Siiri Angerkoski

Etunimet: 
Siiri Saimi
Muut nimet: 
Siiri Palmu (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
21.08.1902
Syntymäpaikka: 
Oulu
Kuolinaika: 
28.03.1971
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1945 parhaasta naissivuosasta elokuvassa Anna Liisa.
Naisnäyttelijän Jussi-palkinto 1971 (perustelu: ansiokas elokuvanäyttelijän ura sekä televisioelokuva Aliisa).

Biografia

Elokuva- ja teatterinäyttelijä

Siiri Angerkoski (1902-1971) oli lahjakas ja monipuolinen teatterinäyttelijä. Angerkoski (o.s. Palmu; vuoteen 1904 Pelkonen) syntyi Oulussa 21.08.1902 kultaseppäperheeseen. Isä Kustaa Palmu toivoi tyttärestä työnsä jatkajaa, mutta tämän veri veti voimakkaasti teatterin pariin. Näyttelijänura alkoi 1921 Porista ja johti mm. Viipurin, Jyväskylän, Turun ja Tampereen kautta vuonna 1934 Helsingin Kansanteatteriin. Avioliiton näyttelijä Kaarlo Angerkosken kanssa hän solmi vuonna 1933.

Ensimmäisen elokuvaroolinsa Siiri Angerkoski näytteli vielä Siiri Palmun nimellä. Valkokangasura alkoi varsinaisesti vuonna 1936 peräti viidellä elokuvaroolilla. Kesällä 1938 Siiri ja Kaarlo Angerkoski saivat kiinnityksen Suomen ensimmäisiksi kuukausipalkkaisiksi elokuvanäyttelijöiksi Oy Suomen Filmiteollisuuteen. Kaarlo Angerkosken osalta ura päättyi sydänhalvaukseen jo syksyllä 1939, mutta Siirin kiinnitys SF:ssä jatkui aina vuoteen 1964 saakka. Avioparin riemastuttavaa yhteennäyttelemistä voitiin ihailla sotilasfarssissa Rykmentin murheenkryyni 1938.

Yhtiön kuukausipalkkaisena taiteilijana Siiri Angerkoski joutui ottamaan vastaan kaikki ne roolit, joita hänelle tarjottiin - sekä mielenkiintoiset että myös täyteosat. Uran kohokohtia olivat Manta Mäkisen rooli elokuvassa Olenko minä tullut haaremiin (1938) sekä mustanpuhuva Husso Minna Canth -filmatisoinnissa Anna Liisa (1945). Suomen kansa muistaa hänet parhaiten kuuden Suomisen perhe -elokuvan kotihengetär Hildana 1941-59 sekä kahdentoista Pekka ja Pätkä -elokuvan morakkana Justiinana 1953-60.

Elokuvarooleja Siiri Angerkoskelle kertyi vuosina 1933-69 kaikkiaan 107; viimeiseksi jäi muotiateljeen omistajan rooli Erkko Kivikosken elokuvassa Kesyttömät veljekset. Husson rooli elokuvassa Anna Liisa palkittiin aikoinaan Jussi-patsaalla; toisen Jussinsa Siiri Angerkoski sai postuumisti 1971 televisioelokuvan Aliisa (1970) suuresta nimiosasta. Elokuvaa tehtäessä Angerkoski sairasti jo kuolemaan johtanutta paksusuolen syöpää. Valtion taiteilijaeläkkeen hän oli saanut keväällä 1969, järjestyksessä toisena elokuvataiteilijana Suomessa.

Siiri ja Kaarlo Angerkosken tytär Sirkka-Liisa (Koskenranta, s. 1934) esiintyi 1941-49 lapsirooleissa neljässä elokuvassa ja suunnitteli 1953-54 puvut Fennada-Filmin tuottamiin elokuviin Lumikki ja 7 jätkää sekä Laivan kannella.

Kari Uusitalo
17.4.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lahtinen, Outi: "Angerkoski, Siiri". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 1. Helsinki, SKS 2003.

Uusitalo, Kari: Siiri ja Kaarlo. Näyttelijäparin tarina. Helsinki: Edita 2002.

Muuta

SF-tähtiä ja tähdenlentoja: Siiri Angerkoski http://areena.yle.fi/radio/2296699
Linkki tarkistettu 23.2.2015.