Arvi Tuomi

Etunimet: 
Leo Robert Arvid
Muut nimet: 
Leo Robert Arvid Bergström (entinen nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
13.03.1893
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
13.01.1951
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja

Arvi Tuomi näytteli vuosina 1929-50 lähes 50 filmiroolia. Hänet nähtiin usein kultivoituneiden herrasmiesten, taiteilijoiden ja hovimestareiden sivuosissa. Näyttelijäntyön ohessa Arvi Tuomi teki merkittävän uran ohjaajana ja teatterinjohtajana muun muassa Viipurissa ja Helsingissä.

Leo Robert Arvid Tuomi (alunperin Bergström) syntyi 1893 Helsingissä isännöitsijä Gustaf Bergströmin ja Emma Tuomisen perheeseen. Hän opiskeli Helsingin Lukkari-urkurikoulussa ja Helsingin Musiikkiopiston oopperaluokalla. Arvi Tuomi toimi kiinnitettynä näyttelijänä Evert Suonion Laulunäyttämössä 1917-18 ja Kansan Näyttämöllä 1919-24. Hän työskenteli johtajana Porin Työväen Teatterissa 1924-25, apulaisjohtajana Viipurin Näyttämöllä 1925-26, johtajana Viipurin Työväen Teatterissa 1926-31 ja Viipurin Kaupunginteatterissa 1931-38, näyttelijä-ohjaajana Helsingin Kansanteatterissa 1938-40 ja johtajana Helsingin Työväen Teatterissa 1940-51. Arvi Tuomen merkittäviin näyttämörooleihin lukeutuvat mm. Volponen Mosca, Pyhän Johannan Dauphin, Dantonin Robespierre sekä lukuisat operettiosat. Hänen huomattavia ohjauksiaan olivat muun muassa Murheesta nousee Elektra ja Kultainen portti.

Arvi Tuomi oli vuodesta 1918 lähtien naimisissa näyttelijä Santa Tuomen (o.s. Roth) kanssa. Heidän lapsensa Rauli Tuomi (1919-49) ja Liisa Tuomi (1924-89) valitsivat saman ammatin kuin vanhempansa. Arvi Tuomen veli Valter Tuomi (1896-1963) ja sisar Emmi Tuomi (myöhemmin Jurkka, 1899-1990) olivat myös näyttelijöitä.

Sivistynyt näyttelijä Arvi Tuomi esitti vuosina 1929-50 lähes 50 filmiroolia. Hänet nähtiin usein kultivoituneiden herrasmiesten, taiteilijoiden ja hovimestarien sivuosissa. Arvi Tuomen ensimmäinen merkittävä elokuvarooli oli asianajaja Vihtori Hiltusen toinen miespääosa farssissa Kaksi Vihtoria (1939). Helsingin Sanomien nimimerkki H. piti hänen hahmoaan omalaatuisena, puheessaan ja muussa esiintymisessään huvittavana miekkosena. Serpin näytelmään perustuvassa komediassa Herrat ovat herkkäuskoisia (1939) Arvi Tuomi esitti miespääosassa tukalaan tilanteeseen joutuvaa professori Kristian Karpalaista. Kriitikot arvioivat hänen roolisuorituksensa uskottavaksi ja todelliseksi.

Arvi Tuomen huomattaviin koomisiin sivuosahahmoihin lukeutuvat mm. notaari Noppa komediassa August järjestää kaiken (1942), reserviläinen Kalle Kapalo sotilasfarssissa Varuskunnan "pikku" morsian (1943) ja Linnaisten vihreän kamarin (1945) hovimestari Holming. Elokuvassa Rikas tyttö (1939) hän on rahavaikeuksiin ajautuva laivanvarustaja Alfred Hall, komediassa Varaventtiili (1942) kulttuuria harrastava apteekkari Valfrid Lund, elokuvassa Neiti Tuittupää (1943) rakkautta kaipaava ylilääkäri Paavo Kilpi ja melodraamassa Valkoiset ruusut (1943) ymmärtäväinen opettaja.

Arvi Tuomen valkokankaalla esittämistä hahmoista tunnetuimpiin kuuluu kirjailija Zacharias Topelius, jota hän näytteli elokuvissa Ballaadi (1944) ja "Minä elän" (1946). Pelastusarmeijan majurina Tuomi nähdään draamoissa Nokea ja kultaa (1945) sekä Pikajuna pohjoiseen (1947). Hänen viimeisiksi elokuvarooleikseen jäivät työtoveriinsa rakastuva tohtori Heikki af Heickel komediassa Amor hoi! (1950) ja kuvernööri draamassa Härmästä poikia kymmenen (1950). Arvi Tuomi ohjasi rikoselokuvan Viimeinen vieras (1941) yhdessä Ville Salmisen kanssa.

Sisko Rytkönen
26.3.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 570.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 468.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus Oy 1995.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Viipuri: Kustannusliike Opas 1930, 330.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1950, 236.

Outi Pakkanen: Rakas Emmi. Helsinki: Otava 1985.