Tet

Muut nimet: 
Verna Kangas (pseudonyymi)
Kersti Solveig Bergroth (oikea nimi)
Mary Marck (pseudonyymi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
24.01.1886
Syntymäpaikka: 
Viipuri
Kuolinaika: 
24.01.1975
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Pro Finlandia -mitali 1950

Biografia

Kirjailija, käsikirjoittaja

Kirjailija Kersti Bergrothin laaja tuotanto kattaa seitsemänä vuosikymmenenä ja monilla useilla nimimerkeillä kirjoitettuja romaaneita, näytelmiä, runoja ja pakinoita. 1940-luvulla Kersti Bergroth oli mukana käsikirjoittamassa kuutta Suomi-Filmin elokuvaa, joista viisi hän kirjoitti nimimerkillä Tet yhdessä Valentin Vaalan ja Lea Joutsenon kanssa.

Kersti Solveig Bergroth syntyi 1886 Viipurissa pappissukuun. Isä Adiel Bergroth oli vihitty papiksi, mutta hän toimi Viipurin ruotsalaisessa lyseossa lehtorina ja myöhemmin rehtorina. Äidin, Lydia Petterssonin, suku puolestaan oli peräisin Pohjanmaan pappiloista. Kirjailija ja pakinoitsija Eva Hirn oli Kerstin vanhempi sisar.

Kersti Bergroth kävi koulunsa Viipurissa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1904 hän opiskeli yliopistossa Helsingissä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1910. Kielellisesti lahjakas Bergroth suunnitteli ryhtyvänsä opettajaksi, mutta kirjoittaminen veti saksalaisia klassikoita ihailevaa naista puoleensa.

Bergrothin esikoisteos, ruotsinkielinen romaani Augusti, julkaistiin 1911. Bergroth käytti uransa aikana lukuisia eri kirjailijanimiä: hän kirjoitti pakinoita nimimerkeillä Tet ja Asser, ja Eeva-nuorisokirjasarjaa nimellä Mary Marck. Bergroth tunnetaan erityisesti karjalanmurteisista näytelmistään Anu ja Mikko (1932) ja Kuparsaare Antti (1955-1956), joita esitetään yhä ajoittain teattereissa. Lisäksi Bergroth käänsi englannin- ja ranskankielistä kirjallisuutta, ja toimi Päiväkirja-lehden päätoimittajana 1934-38.

Kersti Bergrothilla oli antroposofinen maailmankatsomus, ja useat hänen teoksensa käsittelivät antroposofisia teemoja. Bergroth kuului 1910-luvulla Dagdrivare-kirjailijaryhmään, joka koostui enimmäkseen suomenruotsalaisen yläluokan piiriin kuuluneista nuorista intellektuelleista. 1920-luvulla hän oli mukana perustamassa Suomen PEN-klubia, kirjailijoiden sananvapausjärjestöä.

Valentin Vaala ohjasi Kersti Bergrothin romaanin Rikas tyttö (1921, nimellä Verna Kangas) pohjalta samannimisen elokuvan Suomi-Filmille vuonna 1939. Bergroth itse siirtyi elokuvan pariin 1940-luvulla, jolloin hän laati ohjaaja Orvo Saarikiven kanssa käsikirjoituksen näytelmäänsä perustuvaan draamaan Anu ja Mikko (1940). Elokuvan nimiosissa nähtiin Henny Valjus ja Santeri Karilo, ja se säilytti alkuperäisnäytelmän murteen. "Anu ja Mikko perustuu ennen kaikkea kielellisen ilmaisutavan viehättävyyteen", kirjoitti Uuden Suomen arvostelija S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 7.10.1940). "Karjalan, lähinnä Antrean seudun murre kaikuu pehmeänä, ja sanontatavat, kansanomaiset uskomukset ja koko elämänkäsitys on otettu suoraan elävästä elämästä, rikaskielisen kansan keskuudesta. Laatimassaan elokuvakäsikirjoituksessa kirjailijatar on noudattanut tarkoin näytelmänsä tapahtumia.” Anu ja Mikko uudelleenfilmatisoitiin vuonna 1956, jolloin ohjaajana ja käsikirjoittajana toimi Ville Salminen.

Nimimerkillä Tet Kersti Bergroth kirjoitti yhdessä ohjaaja Valentin Vaalan ja näyttelijä Lea Joutsenon kanssa Suomi-Filmin modernit komediat Morsian yllättää (1941), Tositarkoituksella (1943), Dynamiittityttö (1944), Vuokrasulhanen (1945) ja Viikon tyttö (1946). Kolmikon käsikirjoitukset syntyivät siten, että Lea Joutseno ja Valentin Vaala ideoivat ensin tarinan, jonka jälkeen Bergroth kirjoitti dialogin.

Tet-Lea-Valentin-elokuvien päähenkilönä nähdään Joutsenon esittämä sanavalmis ja aktiivinen, usein yläluokkainen nuori nainen, ja komediat tunnetaan etenkin niiden vauhdikkaasta dialogista. "Suomi-Filmi on valmistanut pienen ja näppärän komedian", luonnehti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 30.4.1941) elokuvaa Morsian yllättää, "jolla on se hyvä puoli, että sen käsikirjoitus todistaa älykästä tekotapaa ja että se filmilliseltä kokoonpanoltaan vaikuttaa elegantilta ja huolitellulta. Lisäksi sen parodinen sävy tekee kerrassaan virkistävän vaikutuksen monien viimeaikoina nähtyjen tunnepitoisten elokuvallisten kyhäysten jälkeen.” Aamulehden O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 1.10.1944) kirjoitti Dynamiittitytöstä: "Käsikirjoituksessa on Kersti Bergrothin tyylin riemullisen älyllinen leima, siinä on nokkeluutta ja taitavia käänteitä sekä lisäksi hauskasti parodioiva sävy".

Kersti Bergroth palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1950. Hän muutti Roomaan 1950-luvulla, ja asui kaupungissa aina vuoteen 1972 asti. Vuonna 1973 kirjailija julkaisi muistelmateoksen Löytöretki. Kersti Bergroth kuoli Helsingissä 89-vuotissyntymäpäivänään vuonna 1975.

Riikka Pennanen
5.11.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Anu Koivunen, ”Tet-Lea-Valentin – 1940-luvun moderni komedia”. Elonet-verkkojulkaisu. http://www.elonet.fi/fi/kansallisfilmografia/suomalaisen-elokuvan-vuosik.... Linkki tarkistettu 5.11.2014.

Esa Ristilä, ”Bergroth, Kersti (1886 - 1975)”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4841/. Linkki tarkistettu 5.11.2014.

Wikipedia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kersti_Bergroth. Linkki tarkistettu 5.11.2014.