Jussi Jurkka

Etunimet: 
Jussi
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
15.06.1930
Syntymäpaikka: 
Turku
Kuolinaika: 
09.04.1982
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1959 parhaasta miessivuosasta elokuvassa Punainen viiva.
Miesnäyttelijän Jussi-palkinto 1971 elokuvista Akseli ja Elina sekä Päämaja.

Biografia

Näyttelijä

Jussi Jurkka oli Eino ja Emmi Jurkan näyttelijäperheen kolmesta lapsesta nuorimmaisin; myös hänen veljestään Sakarista ja sisarestaan Vapusta tuli näyttelijöitä sekä teatterilavoilla että elokuvissa.

Jussi Tapani Jurkka (v:een 1931 Juurivirta) oli luonnonlahjakas ja monipuolinen luonnenäyttelijä, joka eläytyi kulloiseenkin rooliin täysipainoisesti ja ehdoitta. Vuonna 1947 aloitettu Teatterikoulu jäi kesken, kun hänet kiinnitettiin1949 Kotkan Maakuntateatteriin ja sieltä edelleen helsinkiläiseen Intimiteatteriin. Suomen Kansallisteatterin näyttelijäkuntaan Jussi Jurkka kuului vuodesta 1957 sairastumiseensa 1982 saakka. Hanna Helavuoren mukaan tämä hermoherkkä näyttelijä "kantoi roolitöissään koko toisen maailmansodan jälkeisen eurooppalaisen ihmisen tilintekoa menneisyydestä ja sen herättämästä syyllisyydestä". Mutta yhtä taitava Jussi Jurkka oli myös huumoria vaativissa roolitulkinnoissaan.

Ensimmäisen elokuvaroolinsa Jussi Jurkka sai jo 10-vuotiaana, juoksupoikana Hugo Hytösen ohjaamassa komediassa Ketunhäntä kainalossa. Valkokangasrooleja kertyi hänelle sen jälkeen vuosina 1948-77 kaikkiaan 30; viimeiseksi jäi poliisi Karisiira Edvin Laineen ohjaamassa Päätalo-filmatisoinnissa Viimeinen savotta. Jussi-patsaan Jurkka sai kahdesti: vuonna 1959 - elokuvan agitaattori Puntarpään roolista ja vuonna 1970 yhteisesti Päämaja-elokuvan päämajoitusmestarista sekä Akseli ja Elina -elokuvan kommunisti Siukolasta.

Jussi Jurkan elokuvarooleista ehkä tunnetuimmaksi on noussut luutnantti Lammio vuoden 1955 Tuntemattomassa sotilaassa. Muita merkittäviä rooleja olivat mm. Artturi Junkkeri elokuvissa ... Ja Helena soittaa (1952), Näkemiin Helena (1955) ja Pää pystyyn Helena (1957), Morsiusseppele-elokuvan Allan Smith (1954), Jokin ihmisessä -elokuvan Kauko (1956), Silja - nuorena nukkunut -elokuvan Armas (1956), Musta rakkaus -elokuvan Pauli Haantie (1957) ja Lasisydän-elokuvan lasitaiteilija (1959). Jussi Jurkasta tuli eräänlainen Tauno Palon manttelinperijä voittaesaan Elokuva-Aitan suosikkiäänestyksen 1957-61. Televisiossa Jurkka esiintyi mm. Neil Hardwickin Parempi myöhään -sketsisarjassa.

Jussi Jurkan ensimmäinen vaimo 1955-65 Maikki Länsiö (1932-1996) ja toinen vaimo 1966-73 Arja Pessa (s. 1943) olivat myös näyttelijöitä. Jussi Jurkan ja Maikki Länsiön tytär Laura Jurkka (s. 1958) on esiintynyt näyttelijänä myös parissa elokuvassa.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Hanna Helavuori: "Jurkka, Jussi". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 4. Helsinki: SKS 2004, 506-508.