Kauko Laurikainen

Etunimet: 
Kauko
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
20.03.1924
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
20.05.1993
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, Radioteatterin ohjaaja

Kauko Laurikaisen ura jakautuu neljään lohkoon: hän oli näyttelijänä teattereissa, elokuvissa, televisiossa ja ohjaajana Radioteatterissa. Laurikaisen elokuvaura kesti puoli vuosisataa, 1940-luvulta 1990-luvulle; hän esiintyi yli 40 elokuvassa. Hän oli armoitettu konnien esittäjä, mutta hänet muistetaan myös sotamies Järvelininä Mikko Niskasen elokuvasta Sissit (1963).

Kauko Laurikainen syntyi 1924 Helsingissä työnjohtajan ja räätälin perheeseen. Hän kävi Suomen Teatterikoulun 1945–47. Laurikainen opiskeli tunnettujen teatteripedagogien ja -vaikuttajien Hilja Jorman, Eino Salmelaisen, Aino Mattilan, Bertha Lindbergin ja Vilho Siivolan johdolla. Hän kouluttautui myös monilla ulkomaanmatkoilla Neuvostoliittoon, Ruotsiin, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin.

Vuosina 1947–51 Laurikaisella oli lyhyet kiinnitykset Suomen Työväen Teatteriin, Kotkan Kaupunginteatteriin, Tampereen Teatteriin ja Kemin Kaupunginteatteriin. Pidemmän jakson,
1951–57, hän oli Intimiteatterissa ja 1957–58 johtajana Riihimäen Teatterissa. Pisin ja merkittävin työjakso Laurikaisella oli 1963–87 Radioteatterin näyttelijänä ja ohjaajana-dramaturgina.

Kauko Laurikaisen varhaisia teatterirooleja olivat mm. Tybalt William Shakespearen Romeossa ja Juliassa, Lennie John Steinbeckin näytelmässä Hiiriä ja ihmisiä, Joas Aleksis Kiven Leassa sekä Kolenkhov Moss Hartin ja George Kaufmanin näytelmässä Ette voi ottaa sitä mukaanne, joka oli tullut tunnetuksi Frank Capran elokuvana You Can’t Take It With You (1938; esitetty Suomessa nimellä Komedia meistä ihmisistä).

Elokuvauransa Kauko Laurikainen aloitti jo 1940-luvulla, ja se kesti puoli vuosisataa. Hän esitti usein rikollisia tai konnamaisia tyyppejä. Näitä elokuvia ovat mm. ”Varsovan laulu” (1953, hyytävä murhaaja), Villi Pohjola (1955, 4. konna) ja Rakas varkaani (1957, gangsteripomo). Kummituskievarissa (1954) Laurikaisella oli harvinainen koominen rooli tukkijätkä Jaskana.

Poliisia Laurikainen näytteli mm. elokuvissa Lentävä kalakukko (1953, junapoliisi), Se alkoi sateessa (1953, poliisiupseeri), Olemme kaikki syyllisiä (1954, komisario Laine) ja Aidankaatajat (1982, poliisikomentaja).

Rintamalotassa (1956) Laurikainen esitti venäläistä sotavankia ja elokuvassa ”1918” (1957) teloitettavaa; Kultaisessa vasikassa (1961) hän näytteli venäläistä upseeria. Varsinainen luonne- ja toimintarooli Laurikaisella oli vasta Mikko Niskasen sotaelokuvassa Sissit (1963), jossa hän esitti sissipartioon kuuluvaa sotamies Järveliniä.

Laurikainen näytteli 30 vuoden mittaan myös parissakymmenessä, lähinnä Yleisradion (Suomen Television) tv-näytelmässä ja -elokuvassa; ”sisääntulorooli” oli juomarin osa klassisessa Kultaisessa portissa (1961). Tv-elokuvassa Kovan onnen lapsia (1963) Laurikainen näytteli työmies Jaaraa ja Sodan ja rauhan miehissä (1979) saksalaista diplomaattia Wipert von Blücheriä.

Kauko Laurikainen mainitaan jo 1947 menestyksellisenä ”radiokirjailijana”, mutta Yleisradion Radioteatteriin hän tuli näyttelijäksi ja ohjaajaksi 1963. Hän näytteli ja ennen muuta ohjasi aktiivisesti koti- ja ulkomaisia näytelmiä. Hänen tunnetuimpia ohjauksiaan ovat kansainvälisesti palkittu Jussi Kylätaskun Uuni (1980) ja Isaac Singerin Kahvila (1980).

Kauko Laurikainen kuoli syöpään 69-vuotiaana 1993 Helsingissä. Laurikaisen tuttavat ja ystävät luonnehtivat häntä menninkäiseksi, joka oli hieman pelottava, mutta jonka sydän oli puhdasta kultaa.

Kalevi Koukkunen
8.2.2015

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kauko Laurikainen. Nekrologi (Jukka Kajava). Helsingin Sanomat 25.5.1993.

Pekka Gronow: Kahdeksas taide. Suomalaisen radioilmaisun historia 1923–1970. Helsinki: Avain 2010, 242 ym.

”Radioteatteri muistelee ohjaaja Kauko Laurikaista kahdessa kuunnelmassa.” Jukka Kajava. Helsingin Sanomat 27.9.1993.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Suomen kansallisfilmografia 7. Helsinki: Edita 1998.

Suomen kansallisfilmografia 9. Helsinki: Edita 2000.

Suomen kansallisfilmografia 10. Helsinki: Edita 2002.

Suomen kansallisfilmografia 11. Helsinki: Edita 2004.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 188.

Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 248–249.

Suomen teatterit ja teatterintekijät [1974]. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toimituskunta: Timo Martin ym. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28. Helsinki: Tammi 1974, 331.

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983. Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Toim. Ilona Tainio. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu. Helsinki: Tammi 1983, 257.