Tarmo Manni

Etunimet: 
Tarmo
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
30.07.1921
Syntymäpaikka: 
Saarijärvi
Kuolinaika: 
24.09.1999
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Tarmo Manni näytteli vuosina 1944-87 nelisenkymmentä filmiroolia. Hän esitti usein omalaatuisia hahmoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat Tuntemattoman sotilaan (1955) Honkajoki ja nimiosa elokuvassa Gabriel tule takaisin (1951). Tarmo Manni loi vuosina 1948-86 huomattavan näyttämöuran Suomen Kansallisteatterissa.

Tarmo Manni syntyi 1921 Saarijärvellä suutari Jussi Mannin ja Emma Honkosen perheeseen. Rengin töiden ohessa hän oli mukana Lannevedellä toimivan nuorisoseura Sammon näyttämötoiminnassa. Jyväskyläläinen näyttelijä ja puheopettaja Terttu Pajunen-Kivikäs kannusti Mannia hakemaan Teatterikouluun, josta lahjakas nuorukainen valmistui vuonna 1945 huolimatta jatkosodan aikana vankilaan ja mielisairaalaan joutumisesta aseistakieltäytymisen takia. Manni työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Helsingin Kansanteatterissa 1945-48 ja Suomen Kansallisteatterissa 1948-1986. Hänen huomattaviin näyttämörooleihinsa lukeutuvat mm. Lokin Konstantin, Kolmen sisaren Tuzenbach, Leikin lopun Hamm ja Mielipuolen päiväkirjan Aksenti Ivanovits P. Tarmo Manni sai Pro Finlandian 1973 ja näyttelijäprofessorin arvonimen 1982. Hän oli originelli taiteilija, jonka värikkäästä elämästä Leevi Korkkula kirjoitti näytelmän Suot siellä (ensi-ilta Saarijärvellä kesäkuussa 2006).

Tarmo Manni esitti vuosina 1944-87 nelisenkymmentä filmiroolia. Hänen erikoisalaansa olivat omalaatuiset hahmot. Yhden kiitetyimmistä roolisuorituksistaan hän teki elokuvan Gabriel tule takaisin (1951) miespääosassa. "Minä tiesin että Waltari oli vähän toivonut minua siihen. Kun sitten muodollisesti etsittiin pääosanesittäjää, Vaala tykkäsi koekuvauksista hirveästi. Minä osasin napata sen vaalamaisuuden, sen keveyden. Sehän Gabrielin tyyppi on aivan tyhjänpäiväinen. Tuntemattoman Honkajoessa käytin samaa ilmaisua, tämmöistä melkein olematonta. Ja kaikkia pieniä epäolennaisia, kuten se jolloin hän katsoo kelloonsa kesken herkän kohtauksen", Manni muisteli vuonna 1992.

Tarmo Mannin muita huomattavia filmirooleja olivat talonmies Joosua Maria Jotunin teksteihin perustuvassa draamassa Kun on tunteet (1954) ja Tuntemattoman sotilaan (1955) Honkajoki. Pirjo Honkasalon ohjaamassa elokuvassa Da Capo (1985) hän on paholaismainen professori Sergei Rippas. "Mannissa on sitä karismaa, jonka puutteessa muu elokuva niin usein vaipuu silkkaan mitäänsanomattomuuteen", totesi Katson Antti Lindqvist. Jännitysfilmissä Jäähyväiset presidentille (1987) Manni esitti Helsingin Sanomien Helena Yläsen mukaan vallastaan nauttivaa presidenttiä nautittavan ilkeästi.

Tarmo Manni muistetaan monista ratkiriemukkaista sivurooleistaan kuten Professori Masan (1949) agitaattori Eemeli ja komedian Omena putoaa (1952) filosofi-maisteri. Ikimuistoisen hahmon hän tekee myös Matti Kassilan ohjaamassa Hilmanpäivissä (1954). "Taisin olla kovin nuori tällaiseksi kyläsepäksi, joka pitää kovaa komentoa akkasakissa. Taisin tämän itsekin tajuta ja taisi se vähän vaivata, koska aloin sitten tehdä Kipalaa vähän niin kuin improvisoimalla, irtaantua käsikirjoituksesta. Siinä on paljon improvisoitua, minun seppä Kipalassani, mutta siitähän Matti tykkäsi. Sanoi, että anna mennä vaan", Manni kertoi muistelmissaan vuonna 1986. Hänen värikkäimpiin sivuosatyyppeihin lukeutuvat mun muassa runoilija Peter draamassa Verta käsissämme (1958) ja Persilian prinssi Ahmedia esittävä näyttelijä farssissa Taape tähtenä (1962).

Tarmo Manni näytteli vuosina 1960-1987 useissa televisiotuotannoissa samoja rooleja kuin teatterissa. TV-elokuvissa Herra Oblomov (1963) ja Henrik IV (1967) hän esittää nimiosia. Vuonna 1987 hän näytteli vielä kirjuri Aksentin roolin TV-taltioinnissa Mielipuolen päiväkirja.

Sisko Rytkönen
17.2.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 521.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 542.

Suomen kansallisfilmografia 9. Helsinki: Edita 2000, 464.

Suomen kansallisfilmografia 10. Helsinki: Edita 2002, 207.

Minä, Manni. Toim. Heikki Eteläpää. Helsinki: Kirjayhtymä 1986.

Tuula Saarikoski: Elämä Tarmo Mannina. Helsinki: Tammi 2002.

Lauri Meri: Näyttelijät sodan varjossa. Teatterikoulun ensimmäinen kurssi 1943-1945. Helsinki: Otava 2005.

http://kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1135/Linkki tarkastettu 17.2.2014.

http://www.imdb.com/name/nm0543194/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 17.2.2014.