Aino Seppo

Etunimet: 
Aino Kristiina
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
26.05.1958
Syntymäpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Aino Seppo on näytellyt vuodesta 1982 filmirooleja, joista huomattavimpiin lukeutuvat muun muassa Tuula Häkkisen pääosa elokuvassa Näkemiin, hyvästi (1986) sekä Rikoksen ja rangaistuksen (1983) Eeva Laakso. Hän on esiintynyt monissa televisiosarjoissa kuten Ihmeidentekijät (1996-1998). Aino Seppo on luonut vuodesta 1985 merkittävän näyttämöuran Helsingin Kaupunginteatterissa.

Aino Kristiina Seppo syntyi 1958 Helsingissä kasvatustieteen professori Simo Sepon ja kirjastonhoitaja Sisko Sepon perheeseen. Käytyään Teatterikorkeakoulun 1979-83 hän on toiminut kiinnitettynä näyttelijänä Lahden kaupunginteatterissa 1983-85 ja vuodesta 1985 Helsingin Kaupunginteatterissa.

Aino Seppo on esiintynyt useissa televisiotuotannoissa kuten ruotsalaisissa minisarjoissa Babels hus (1981) ja Profitörerna (1983) sekä ranskalaisessa tv-sarjassa Opération O.P.E.N. (1984). Hän on näytellyt myös kotimaisissa tv-sarjoissa kuten Blondi tuli taloon (1995), Ihmeidentekijät (1996-98) ja Moska (2011).

Aino Sepon ensimmäiset filmiroolit olivat Tiinan sivuosa Mika Kaurismäen ohjaamassa Arvottomissa (1982) ja prinsessa satuelokuvassa Kuningas jolla ei ollut sydäntä (1982). Aki Kaurismäen ohjaamassa ja F. M. Dostojevskin romaaniin perustuvassa draamassa Rikos ja rangaistus (1983) hän näyttelee Eeva Laakson naispääosan. Aino Seppo tulkitsee Agnetan äitiä Agnesia suomalais-ruotsalaisessa yhteistuotannossa Sista leken/Viimeinen kesä (1984) ja Marjaa Pauli Pentin ohjaamassa draamassa Pimeys odottaa (1985).

Aino Sepon näyttelemistä rooleista huomattavimpiin lukeutuu yksinhuoltaja Tuula Häkkisen pääosa Anssi Mänttärin ohjaamassa elokuvassa Näkemiin, hyvästi (1986). Helsingin Sanomien Helena Yläsen mielestä hän esittää ikäistään nuorta naista naturalistisessa tosielämän kuvauksessa suorastaan uraauurtavalla tavalla. "Aino Seppo näyttää tässä filmissä, miten ihmistä/naista voi elokuvassa näytellä, miten vähän teatraalisia korostuksia siinä vaaditaan ja miten paljon siinä tarvitaan luontevaa reagointia, keskittymistä ja esitettävän ihmisen tuntemusta", Ylänen toteaa.

Aino Sepon pienempiä filmirooleja ovat muun muassa Macbethin (1987) tappajan vaimo, Sanna Rajala Aleksi Mäkelän ohjaamassa filmissä Esa ja Vesa - auringonlaskun ratsastajat (1994), Pitkän kuuman kesän (1999) Patun äiti, Kymmenen riivinraudan (2002) Kirsti Korkkalainen ja entinen vaimo Aki Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002).

Aino Seppo oli naimisissa näyttelijä Turo Pajalan kanssa. Hän on ollut vuodesta 1998 avioliitossa näyttelijä Esko Salmisen kanssa.

Sisko Rytkönen
29.6.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 667.

Teatterit ja teatterintekijät 2005. Toim. Riitta Seppälä. Helsinki: Like 2005, 644.

Anna Kerttu Wiik: "Ainoa viedään". Katso 35/1983, 8-9.

Suomen filmografia 10. Helsinki: Edita 2002.

Kirsikka Moring: "Ikä tuo uskallusta ja energiaa". Helsingin Sanomat 25.5.2008.

http://www.imdb.com/name/nm0784648/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 6.5.2014.