Leo Lastumäki

Etunimet: 
Leo Antero
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
28.12.1927
Syntymäpaikka: 
Liminka
Kuolinaika: 
29.01.2012
Kuolinpaikka: 
Kemi

Biografia

Näyttelijä

Näyttelijä Leo Lastumäki työskenteli eri teattereissa vuosina 1952-73 ja sen jälkeen vapaana taitelijana eri teattereissa, elokuvissa ja televisiossa.

Leo Antero Lastumäki toimi veturinlämmittäjänä 1944-52 ja kävi veturimieskoulun 1946-48. Ura vaihtui näyttelijän tehtäviin vuonna 1952, Lastumäki oli kiinnitettynä mm. Tampereen Teatteriin 1963-69 ja Helsingin Kaupunginteatteriin 1969-73. Sen jälkeen Lastumäki irrottautui loppuiäkseen vapaaksi näyttelijäksi.

Ensimmäiset avustajantehtävänsä ruumiinrakenteeltaan kookas ja lievästi karsastava Lastumäki sai kesällä 1954 elokuvassa Olemme kaikki syyllisiä. Ensimmäinen suuri rooli Lastumäellä oli 1960 vahtimestari Pontuksena Lasse Pöystin ohjaamassa komediassa Justus järjestää kaiken. Åke Lindmanin elokuvassa Kun tuomi kukkii (1962) hän oli järjeltään yksinkertainen Eetu-renki, Seppo Huunosen veijarikomediassa Lampaansyöjät (1972) toisen pääosan esittäjä Valtteri, Huunosen elokuvassa Piilopirtti (1978) vastaavasti Vilho, "Ville".

Risto Orkon ja Leonid Gaidain ohjaamassa klassikkofilmatisoinnissa Tulitikkuja lainaamassa (1980) Lastumäki näytteli Mulon Partasta, Matti Ijäksen surumielisessä komediassa Koomikko (1983) toista pääosaa, Ripaa. Lastumäellä oli suuria rooleja myös useassa Spede Pasasen 1978-92 tuottamassa ja kahdessa Visa Mäkisen 1980-81 tuottamassa ja ohjaamassa komediassa. Matti Kassilan elokuvassa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988) Lastumäki oli rehentelevä kirjailija E. V. Suokselma, kolmessa Timo Koivusalon Pekko-elokuvassa 1995-97 Tyräahon apteekkari. Lastumäen viimeiseksi elokuvarooliksi jäi kärisevä kämppäukko Markku Pölösen Huovis-filmatisoinnissa Koirankynnen leikkaaja (2004). Elokuvarooleja hänelle kertyi kaikkiaan 31.

Leo Lastumäellä oli vuodesta 1963 myös runsaasti tehtäviä televisionäytelmissä ja muissa ohjelmissa, mm. Ällitälli-, Merirosvoradio-, Valehtelijoiden klubi- ja Älyvapaa palokunta -sarjoissa.

Kari Uusitalo
24.1.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Helsinki: Tammi 1993, 254.

Sven Pahakoski: Leo Lastumäki Tarinoita elämän varrelta. Jyväskylä: Revontuli Oy 2002.

Suomen kansallisfilmografia 5-12. Helsinki: Edita ym. 1989-2005.