Aarre Karén

Etunimet: 
Aarre Einari
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
29.11.1932
Syntymäpaikka: 
Tokio, Japani

Biografia

Näyttelijä

Näyttelijä Aarre Karén on ollut kiinnitettynä mm. Helsingin Kaupunginteatteriin ja Suomen Kansallisteatteriin. Elokuvarooleja hänellä on ollut runsaasti vuodesta 1966 alkaen.

Aarre Karén syntyi vuonna 1932 Tokiossa - hänen isänsä oli suomalainen lähetyssaarnaaja. Karén suoritti Suomen Teatterikoulun 1956-59 ja oli sen jälkeen kiinnitettynä Jyväskylään ja Kotkaan ja sitten Helsingin Kaupunginteatteriin 1965-87 ja Suomen Kansallisteatteriin 1987-99. Hänellä on ollut runsaasti myös televisio- ja radioesiintymisiä.

Aarre Karénin ensiesiintyminen valkokankaalla tapahtui vuonna 1966 luutnanttina Aarne Tarkaksen sotilasfarssissa Johan nyt on markkinat!. Maunu Kurkvaaran elokuvassa Kujanjuoksu (1971) hänellä oli miespääosa Ossi Virtasena; Matti Kassilan komediassa Natalia (1979) Karén oli pelkosenniemeläinen opettaja Volontinen, Jukka Virtasen elokuvassa Fakta homma (1987) kansakoulunopettaja. Pankinjohtajaa Aarre Karén on näytellyt elokuvissa Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982), Cha Cha Cha (1989) ja Kauas pilvet karkaavat (1996), kamreeria elokuvassa Ulvova mylläri (1982). Lääkärinä Karén on nähty elokuvissa Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990), Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti (1992), Kulkuri ja joutsen (1999) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).

Aarre Karénin muita rooleja ovat olleet mm. Ilen isä elokuvassa Apinan vuosi (1983), Linna-elokuvan kyläsihteeri (1986) sekä ministeri elokuvissa Uuno Turhapuronn poika (1993) ja Raid (2003). Elokuvassa Uuno Turhapuro This Is My Life (2004) Karén oli kärttyisä vanha kriitikko, elokuvassa 21 tapaa pilata avioliitto (2013) vanha kuulovammainen mies. Animaatioelokuvassa Röllin sydän (2002) Karén tulkitsi lakeijan äänen ja elokuvissa Niko - lentäjän poika (2008) ja Niko 2 - lentäjäveljekset (2012) isoisän/Topiaan puheen.

Näyttelijä- tai puherooleja kotimaisissa elokuvissa Aarre Karénilla on vuoden 2013 loppuun mennessä ollut kaikkiaan 36. Lisäksi tulee joukko ulkomaisten elokuvien dubbauksia sekä televisio- ja radiotehtäviä.

Kari Uusitalo
14.3.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Teatterit ja teatterintekijät 2005. Helsinki: Like 2005, 278.

Suomen kansallisfilmografia 7-12. Helsinki: Edita 1998-2005.