Jalmari Rinne

Etunimet: 
Jalmari Ivar
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
13.11.1893
Syntymäpaikka: 
Asikkala
Kuolinaika: 
24.10.1985
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, teatterineuvos

Teatterineuvos Jalmari Rinne kuului Suomen Kansallisteatterin näyttelijäkuntaan 1936-1963 ja oli Suomen Näyttelijäliiton pitkäaikainen puheenjohtaja. Elokuvarooleja hänelle kertyi vuosina 1921-1962 kaikkiaan 67.

Jalmari Ivar Rinne oli perheen kolmesta näyttelijäveljeksestä keskimmäinen; nuorempi veli Joel (1897-1981) esiintyi 58:ssa elokuvassa vuosina 1921-70 ja isoveli Einar(i) Rinne (1890-1933) mykän filmin aikaan vuosina 1922-29 seitsemässä elokuvassa. Einar Rinteen tytär oli näyttelijä Eila Rinne (1920-1991); Eilan äiti oli näyttelijä Eine Laine (1892-1970). Eila Rinteen toinen puoliso vuodesta 1953 oli näyttelijä Kalevi Kahra (1927-1998).

Jalmari Rinteen näyttelijänura alkoi 1917 Tampereella; Suomen Kansallisteatteriin kiinnitettynä hän oli vuodesta 1936 eläkkeellesiirtymiseensä 1963 saakka. Teatterineuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1968. Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtajana Rinne toimi vuodet 1936-75 ja vaikutti keskeisesti elokuvissa esiintymistä koskevan näyttelijälakon syntymiseen vuoden 1963 alussa. Kiistan aiheutti erimielisyys televisiossa esitetyistä kotimaisista elokuvista näyttelijöille maksettavista korvauksista.

Olemukseltaan Jalmari Rinne oli miehekäs sankari- ja luonneosien esittäjä. Valkokangasrooleja hänelle kertyi 41 vuoden mittaan 1921-62 kaikkiaan 67, joukossa myös runsaasti pieniä sivuosatehtäviä. Elokuvanäyttelijänura alkoi varsinaisesti vuonna 1933 tendenssielokuvan Ne 45000 lääkärinä; seuraavassa elokuvassaan Siltalan pehtoori (1934) hänellä oli jo nimiosa. Yhtäläisellä varmuudella Rinne esitti niin rovastia elokuvissa Kuin uni ja varjo (1937) ja Yrjänän emännän synti (1943) kuin koomista kanttori Sylvester Sointuperää sotilasfarssissa Serenaadi sotatorvella (1940) tai oopperalaulaja Benjamino Diaboloa musiikkikomediassa SF-Paraati samana vuonna ja Laanilan vihaista seppää elokuvassa Tuomari Martta (1943). Vuoden 1938 Nummisuutarit-filmatisoinnissa hän oli Karrin isäntä, vuoden 1957 värifilmatisoinnissa kanttori Sepeteus. Jalmari Rinteen viimeiseksi elokuvarooliksi jäi vuorineuvos Vuorela Aarne Tarkaksen farssissa Älä nuolase... 1962.

Jalmari Rinteen ensimmäinen puoliso 1923-39, näyttelijä Anni Aitto (1892-1976) esiintyi vuosina 1928-55 kaikkiaan 15 elokuvassa. Heidän lapsiaan olivat näyttelijät Tommi Rinne (1925-1999), Tiina Rinne (s. 1929) ja Taneli Rinne (s. 1934). Jalmari Rinteen toinen puoliso vuodesta 1939 oli näyttelijä Ansa Ikonen (1913-1989). Heidän lapsiaan ovat näyttelijät Katriina Rinne (s. 1939) ja Marjatta Rinne (s. 1945).

Kari Uusitalo
22.10.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Pirkko Koski: "Rinne, näyttelijäsuku". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 8. Helsinki: SKS 2006.

Pirkko Koski: "Rinne, Jalmari". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 8. Helsinki: SKS 2006.

MMM Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 547.

Tiina Rinne - Liisa Steffa (toim.): Jalmari Rinne Muistelija. Helsinki: Otava 1985.

Suomen kansallisfilmografia 1-7. Helsinki: Edita ym. 1989-1998.