Hjalmar V. Pohjanheimo

Etunimet: 
Hjalmar Viktor
Muut nimet: 
Hjalmar Pohjanheimo (muu nimi)
Saarinen (entinen nimi)
Sikanen (entinen nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
22.12.1867
Syntymäpaikka: 
Jyväskylä
Kuolinaika: 
20.08.1936
Kuolinpaikka: 
Helsingin pitäjä

Biografia

Liikemies, elokuvatuottaja

Hjalmar V. Pohjanheimo oli itseoppinut, sahamestarina rikastunut liikemies, joka 1910-luvun alussa kiinnostui elokuva-alasta teatteriketjun omistajana, elokuvien maahantuojana ja elokuvien tuottajana.

Hjalmar Viktor Pohjanheimo (v:een 1888 Sikanen, v:een 1907 Saarinen) aloitti liikemiehen uransa puutavara-alalla ja kartutti omaisuuttaan sahamestarina eri puolilla maata. Vuonna 1910 hän muutti perheineen Helsinkiin ja kiinnostui uudesta mediasta, elokuvasta. Vuosiksi 1910-22 Pohjanheimo hankki omistukseensa Lyyra-elokuvateatterien ketjun eri kaupungeista ja aloitti myös toiminnan elokuvien maahantuojana ja levittäjänä. Oma elokuvatuotanto käynnistettiin vuonna 1913; Hjalmar V. toimi tuottajana ja hänen neljä poikaansa Adolf (1888-1958), Hilarius (1892-1932), Asser (1893-1937) ja Birger (1895-1936) tekivät useita lyhyitä pilakuvia 1913-14 ja salapoliisiseikkailun Salainen perintömääräys 1914. Vakavaa draamatuotantoa ohjaamaan kiinnitettiin kesällä 1913 teatterinjohtaja Kaarle Halme. Vuonna 1914 Pohjanheimo tuotti myös ensimmäiset suomalaiset uutiskatsaukset nimellä Lyyran Viikkolehti.

Hjalmar V. Pohjanheimo tuotti vuosina 1913-15 kaikkiaan 14 erimittaista näytelmäelokuvaa. Maailmansodan jälkeen Pohjanheimo tuotti vuosina 1920-21 vielä kolme lyhyehköä farssia, jotka hän itse myös ohjasi. Niiden kaikkien miespääosassa nähtiin näyttelijä Väinö Lehmus.

Suuruutensa päivinä Hjalmar V. Pohjanheimo omisti myös kaksi kartanoa, ensin Kyyhkylän Mikkelin maalaiskunnassa ja sen jälkeen vuosina 1922-30 Numlahden kartanon Nurmijärvellä. Alkanut pulakausi söi Pohjanheimo rikkaudet, ja viimeiset vuotensa hän elätti itsensä halkokauppiaana Tapanilassa Helsingin pitäjässä. Pohjanheimo kuoli varattomana 1936 ja hänet haudattiin kunnan kustannuksella.

Koko Lyyra-Filmin tuotanto tuhoutui viimeistään 1930-luvun alkuvuosina.

Kari Uusitalo
14.10.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

MMM Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 540.

Hannu Salmi: Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916. Helsinki: SKS 2002.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Kari Uusitalo: "Pohjanheimojen perheyhtiö". Teoksessa Eläviksi syntyneet kuvat Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930. Helsinki: Otava 1972, 47-56.

Kari Uusitalo: "Varhaiset suomalaiset uranuurtajat". Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996, 60-64.