Sasu Haapanen

Etunimet: 
Sasu
Muut nimet: 
Aleksander Haapanen (oikea nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
07.01.1905
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
25.12.1986

Biografia

Näyttelijä

Sasu Haapanen loi mittavan näyttämöuran Helsingissä 1923-69. Hän teki vuosina 1936-62 nelisenkymmentä elokuvaroolia, joista merkittävimmät elokuvissa Jääkärin morsian (1938), Vastamyrkky (1945) ja Kun on tunteet (1954). Haapanen esiintyi televisiotuotannoissa 1960-67 ja lukuisissa radiokuunnelmissa.

Sasu Alexander Haapanen syntyi Helsingissä 1905 sorvari Aleksander Haapasen perheeseen. Musiikkiopintojen ja teatterikurssien jälkeen hän työskenteli Koiton Näyttämöllä 1923-33, Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa 1933-65 ja Helsingin Kaupunginteatterissa 1965-69. Huomattavia näyttämörooleja olivat mm. Hamlet, Akusti Niskavuoren Hetassa ja isä näytelmässä Hyvä maa.

Haapanen teki 1936-62 nelisenkymmentä filmiroolia. Hän esitti usein konnia ja sota-ajan elokuvissa venäläisiä. Haapanen nähtiin 1936-37 pienissä osissa elokuvissa VMV 6, Pohjalaisia, Mieheke, Ja alla oli tulinen järvi sekä Juurakon Hulda. Historiallisessa aatedraamassa Jääkärin morsian (1938) hänellä on merkittävä rooli juutalaisena Isakina, joka vakoilee venäläisten hyväksi. Haapanen näytteli valkokankaalla 1938 myös apteekkaria, kauppamatkustajaa ja kirjailijaa. Vuoden 1939 viidestä roolista huomattavin oli elokuvaohjaaja Risto Karpalainen farssissa Herrat ovat herkkäuskoisia.

Anni Swanin romaaniin pohjautuvassa Tottisalmen perillisessä (1940) Haapanen esittää rikostaan katuvaa Fredrik Värnehjelmiä ja roistoa elokuvissa Ketunhäntä kainalossa (1940), Ryhmy ja Romppainen (1941), Viimeinen vieras (1941), Oi, aika vanha, kultainen...! (1942) ja Onni pyörii (1942). Suomisen Ollin tempauksessa (1942) hän on rehti ja isänmaallinen maalari Suominen. Rintamaelokuvassa Tyttö astuu elämään (1943) Haapanen nähdään lottaa pahoinpitelevänä punaupseerina ja Synnittömässä lankeemuksessa (1943) vakoilija Mihailina. Hän kertoi Elokuva-aitan haastattelussa 1944 saaneensa tarpeeksi konnan rooleista. "Jos näyttelijä joutuu liian usein esittämään samantyyppisiä osia, hän pakostakin joutuu toistamaan itseään ja lisäksi on maneerin vaara lähellä. Vaikka toisekseen siinä kyllä myöskin joutuu aika ankarasti voimistelemaan näyttelijäkykyjensä kanssa yrittäessään aina jokaiseen osaan tuoda jotain uusia vivahteita, sillä loppujen lopuksi roistotkin ovat kaikki hieman erilaisia", Haapanen totesi. Mieluisiksi elokuvarooleiksi hän mainitsi Jääkärin morsiamen Isakin ja Tuomari Martan (1943) nimismies Pellikan.

Vuonna 1945 Haapanen esitti miespääosaa Hella Wuolijoen näytelmään perustuvassa filmatisoinnissa Vastamyrkky. Hän näyttelee naimisissa olevaa pankinjohtaja Magnus Varankoa, joka rakastuu lääkäri Kaarina Sarkalahteen (Liisa Nevalainen). Helsingin Sanomien Paula Talaskiven mielestä Haapanen suorittaa taitavasti elämäntuntoihin antautuvan miehen muutoksen ja saa tähän käsikirjoituksessa varsin heikosti muotoiltuun osaan hivenen leikillisyyttä ja varsin suomalaista miehekkyyttä.

Vastamyrkyn jälkeen Haapanen esitti valkokankaalla sivuosia, joista huomattavin oli torikauppias Eriksson Maria Jotunin teoksiin perustuvassa elokuvassa Kun on tunteet (1954). Hänet palkittiin Pro Finlandialla 1956. Viimeiseksi elokuvarooliksi jäi rakennusurakoitsija Maunu Kurkvaaran ohjaamassa draamassa Yksityisalue (1962). Haapanen esiintyi televisiotuotannoissa 1960-67 ja lukuisissa kuunnelmissa. Hänet muistetaan erityisesti Outsiderin ja Reino Helismaan radiosarjojen käheänä kertojaäänenä.

Sisko Rytkönen

Kirjallisuutta

Suomen teatterit ja teatterintekijät. Toimituskunta Timo Martin, Pertti Niemi ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1974, 221.

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 469.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 481.

Suomen Kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Suomen Kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen Kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen Kansallisfilmografia 4. Helsinki: Edita 1998.

Suomen Kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Toini Aaltonen: "Roistot ja hullut prinssit ovat Sasu Haapasen leipälajeja". Elokuva-aitta 15-16/1944, 268-9.

"Näyttelijä Sasu Haapanen". Helsingin Sanomat 27.12.1986.

http://www.imdb.com/name/nm0351860/?ref_=fn_al_nm_1. Linkki tarkastettu 24.11.2013.