Annie Mörk

Etunimet: 
Annie Engelbertina
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
28.02.1887
Syntymäpaikka: 
Hanko
Kuolinaika: 
22.07.1959

Biografia

Näyttelijä, ohjaaja

Annie Mörk esitti vuosina 1920-56 parisenkymmentä filmiroolia. Hänet nähtiin usein voimakastahtoisten ja jopa pelottavien naisten osissa. Annie Mörk loi huomattavan uran näyttelijä-ohjaajana Turussa.

Annie Engebertina Mörk syntyi 1887 Hangossa kauppias Fredrik Mörkin ja Karolina Lémanin perheeseen. "Olen ollut niitä onnellisia, joiden kohdalla minkäänlainen elämänuran valinta ei ollut tarpeen, koska asia on ollut selvä alusta pitäen. Jo ennenkuin tiesin mitä teatteri onkaan, näyttelin varsinkin kesäisin maalla mummoni verhoilla kahtia jaetussa eteisessä serkkujeni kanssa itse kyhäämiäni näytelmiä. - - Meitä oli viisi lasta ja kotimme oli varaton. En muista koskaan saaneeni esimerkiksi leluja. Itse muokkasin kotitekoiset mollamaijani ja muut leikkikaluni. Sellainen edistääkin parhaiten fantasiaa", hän muisteli.

Annie Mörk esiintyi lapsinäyttelijänä Sörnäisten Työväen Näyttämöllä ja opiskeli näyttämötaiteita Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa, minkä jälkeen seurasivat ensimmäiset näyttelijäkiinnitykset Kansan Näyttämöllä 1912-13 ja 1920-28, Tampereen Teatterissa 1914-18, Ida Aalberg -teatterissa 1918-19 ja Vapaalla Näyttämöllä 1919-20. Hän toimi ohjaajana Yhdysvalloissa muun muassa New Yorkin Työväen Näyttämöllä 1928-29 ja näyttelijä-ohjaajana Turun Teatteri - Turun Kaupunginteatterissa vuodesta 1929 aina 1950-luvulle saakka. Annie Mörkin huomattaviin näyttämörooleihin lukeutuvat mm. Mustalaisruhtinatar, Englannin Elisabeth, Elinan surman Kirsti ja Daniel Hjortin Katri. Annie Mörk sai tunnustusta älykkään analyyttisesta työskentelytavastaan. Hänet palkittiin Pro Finlandialla vuonna 1948.

Annie Mörk esitti vuosina 1920-56 parisenkymmentä filmiroolia. Hänet nähtiin usein voimakastahtoisten ja jopa pelottavien naisten osissa. Annie Mörk näytteli valkokankaalla ensimmäisen pääosansa Aleksis Kiven näytelmään pohjautuvassa Kihlauksessa (1922). Filmiaitan mukaan hänen ja miespuolisten esiintyjien yhteisnäyttely oli erinomaista. Komediassa Meren ja lemmen aallot (1926) Annie Mörk tulkitsee huomattavassa osassa eläintieteen lehtoria, joka oli hänen viimeinen roolinsa kotimaisessa mykkäfilmissä.

Annie Mörkin ensiesiintyminen äänielokuvassa tapahtui Yhdysvalloissa Paramountin lyhytfilmeissä. Suomeen palattuaan hän sai matami Johanssonin roolin Nyrki Tapiovaaran ohjaamassa Varastetussa kuolemassa (1938). "Tunsin todellakin luomisen iloa ja ramppikuumetta, kuvitella, ramppikuumetta, ja suurempaa kuin konsanaan teatterissa. Ihmettelin sitä itsekin. Mutta filmissä kaikki tapahtuu nopeasti, ei ole aikaa, kuten teatterissa, valmistaa perusteellisesti harkiten osaansa. Täytyy kyetä hetkessä sulattamaan tunne, repliikki ja ilmehtiminen välittömästi toisiinsa. Mutta ehdottoman taiteellisen luomisenilon tunsin suorittaessani tätä karaktääriosaani, joka ei kylläkään ole pitkä, mutta sitä mielenkiintoisempi", Annie Mörk kertoi Elokuva-Aitassa vuonna 1938. Helsingin Sanomien nimimerkki E. H. arvioi hänen ahneen osto- ja myyntiliikkeen pitäjän erinomaiseksi tyypiksi.

Annie Mörkin tunnetuimpia filmirooleja on Karoliina Rantamon eli Klaaran naispääosa farssissa Kaksi Vihtoria (1939). Helsingin Sanomien nimimerkki H:n mielestä hän äksyn ja valtikkaansa varmasti heiluttavan matroonan osassa loi kerrassaan riemukkaan 'heikomman astian'. Annie Mörk näytteli turkulaiselokuvissa Miehen vankina (1943) sekä Huijarien huvittavat huiputtajat (1945), jossa hän on sydämetön kasvatusäiti Lassilan muori.

Annie Mörk esitti filmiuransa loppuvaiheessa vanhoja naisia, jotka olivat usein tummanpuhuvia hahmoja. Elokuvassa Kohtalo johtaa meitä (1945) hän on pahaenteinen ennustajaeukko ja kolmiodraamassa Hornankoski (1949) uhkaava Yli-Koskelan vanhaemäntä. Annie Mörkin viimeiseksi filmirooliksi jäi pirullinen äiti ja anoppi elokuvassa Juha (1956).

Sisko Rytkönen

Kirjallisuutta

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 527.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 445.

Kasvot naamion takana. Kuvauksia näyttelijöistä omissa oloissaan. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1953, 237-243.

Ilmari Lahti: "Annie Mörk". Teoksessa Eino Salmelainen, Ilmari Lahti (toim.), Teatteri ja näyttelijä. Välähdyksiä Suomen teatterin viimeaikaisesta toiminnasta. Jyväskylä: Gummerus 1937, 160-64.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1950, 203-04.

Tee Aa: ”Annie Mörkin come back”. Elokuva-Aitta 9/1938, 210-11.

http://www.imdb.com/name/nm0617911/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 9.2.2014.