Kullervo Kalske

Etunimet: 
Keijo Kullervo
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
28.02.1912
Syntymäpaikka: 
Lahti
Kuolinaika: 
26.01.1977
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Näyttelijä

Kullervo Kalskeen merkittävimmät filmiroolit ajoittuvat vuosiin 1938-1945, jolloin salskea näyttelijä esitti sotilaita, urheilijoita ja muita romanttisia sankareita. 1950- ja 1960-luvun elokuvissa hänet nähtiin usein poliisina pienissä sivuosissa. Kalske näytteli myös teattereissa ja televisiotuotannoissa.

Keijo Kullervo Kalske syntyi 1912 Lahdessa konstaapeli Johan Kalskeen ja näyttelijä Hilda Väänäsen perheeseen. Kansakoulun ja RUK:n jälkeen hän työskenteli poliisina Kotkassa 1930-37, opiskeli puheilmaisua Kerttu Särkkä-Kallion johdolla ja esiintyi satunnaisesti Kotkan Näyttämöllä. Risto Orko näki Kalskeen 1937 kotkalaisen teatterin kesäkiertueella ja kutsui hänet koekuvaukseen, joka johti näyttelijäkiinnitykseen Suomi-Filmiin ja miespääosaan elokuvassa Jääkärin morsian (1938). Arvostelijoiden mielestä roolisuoritus oli ensikertalaiseksi hyvä ja lupaava sankarityyppi.

Salskea Kullervo Kalske oli 1930-luvun loppupuolen suosituimpia filmitähtiä ja erityisesti nuorten tyttöjen idoli. "Pohjolan Tarzaniksi" kutsutun näyttelijän merkittävin rooli valkokankaalla oli juoksijasankari Yrjö Niemelä urheiluelokuvassa Avoveteen (1939). Poliisien 10-ottelun Suomen mestari Kullervo Kalske sai arvosteluissa kiitosta miehekkäästä ja urheilijanomaisesta ryhdistä ja liikunnasta. Hilja Valtosen romaaniin perustuvassa komediassa Hätävara (1939) hän esittää kunnianhimoista Jali Kinnusta. Sotilasfarsseissa Kersantilleko Emma nauroi? (1940), Ryhmy ja Romppainen (1941) sekä Jees ja just (1943) Kalskeella on luutnantin ja romanttisen sankarin rooli. Elokuvassa Punahousut (1939) hänet nähdään miespääosassa ratsumestari Osmo Kyrönä. Draamassa Miehen kunnia (1943) Kalske on rakastunut nuorukainen Lauri Kunnaala.

Talvisodan aikana Kullervo Kalske kävi armeijan ja jatkosodan alussa upseerikoulun, jonka jälkeen hän toimi ensin vänrikkinä Pietarin motin vartijana Kannaksella ja myöhemmin puolustusvoimien viihdytystoimiston palveluksessa. Sodan jälkeen Kalske teki hauskan roolisuorituksen itserakkaana nyrkkeilijä Urho Luomuksena komediassa Vuokrasulhanen (1945). Samana vuonna hän siirtyi Suomi-Filmistä Suomen Työväen Teatteriin. Kalskeen huomattavia elokuvarooleja 1940-luvun loppupuolella olivat seppä Olavin miespääosa Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Intohimon vallassa (1947) ja kuvanveistäjä Pertti Oras komediassa Ruma Elsa (1949). Vuonna 1950 hänet nähtiin miespääosissa lyhytelokuvassa Tukkijoella tapahtuu, Valentinin näytelmään perustuvassa filmatisoinnissa Tapahtui kaukana ja kansankomediassa Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin. Kalske toimi vuosina 1952-53 Suomen Filmiteollisuudessa näyttelijänä ja järjestäjänä. Hänen viimeisiä merkittäviä elokuvarooleja olivat jätkä Yrjö komediassa Lentävä kalakukko (1953), kapteeni Jaakko Koivula sotilasfarssissa Majuri maantiellä (1954), työmies Eka Luoma urheilufilmissä Veteraanin voitto (1955), poliisikonstaapeli Kasimir komediassa Rakas varkaani (1957) ja arkkitehti Erkki Tuuli Reijosen romaaniin perustuvassa filmatisoinnissa Vaarallista vapautta (1962).

Kullervo Kalske työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Suomen Työväen Teatterissa 1953-57, Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa 1957-65 ja Helsingin Kaupunginteatterissa vuodesta 1965 aina 1970-luvun puoliväliin saakka. Hänen merkittäviä näyttämörooleja olivat mm. Kamelianaisen Armand ja Loppiaisaaton Orsini. Valkokankaalla Kalske esitti 1950- ja 1960-luvulla usein poliiseja pienissä sivuosissa. Hän ei ollut kovin tyytyväinen elokuvauralla saamiinsa rooleihin. "Kiiltokuvasankareita näytellessä harmitti se, ettei sankarilla ollut luonnetta ollenkaan. Puristamallakaan ei saanut tietää mikä tämä mies on miehiään. Pelkkänä hyvännäköisenä ja naisten ihailemana oleminen ei tyydytä näyttelijää. Myöhemmin sankarit onneksi muuttuivat. Päätyönäni pidän osaani elokuvassa Avoveteen ... Minun kohdalleni ei ole sattunut maamiehen osia ja tukkilaisenakin olin vain kerran. Ne miehet olivat mielestäni lähellä todellisuutta", Kullervo Kalske kertoi Katso-lehden haastattelussa vuonna 1972. Hän näytteli vuosina 1962-77 monissa televisiotuotannoissa kuten TV-sarjoissa Kaverukset (1962-63), Pekka Lipposen seikkailut (1964) ja Hanski (1966-73). Vuonna 1977 menehtyneen Kullervo Kalskeen viimeiseksi rooliksi jäi A-S Yrjö-Koskinen minisarjassa Sodan ja rauhan miehet, jota esitettiin televisiossa vuosina 1978-79.

Sisko Rytkönen

Kirjallisuutta

Elokuvakirja (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 491-92.

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 433.

Veikko Itkonen: Hiljaisuus-kuvaus-kamerat! Suomalaisia elokuvanäyttelijöitä sanoin ja kuvin. Helsinki: Tammi. 1944, 52-56.

Teatterin maailma. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1965, 204.

Suomen teatterit ja teatterintekijät. Toimituskunta Timo Martin, Pertti Niemi ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1974, 279.

Suomen kansallisfilmografia 2 ja 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993 ja 1995.

http://www.kalske.com/kullervo/index.php / Linkki tarkastettu 3.1.2014.

http://www.imdb.com/name/nm0436212/?ref_=fn_al_nm_1 / Linkki tarkastettu 3.1.2014.