Matti Pellonpää

Etunimet: 
Matti
Muut nimet: 
Tino Sandos (salanimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
28.03.1951
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
13.07.1995
Kuolinpaikka: 
Vaasa
Palkinnot: 

Valtion elokuvataiteilijapalkinto roolista elokuvassa Varjoja paratiisissa (1986).
Humanismin käsi -palkinto 1987 roolista elokuvassa Varjoja paratiisissa.
Jussi-palkinto roolista elokuvassa Räpsy ja Dolly (1990).
Euroopan elokuva-akatemian parhaan miesnäyttelijän Felix-palkinto roolista elokuvassa
Boheemielämää (1992).
Sokeain kuunnelmapalkinto kuunnelmasta Isäni, sankari (1995).

Biografia

Näyttelijä

Matti Pellonpää oli vain 44-vuotiaana kuollut lahjakas näyttelijä. Hänen esiintymisfoorumejaan olivat radio, teatteri, elokuvat ja televisio.

Matti Kalervo Pellonpää hakeutui 10-vuotiaana 1961 sanomalehti-ilmoituksen innoittamana esiintyjäksi Lastenradioon; varttuneemmalla iällä hän tulkitsi radiossa mm. Nalle Puhia. Näyttelijänura alkoi 1969 Liisankadun Kellariteatterissa Helsingissä; teatterikorkeakouluun hän pääsi neljännellä yrittämällä 1973. Teatterikoulun jälkeen Pellonpään ainoa kiinnitys oli Kirjan Näyttämölle 1977-79, siitä eteenpäin hän oli vapaa taiteilija aina kuolemaansa saakka. Opinnot Taideteollisen korkeakoulun kuvaajalinjalla 1980 Pellonpää jätti kesken jo ensimmäisen lukuvuoden lopulla. Televisiossa Pellonpää oli mukana mm. Aki Kaurismäen Sartre-sovituksessa Likaiset kädet sekä Sulevi Peltolan ohjaamassa 9-osaisessa sarjassa Pankkiherroja (1993).

Matti Pellonpään ensimmäiset kosketukset elokuvantekoon olivat avustajantehtävät Mikko Niskasen elokuvassa Pojat (1962) sekä Eila Kaarresalon lyhytelokuvassa Ampumarata (1969). Edvin Laineen Linna-filmatisoinnissa Akseli ja Elina (1979) Pellonpäällä oli Valtu Leppäsen rooli, ja hän oli myös mukana Laineen Päätalo-tulkinnoissa Viimeinen savotta (1977) ja Ruskan jälkeen (1979). Useimmat valkokangasroolinsa, kaikkiaan yhdeksän, Pellonpäällä oli Aki Kaurismäen elokuvissa. Niitä olivat mm. Varjoja paratiisissa -elokuvan roskakuski Nikander (1986) ja La vie de bohème / Boheemielämää -elokuvan albanialainen taidemaalari Rodolfo (1992). Mika Kaurismäen ohjaustöissä Pellonpää oli mm. Arvottomat-elokuvan Manne (1982) ja Cha Cha Cha -elokuvan keskushenkilö Matti Ojanperä (1989). Anssi Mänttärin elokuvassa Regina ja miehet (1983) hän oli taiteilija Rex Räsänen ja Rakkauselokuvassa (1984) Säikky-Nilsson.

Pellonpään muita ohjaajia olivat mm. Heikki Partanen (Antti Puuhaara -elokuvan Koomikko, 1976), Matti Ijäs (Räpsy ja Dolly -elokuvan miespäähenkilö Auvo Kullervo Pirilä, 1990) ja Matti Kuortti (Kiljusen herrasväen uudet seikkailut -elokuvan fruktosian kielen tulkki, 1990). Pellonpää oli mukana myös Jim Jarmuschin osittain Suomessa kuvatussa elokuvassa Night on Earth (1991). Eero Tuomikoski teki Pellonpäästä vuonna 1984 dokumenttielokuvan Se minun töistäni. Näytelmäelokuvarooleja Pellonpäälle kertyi kaikkiaan 41. Elokuvansa Kauas pilvet karkaavat (1996) Aki Kaurismäki omisti Matti Pellonpään muistolle - elokuvan päärooli oli alun perin kirjoitettu juuri Matti Pellonpäälle.

Elokuvasta Varjoja paratiisissa Matti Pellonpää sai sekä valtion elokuvataiteilijapalkinnon että Viitasaaren elokuvaviikon Humanismin käden. Elämäntavoiltaan Pellonpää oli boheemi ja kaikkien myötäsukainen kaveri, mutta näyttelijänä hänellä oli tinkimätön ammattietiikka. Pellonpää kuoli kesällä 1995 sydänkohtaukseen lomamatkalla vain 44-vuotiaana. Hänelle oli jo kuusi vuotta aikaisemmin ehdotettu sydämensiirtoa, mutta Pellonpää oli reagoinut siihen jyrkän kielteisesti: "Miten ihmeessä näyttelijällä voisi olla vieras sydän!"

Kari Uusitalo
11.10.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen kansallisfilmografia 7-12. Helsinki: Edita 1998-2005.

Lauri Timonen: Lähikuvassa Matti Pellonpää. Helsinki: Otava, 2009.