Elna Hellman

Etunimet: 
Elna Pauliina
Muut nimet: 
Tuomi (omaa sukua)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
13.07.1896
Syntymäpaikka: 
Viipuri
Kuolinaika: 
06.05.1981
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1948 parhaasta naissivuosasta elokuvassa Laitakaupungin laulu.

Biografia

Näyttelijä

Koomikko, luonnenäyttelijä ja operettitähti Elna Hellman teki näyttämöuransa Tampereen Työväen Teatterissa 1919-63. Hän esitti 1934-62 parikymmentä filmiroolia, joista merkittävimpiä olivat muun muassa Läpikäytävän Henna kansankomediassa Pitkäjärveläiset (1951) ja kunniamummo Miina elokuvassa Opri (1954).

Elna Pauliina Hellman syntyi 1896 Viipurissa rautatieläinen Robert Sällisen perheeseen. Isän kuoltua tytön ollessa 12-vuotias äiti Hilda muutti lastensa kanssa Tampereelle. Elna työskenteli sekä jalkine- että päähinetehtaassa ennen kuin päätyi näyttelijäksi. Ensimmäinen roolisuoritus oli sähkötyömiesten huvitoimikunnan järjestämässä näytelmäesityksessä Uunin takana. Työväenyhdistyksen teatteritoimikunnan puheenjohtaja ja lavastaja Jussi Kari pyysi laulutaitoisen Elnan Tampereen Työväen Teatteriin, jonka johtaja Kosti Elo antoi perusteellista näyttelijäohjausta. Hellman työskenteli siellä vuodesta 1919 eläkkeelle jäämiseensä saakka 1963. Hän oli yleisön rakastama koomikko, sydämellinen luonnenäyttelijä ja operettitähti, joka muistetaan erityisesti Pitkäjärveläisten Läpikäytävän Hennan ja Rouva Suorasuun keisarinnan rooleista. Hellman oli vuodesta 1924 lähtien naimisissa muusikko Lasse Hellmanin kanssa. Pro Finlandia hänelle myönnettiin 1951.

Hellman teki 1934-62 parikymmentä filmiroolia. Hänet nähtiin valkokankaalla yleensä koomisissa osissa, joista ikimuistoisimpia on Miina komediassa Siltalan pehtoori (1934). Uuden Suomen nimimerkki Jepin mukaan Elna Hellmanin rehevästi hauska piika ja Matti Lehtelän renki tuottivat katsomolle vilpitöntä iloa. Sama subrettipari esiintyi seuraavana vuonna elokuvassa Kaikki rakastavat.

Hellman näytteli värikkäitä maalaishahmoja myös draamoissa Paimen, piika ja emäntä (1938) sekä Rantasuon raatajat (1942). Laitakaupungin laulun (1948) torikauppias Matilda Kivisestä hän sai sivuosa-Jussin. Seuraavana vuonna Hellman esitti pääosaa komediassa Aaltoska orkaniseeraa. Arvosteluissa ihmeteltiin miksi niin hykerryttävästi naurava näyttelijä oli laitettu tiuskivan talonmiehen muijan rooliin. Hellman nähtiin tunnetuimmassa roolissaan Läpikäytävän Hennana Pitkäjärveläisten filmatisoinnissa 1951. Elokuva-aitan Valma Kivitie piti hänen suoritustaan mestariluomuksena. Erinomaista palautetta tuli myös kunniamummo Miinasta komediassa Opri (1954). Viimeiseksi osaksi valkokankaalla jäi Eeva Moisio komediassa Pinsiön parooni (1962). Elokuvauran jälkeen Hellman esiintyi televisiotuotannoissa Elna ja Eero (1963) sekä Eskon häämatka (1967).

Sisko Rytkönen
25.11.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen teatterit ja teatterintekijät. Toimituskunta Timo Martin, Pertti Niemi ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1974, 237.

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 476.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 482.

Suomen Kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Suomen Kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen Kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen Kansallisfilmografia 4. Helsinki: Edita 1998.

Suomen Kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Henrikki: "Yleispaheellinen Elna Hellman". Elokuva-aitta 17/1949, 17.

Kasvot naamion takana. Kuvauksia näyttelijöistä omissa oloissaan. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1953, 51-56.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1178/ Linkki tarkastettu 24.11.2013.

http://www.imdb.com/name/nm0375465/?ref_=fn_al_nm_1/ Linkki tarkastettu 24.11.2013.