Elsa Segerberg

Etunimet: 
Elsa Ingialdsdotter
Muut nimet: 
Elsa von Haartman (oikea nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
30.11.1910
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
24.04.1937
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Elsa Segerbergin ura sijoittuu mykkäkauden ja äänielokuvan murron aikaan. Hän näytteli naispääosaa kahdessa Suomi-Filmin elokuvassa: Kajastus (1930) ja Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1931). Ohjaaja Carl von Haartmanin löytö menehtyi nuorena keuhkotautiin.

Elsa Ingialdsdotter Segerberg syntyi 1910 Helsingissä insinööri Ingiald Segerbergin ja ruotsalaisen Ellen Reuterfeldtin perheeseen. Segerberg sai varsin kansainvälisen kasvatuksen: hän opiskeli Englannissa ja kävi ranskalaisen luostarikoulun Belgiassa.

”Muuan kerrassa lumoava nuori tyttö oli statistina eräässä ulkokuvauksessa Herttoniemen kartanossa, joka oli vuokrattu tähän tarkoitukseen. Hän oli elegantti, vaalea ja kuvankaunis ja hänen nimensä oli Elsa Segerberg. Rakastuin heti silmittömästi”, kirjoittaa Carl von Haartman muistelmateoksessaan Antaa Haartmanin yrittää.

Segerberg oli ohjaaja von Haartmanin löytö, joka debytoi historiallisen elokuvan Kajastus (1930) naispääosassa, Louise Cederströmin roolissa. ”Alussa pelkäsin, etten pystyisi suoriutumaan tehtävästäni, ja sain harjoitella verraten paljon, sillä ohjaaja oli ankara, eikä hyväksynyt kohtausta ennen kuin se oli suoritettu aivan hänen tarkoitustensa mukaisesti,” Segerberg kertoi Elokuva-lehdelle. ”Mutta hänellä oli kyky innostuttaa näyttelijää niin että lopuksi aina pääsi oikeaan tunnelmaan.” Segerbergistä tuli viikko elokuvan ensi-illan jälkeen von Haartmanin puoliso. Pariskunta asui vuokralla Munkkiniemen kartanon siipirakennuksessa.

Kajastus jäi viimeiseksi suomalaiseksi täysin mykäksi näytelmäelokuvaksi kun Jaakko Korhosen ohjaama Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1931) aloitti kotimaisten näytelmäelokuvien äänikauden. Segerberg nähtiin komediassa Joel Rinteen esittämän Himasen mielitietyn, Allin, roolissa. Näyttelijättären hahmo muistetaan etenkin yöllisestä kohtauksesta, jossa Alli heittää yöpaidan päältään ja innostuu esittelemään voimisteluohjelmaansa naiseksi luulemalleen Himaselle. ”Elsa Segerberg on hyvin kaunis katsella, ilmeikäs ja eloisa”, kehui H-m (Roland af Hällström, Aamulehti 1.2.1931) lupaavaa näyttelijän alkua, joka äänestettiin Elokuva-lehdessä 1930 Birgit Sergeliuksen ohella Suomen suositummaksi elokuvanäyttelijättäreksi. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin jäi kuitenkin Segerbergin viimeiseksi elokuvarooliksi.

Elsa Segerberg ja Carl von Haartman saivat vuonna 1931 tyttären nimeltä Christina. Segerberg sairastui pian keuhkotuberkuloosiin ja oleskeli välillä Nummelan parantolassa, välillä Saksassa ja Sveitsissä. Kesät hän vietti kotona Suomessa. Von Haartman kuitenkin kirjoittaa, että pariskunnan tiet erkanivat Segerbergin sairauden edettyä. Espanjassa sotimassa ollut Carl von Haartman sai kuulla 1937 pitkään sairaana olleen vaimonsa kuolemasta: Segerberg kuoli tuberkuloosiin vain 26-vuotiaana. ”Hän oli uhrautuva ihminen ja oli kaikessa tukenut minua. Nyt hän oli poissa. Surut ja huolet joita olin hänelle aiheuttanut oli kenties annettu anteeksi, mutta sovittaa niitä en voinut. Hänen kuolemansa koski minuun syvästi”, von Haartman muistelee puolisoaan elämäkerrassaan.

Riikka Pennanen
15.5.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Carl von Haartman: Antaa Haartmanin yrittää. Helsinki: Otava, 1972.

”Suomi Filmin uutta tähteä tapaamassa”. Elokuva 15/1929.

”Urho Somersalmi ja Birgit Sergelius ovat Suomen suosituimmat elokuvatähdet”. Elokuva 15/1930.

”Elsa Segerberg on nopeasti päässyt Suomen elokuvayleisön suosioon”. Elokuva 16/1930.

Veli-Matti Syrjö: ”Haartman, Carl von (1897 - 1980)”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7740/. Linkki tarkistettu 15.5.2014.