Helge Herala

Etunimet: 
Helge Frans Birger
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
30.09.1922
Syntymäpaikka: 
Hämeenlinna
Kuolinaika: 
27.02.2010
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1962 parhaasta miespääosasta elokuvassa Kultainen vasikka.

Biografia

Näyttelijä, teatterinjohtaja, yrittäjä

Helge Herala teki merkittävän näyttelijäuran muun muassa Suomen Kansallisteatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hän esitti 1950-2004 yli 50 filmiroolia. Herala näytteli nuorena usein sankarirooleja ja varttuneemmalla iällä koomisia hahmoja.

Helge Frans Birger Herala syntyi 1923 Hämeenlinnassa asemestari Jaakko Heralan perheeseen. Hän palveli sotavuosina merivoimissa, minkä jälkeen hän aloitti taiteilijauransa 1946 Turun Työväen Teatterissa. Kiinnitettynä näyttelijänä hän työskenteli Turun Kaupunginteatterissa, Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa, Intimiteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa ja TV-teatterissa. Merkittäviä näyttämörooleja olivat mm. Rikoksen ja rangaistuksen Raskolnikov ja Ihanneaviomiehen nimiosa.

Herala meni naimisiin 1952 näyttelijä Marja Korhosen kanssa. Hän aloitti 1973 Kouvolan Teatterin johtajana, mutta seuraavana vuonna esikoispoika Jarkon menehtyminen liikenneonnettomuudessa sai Heralan luopumaan teatterista. Herala siirtyi Turkuun ja perusti veljensä kanssa leipomon, joka toimi vuoteen 1991 saakka.

Herala näytteli 1959-2000 lukuisissa televisiotuotannoissa. Tunnetuin hänen TV-hahmoistaan oli steppaava Heguli MTV:n viihdesarjassa Valehtelijoiden klubi (1982-83).

Herala esitti 1950-2004 yli 50 filmiroolia. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin valkokankaalla Hallin Jannen (1950) nimiosassa. Seuraavana vuonna hän tulkitsi Heikki Huotaria kansankomediassa Tukkijoella. Mika Waltarin näytelmään perustuvassa filmatisoinnissa Noita palaa elämään (1952) Herala oli taiteilija Kauko ja maaseutudraamassa Sillankorvan emäntä (1953) nuori isäntä Hallan Jaakko.

Vuonna 1957 valmistuneessa elokuvassa ”1918” hän teki koskettavan roolisuorituksen vankileiripastori Hastigina. Maria Jotunin näytelmään perustuvassa filmatisoinnissa Kultainen vasikka (1961) Herala esitti hylättyä aviomiestä Jaakko Honkaa, josta hänet palkittiin miespääosa-Jussilla. Hän näytteli 1950- ja 1960-luvulla Aarne Tarkaksen ohjaamissa elokuvissa, kuten sotilasfarssissa Vatsa sisään, rinta ulos (1959), jossa hänellä oli pääosa naisia arastelevana kapteeni Routana.

Heralan tunnetuimpia filmirooleja oli sekopäinen majuri Vadenblick rikostarinassa Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962). Väinö Linna -filmatisoinneissa Täällä Pohjantähden alla (1968) sekä Akseli ja Elina (1970) hän esitti Vihtori "Vikki" Kiviojaa ja Uuno Turhapuro -elokuvissa opettajaa. Raid-televisiosarjassa (2000) ja samannimisessä elokuvassa (2003) Herala näytteli kaatopaikan keisaria ja Tarjan isää. Heralan viimeiseksi elokuvaksi jäi Uuno Turhapuro - This Is My Life (2004).

Sisko Rytkönen
7.12.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 476.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 528.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 156-57.

Helge Herala: Elämää sateenkaaren alla. Helsinki: WSOY 2002.

Tuomas Marjamäki: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijät 2007-1907. Helsinki: Edita 2007, 274-75.

Lauri Meri: "Herrasmies ja veijari teki pitkän uran näyttelijänä." Helsingin Sanomat 3.3.2010.

http://www.imdb.com/name/nm0378427/?ref_=fn_al_nm_1. Linkki tarkastettu 7.12.2013.