Karl Fager

Etunimet: 
Karl Georg
Muut nimet: 
Carl Fager (entinen nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
03.06.1883
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
30.06.1962
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1957 parhaasta lavastuksesta elokuvassa Risti ja liekki.
Jussi-palkinto 1963 parhaasta lavastuksesta elokuvassa Pikku Suorasuu.

Biografia

Lavastaja

Lavastaja Carl Fager syntyi Helsingissä 1883. Etunimimuotoa Karl hän käytti vuodesta 1936 alkaen. Teatterilavastajanuransa Fager aloitti harjoittelijana vuonna 1899 Helsingin Svenska Teaternissa, mistä Arkadia-teatterin kautta ja vuosina 1902-08 suorittamiensa ulkomaisten opintomatkojen jälkeen astui Suomen Kansallisteatterin palvelukseen, missä työskenteli sittemmin päälavastajana aina vuoteen 1954 saakka.

Ensimmäisessä suomalaisessa näytelmäelokuvassa Salaviinanpolttajat 1907 Fager toimi lavastajana ja järjestäjänä, samoin lavastajana elokuvassa Sylvi (1913). Hän oli Oy Suomen Filmikuvaamon (Suomi-Filmi Oy:n) perustajajäsen 1919 ja osakas vuoteen 1926 saakka ja myös studiopäällikkö vuoteen 1924. Oy Komedia-Filmi Ab:n perustajajäsen ja osakas hän oli vuodet 1926-27, jonka jälkeen palasi lavastajaksi Suomi-Filmiin, mistä Erkki Karun mukana siirtyi vuonna 1934 lavastajaksi vastaperustettuun Oy Suomen Filmiteollisuuteen. Siellä yhtä poikkeusta (Oy Fenno-Filmille 1946 lavastettu, Edvin Laineen ohjaama Kultainen kynttilänjalka) lukuun ottamatta hän työskenteli lavastajana aina kuolinvuoteensa 1962 saakka.

Elokuvalavastuksia Fagerille kertyi 55 vuoden mittaan 88. Jussi-patsaat hän sai keskiaikaan liittyvän elokuvan Risti ja liekki lavastuksesta vuonna 1957 ja postyymisti vuonna 1962 vuosisadan alun Helsingissä tapahtuvasta elokuvasta Pikku Suorasuu. Karl Fagerin lavastustyyli oli yksityiskohtia myöten huolellinen, rikas ja aitouteen pyrkivä, millä aikakaudella elokuvan tapahtumat sitten liikkuivatkin. Hänen panoksensa nuoremman lavastajapolven kouluttajana niin teatterissa kuin elokuvan parissakin oli erittäin merkittävä.

Karl Fager ohjasi myös yhden elokuvan, vuoteen 1838 (takautumassa vuoteen 1788) sijoittuvan draaman Rautakylän vanha parooni, joka pohjasi Zacharias Topeliuksen tekstiin, ja laati myös sen kuvauskäsikirjoituksen. Apulaisohjaajana ja ohjaajan apulaisena Fager toimi vuosina 1924-30 viidessä elokuvassa.

Karl Fager kuoli Helsingissä 79-vuotiaana 1962.

Kari Uusitalo
18.01.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 466-467.

Verneri Veistäjä (toim.): Teatterin maailma. Helsinki: Tammi 1950, 151.

Suomen kansallisfilmografia 1-7. Helsinki: Edita ym. 1989-1996.

Hannu Salmi: Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916. Helsinki: SKS 2002.

A.I.H.: "Lavastajan kokemuksia elokuvan alkuajoilta. Karl Fager muistelee." Elokuvateatteri 8-9/1945, 15-16.

Pimpula: "Kunnia kunnon lavastajalle. Karl Fager muistelee." Elokuva-Aitta 13/1953, 4-5, 22.

Kari Uusitalo: "Karl Fager 3.6.1883 - 30.6.1962." Kinolehti 5/1962, 6-7.