Kalle Kaarna

Etunimet: 
Kalle Hegesippus
Muut nimet: 
Kalle Koskenvoima (entinen nimi)
Karl Hegesippus Häggström (entinen nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
25.11.1887
Syntymäpaikka: 
Perniö
Kuolinaika: 
10.08.1964
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Elokuvaohjaaja, taidemaalari, kirjailija

Kalle Kaarna oli paitsi jo mykkäelokuvan kaudella 1928 aloittanut elokuvaohjaaja myös sekä taidemaalari että kirjailija.

Kalle Hegesippus Kaarna (alkuaan Häggström, vv. 1906-59 Koskenvoima) oli varsinaiselta koulutukseltaan taidemaalari, joka mm. vuonna 1950 maalasi Suomen Biografiliiton (Suomen Filmikamarin) ja Suomen Elokuvateatterinomistajain Liiton entisten viiden puheenjohtajan muotokuvat. Nuoruudessaan Kaarlo Koskenvoima tunnettiin myös mm. aktiivisena viisiottelijana ja painijana.

Kesällä 1927 Kalle Kaarna oli yhtiömiehenä, näyttelijänä, lavastajana ja leikkaajana Eero Leväluoman ja Oscar Lindelöfin kanssa Uuno Eskolan kirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Ei auta itku markkinoilla. Oman yhtiönsä Filmi Oy Kotkan puitteissa Kaarna tuotti Abel Adamsin rahoitustuella 1928-29 kolme mykkäelokuvaa, ja vuosina 1930-32, äänielokuvan tulon aiheuttamana murroskautena, kaksi alkeellista äänielokuvaa, ensimmäiset valkokangasversiot Jääkärin morsiamesta sekä Kuismasta ja Helinästä.

Vuodet 1934-39 Kaarna toimi lähinnä Jäger-Filmi Oy:n palveluksessa ohjaajana, osallistuen myös elokuviensa käsikirjoitusten tekoon ja lavastamiseen. Saksalaissyntyisen Kurt Jägerin omistaman yhtiön tuotantoprofiili oli korostetun suomalaiskansallinen (mm. Kalevalan 100-vuotisjuhliin 1935 liittynyt pitkä dokumenttielokuva Kalevalan mailta sekä filmatisoinnit Tukkijoella - ja Elinan surma -näytelmistä). Välitöitä edustivat pari muille yhtiöille vuosina 1936 ja 1939 ohjattua viihde-elokuvaa. Kaarnan elokuvien tyypillisimmiksi ja keskeisimmiksi piirteiksi on luonnehdittu historiallisten aiheiden huolellista lavastusta sekä yleensäkin kehittynyttä visuaalista aistia.

Kalle Kaarnan poika Jorma Kaarna (1919-2010) oli itsenäinen lyhytelokuvayrittäjä (toiminimi Filmiteho).

Kalle Kaarnan muistelmateos Kylä elää ilmestyi postuumisti 1967.

Kari Uusitalo
30.1.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Mervi Pantti: ”Öljy, josta palava isänmaanrakkaus imee voimansa”. Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: SKS 1996.

Kari Uusitalo: ”Kaarna, Kalle”. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 4. Helsinki: SKS 2004.