein voitto (1929). Hänet nähtiin avainroolissa Cederströmien kamarineitinä epookkielokuvassa Kajastus (1930), jossa hänen sukunimensä on kreditoitu muodossa Cravelin. Elokuvassa Gunnar Wallinin näyttelemällä tilanomistaja Oscar Cederströmillä ja kamarineidillä on ollut läheinen suhde. Mustasukkainen kamarineiti kostaa vakoilemalla Oscaria, ja ilmiantamalla tämän santarmeille. ”Ehkä näyttelijäsaavutuksista parhaimpia oli Vivan Cravelinin kamarineiti, jonka näytteleminen oli paikoin niin hyvää, että se useimpiin muihin verrattaessa pyrki kääntämään katsojan sympatian elokuvan ’sankareista’ sen ’roistoon’, tietysti vastoin elokuvan henkeä”, kirjoitti Ylioppilaslehden (12/1930) arvostelija. Kajastus jäi Vivan Crawelinin viimeiseksi elokuvarooliksi.

Elokuvauransa jälkeen Vivan Crawelin, joka palasi käyttämään tyttönimeään Björkbom, toimi muotialalla. Hän työskenteli esimiehenä muotisalonki Salon Ståhlbergissä, joka valmisti korkealaatuisia naisten vaatteita, vuoteen 1944 asti. Björkbom matkusteli ympäri Eurooppaa etsimässä vaikutteita Salon Ståhlbergin muotiluomuksiin. Muotisalonki vastasi muun muassa Sinisen varjon (1933) ja Onnenpotkun (1936) puvustuksesta.

Vivan Björkbom avioitui eronsa jälkeen 1944 Tor Gustav Erik Sjöstedtin, ruotsalaisen hovimestarin, kanssa. Vivan Sjöstedt muutti avioliiton myötä Tukholmaan, jossa hän asui loppuelämänsä. 84-vuotias Vivan Björkbom kuoli Tukholmassa 1990.

Riikka Pennanen
23.10.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Riitta Björkbom (Vivan Björkbomin veljenpojan vaimo), haastattelu 7.10.2013, Riikka Pennanen.

“Kannattava ravintolavierailu”. Kulissien takana 1/1927.

Lilith: “Mykkää elokuvausta hankkijan juhlasalissa”. Seura 8/1940.

Lilith: ”Optimistisk modeexpert berättär om höstens linje”. Astra 10/1943.

Lilith: ”Maa, jossa tarjoillaan savukkeita tarjottimelta ja missä saa oikeata kahvia ravintoloissa”. Eeva 2/1944.