Armas Fredman

Etunimet: 
Armas
Muut nimet: 
Armas Rauhamies (rinnakkaisnimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
26.08.1888
Syntymäpaikka: 
Halikko
Kuolinaika: 
25.12.1964
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Studiopäällikkö, lavastaja, kuvausapulainen

Armas Fredman toimi kuvausapulaisena useimmissa Suomi-Filmi Oy:n 1920-luvun elokuvissa, oli yhtiön studiopäällikkönä 1928-35 ja siirtyi 1936 Jäger-Filmi Oy:n palvelukseen lavastajaksi.

Armas Urho Fredman (v:sta 1940 Rauhamies) syntyi 1898 Halikossa ja oli kuvaajan apulaisena jo Suomi-Filmin ensimmäistä elokuvaa Ollin oppivuodet 1920 tehtäessä. Kuvausapulaisen tehtäviä hänelle on Suomen kansallisfilmografiassa vuosina 1921-31 kirjattu kaikkiaan 25 elokuvassa. Vuodesta 1928 alkaen Fredman toimi yhtiön studiopäällikkönä mykkäelokuvasta äänielokuvakauteen 1931 siirryttäessä ja aina vuoteen 1935 saakka.

Elokuvassa Korkein voitto (1929) Fredman toimi lavastaja Carl (Karl) Fagerin apulaisena ja vv. 1932-33 toisena lavastajana mm. elokuvassa Ne 45000. Ensimmäiset itsenäiset lavastuksensa Suomi-Filmissä Fredman teki vuosina 1934-36 (mm. Siltalan pehtoori 1934).

Vuonna 1936 Fredman siirtyi Jäger-Filmi Oy:n palvelukseen lavastajaksi, mahdollisesti osittain siitä syystä, että Suomi-Filmin studiopäälliköksi oli Fredmanin tilalle 1935 nimitetty uuden tuotantopäällikön Risto Orkon vaimon veli Erkki Vanne. Jäger-Filmissä Armas Fredman lavasti vuosina 1936-1940 viisi elokuvaa, mm. historiallisaiheiset Elinan surma (1938, ohjaaja Kalle Kaarnan kanssa) ja Simo Hurtta (1940). Fredman myös kuvasi Elinan surman.

Armas Fredman esiintyi vuosina 1923-39 myös näyttelijänä pienissä sivuosatehtävissä (kaikkiaan 11 tunnistettua roolia). Sukunimensä hän suomalaisti vuonna 1940. Fredman kuoli Helsingissä joulupäivänä 1964.

Armas Fredmanin tytär Maija-Liisa (Maisu) Fredman (myöh. Siiriäinen) esiintyi 1937-38 näyttelijänä kolmessa Jäger-Filmin elokuvassa (mm. Tukkijoella-elokuvan Anni 1937).

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Suomen kansallisfilmografia 1 & 2. Helsinki: Edita 1996, Painatuskeskus 1995.