Karl Ståhlberg

Etunimet: 
Karl Emil
Muut nimet: 
K. E. Ståhlberg (taiteilijanimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
30.11.1862
Syntymäpaikka: 
Kuhmoniemi
Kuolinaika: 
27.06.1919
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Valokuvaaja, elokuvayrittäjä, liikemies

K. E. Ståhlberg (1862-1919) oli Suomen ensimmäinen suurten mittojen elokuvayrittäjä.

Karl Emil Ståhlberg, tulevan Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin, Kaarlo Juho Ståhlbergin serkku, syntyi nimismiehen poikana Kuhmoniemellä (nyk. Kuhmo) 30.1.1862 ja valmistui 1887 insinööriksi Helsingin Polyteknillisestä Opistosta. Kaksi vuotta myöhemmin hän avasi Helsingissä oman valokuvausliikkeen, tunnettu sittemmin Atelier Apollon nimellä.

K. E. Ståhlberg solmi ensimmäisen avioliittonsa vuonna 1888, mutta jäi leskeksi keväällä 1896. Toisella häämatkallaan Pariisiin syksyllä 1896 uuden puolisonsa kanssa hän tutustui tuoreeseen keksintöön, "eläviin valokuviin", ja osti Charles Pathélta projektorin sekä kymmenen lyhyttä elokuvaa Suomea koskevine esitysoikeuksineen. Ensimmäiset esityksensä Ståhlberg järjesti Ylioppilastalon Musiikkisalissa Helsingissä 21.1.1897. Runsaat kuusi vuotta myöhemmin, 3.4.1904 hän avasi niin ikään Helsingissä kiinteän elokuvateatterin, Mikonkatu 5:ssä sijaitsevan Maailman Ympäri - Världen Rundt.

Saadakseen teatteriinsa myös kotimaista ohjelmistoa Ståhlberg käynnisti vappuna 1906 Atelier Apollon puitteissa säännöllisen uutisluontoisten lyhytelokuvien filmaamisen. Kuvauspäällikkönä toimi ruotsalainen valokuvaaja Frans Engström (1873-1940) apunaan suomenruotsalaiset Hjalmar Hårdh (1881-1948) ja Oscar Lindelöf (1887-1954). Kuvaustoiminta jatkui vaihtelevalla aktiviteetilla syksyyn 1913 saakka.

Atelier Apollon puitteissa valmistui kevättalvella 1907 myös ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva, 29.5.1907 ensi-iltaan tullut "miimillinen farssi" Salaviinanpolttajat, Elokuva perustui yhtiön julistaman käsikirjoituskilpailun voittaja-aiheeseen, ja ohjaajana oli Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Teuvo Puro (1864-1956), avustajanaan ruotsalainen taidemaalari-kreivi Louis Sparre (1863-1964).

Elokuvateatteritoimintaansa Ståhlberg laajensi myös muihin kaupunkeihin, ja avasi vuonna 1910 Etelä-Esplanadi 10:ssä Helsingissä "pohjoismaiden hienoimman", Apollo-nimisen elokuvateatterin, joka syksystä 1911 alkaen toimi lähinnä operettinäyttämönä. Osoituksena insinööri Ståhlbergin ennakkoluulottomuudesta yhtiö kuvasi maaliskuussa 1912 noin 15 minuutin mittaisen inserttielokuvan Margaretaa ajetaan takaa teatterissa esitettyä oopperaparodiaa Faust tai Hiisi Helsingissä varten.

Elokuva-alalta K. E. Ståhlberg vetäytyi syrjään maailmansodan vuonna 1917 ja keskittyi sen jälkeen valokuvausliikkeensä sekä Helsingissä omistamiensa kiinteistöjen hoitoon. Hän kuoli Helsingissä 1919.

Kari Uusitalo
26.3.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Ingeborg Ekman: Familjen Karl Emil Ståhlberg. Borgå: Tryckeri och Tidnings Ab 1982.

Sven Hirn: Kuvat kulkevat. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö 1981.

Sabira Ståhlberg: K. E. Ståhlberg. Fotograf, filmskapare och entreprenör. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland 2013.

Kari Uusitalo: Eläviksi syntyneet kuvat. Helsinki: Otava 1972.

Kari Uusitalo: Varhaiset suomalaiset uranuurtajat. Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.