Mika Waltari

Etunimet: 
Mika Toimi
Muut nimet: 
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
19.09.1908
Syntymäpaikka: 
Helsinki
Kuolinaika: 
28.08.1979
Kuolinpaikka: 
Helsinki
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1952 parhaasta käsikirjoituksesta elokuvassa Omena putoaa.
Erikois-Jussi 1979 (perustelu: suomalaiselle elokuvalle antamistaan monipuolisista aiheista).

Biografia

Kirjailija, Suomen Akatemian jäsen

Mika Waltari oli aikoinaan Suomen tuotteliaimpiin kuulunut kirjailija, jonka teoksista useat levisivät kansainvälisinäkin käännöksinä. Hän laati runsaasti myös elokuvakäsikirjoituksia, usein omien teostensa pohjalta. Suomen Akatemian jäseneksi Waltari nimitettiin 1957.

Mika (Miikka) Toimi Waltari oli paljasjalkainen helsinkiläinen; isänsä hän menetti jo 6-vuotiaana 1914. Waltari kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta 1926 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1929. Maisterin arvoa hän ei koskaan erikseen hakenut. Waltari toimi 1930-luvulla mm. Maaseudun Tulevaisuuden kirjallisuusarvostelijana ja vuosina 1936-38 Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä. Jatkosodan vuodet 1941-44 hän oli komennettuna Valtion tiedotuslaitoksen palvelukseen. Suomen Akatemian jäsen Waltari oli vuodesta 1957 vuoteen 1978.

Mika Waltari kirjoitti runsaasti romaaneja - tunnetuimpana Sinuhe egyptiläinen (1945), novelleja ja mm. 26 näytelmää. Hänen esikoisromaanistaan Suuri illusioni (1928) tehtiin elokuvasovitus vuonna 1985, ohjaajana Tuija-Maija Niskanen. Se on ainakin toistaiseksi viimeinen Waltari-filmatisointi; kaikkiaan niitä on vuodesta 1933 lähtien kertynyt 36. Niistä yksi - Sinuhe egyptiläinen filmattiin vuonna 1954 Hollywoodissa ja romaani Ei koskaan huomispäivää (1942) nimellä Ingen morgondag vuonna 1957 Ruotsissa. Ohjaajia näillä elokuvilla on ollut kaikkiaan 23.

Ensimmäisen Mika Waltarin tekstiin perustuvan elokuvan, Sininen varjo, ohjasi vuonna 1933 Valentin Vaala, seuraavan, VMV 6 vuonna 1936 Risto Orko. Vuosina 1937-44 Waltari teki elokuvakäsikirjoituksia yksinomaan Oy Suomen Filmiteollisuudelle, joukossa runsaasti alkuperäiskäsikirjoituksia. Yleisöä niistä keräsivät eniten alkuperäiskäsikirjoituksiin perustuneet Helmikuun manifesti (1939) ja Kulkurin valssi (1941). Vuonna 1950 Toivo Särkkä ohjasi Waltarin tekstiin pohjautuneen historiallisen elokuvan Tanssi yli hautojen. Elokuvasovitus Waltarin näytelmästä Omena putoaa (1952) toi kirjailijalle Jussi-patsaan.

Waltarin viimeiseksi alkuperäiskäsikirjoitukseksi jäi tilaustyönä tehty Maailman kaunein tyttö (1953). Sille aiheen antoi Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi kesällä 1952. Erittäin suosituksi muodostui 1960-luvulla toteutettu neljän Komisario Palmu -elokuvan sarja, kaikissa ohjaajana Matti Kassila ja pääosakolmikkona näyttelijät Joel Rinne, Matti Ranin ja Leo Jokela. Käsikirjoitukset niihin laati ensisijaisesti Matti Kassila, kolmeen ensimmäiseen Waltarin poliisiromaanien pohjalta.

Mika Waltarista on tehty televisiolle useita dokumenttiohjelmia. Vuonna 1962 Kari Uusitalo ohjasi Waltarista Suomen Akatemian jäsenet -sarjaan liittyneen kymmenminuuttisen lyhytelokuvan.

Mika Waltarin serkku, lakit. lis. Mikko Waltari (1912-1979) oli vuodesta 1940 naimisissa T. J. Särkän Irma-tyttären kanssa ja toimi Oy Suomen Filmiteollisuuden lakimiehenä.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Markku Envall: "Waltari, Mika". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 10. Helsinki: SKS 2007, 307-310.

MMM Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 578.

Panu Rajala: Unio Mystica. Mika Waltarin elämä ja teokset. Helsinki: WSOY 2008.

Suomen kansallisfilmografia 1-7, 9. Helsinki: Edita ym. 1989-2000.

Kari Uusitalo - Sakari Toiviainen: Valkokankaan Waltariana. Mika Waltarin elokuvat. Helsinki: WSOY 2010.

Mika Waltari (toim. Ritva Haavikko): Kirjailijan muistelmia. Helsinki: WSOY 1980.