Yrjö Norta

Etunimet: 
Yrjö
Muut nimet: 
Yrjö Nyberg (entinen nimi)
Ilmari Waltamaa (pseudonyymi)
Georg Nyberg (pseudonyymi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
18.03.1904
Syntymäpaikka: 
Turku
Kuolinaika: 
11.11.1988
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Äänittäjä, äänielokuvan pioneeri, ohjaaja

Yrjö Norta (1904-1988) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja äänielokuvakauden uranuurtaja, joka kehitti oman äänitysmenetelmänsä nimellä YN-systeemi.

Yrjö Norta (v:een 1935 Nyberg) kiinnostui vakavasti elokuvasta jo poikavuosinaan Turussa. Tämä kiinnostus johti 1919 ensimmäisen elokuvauskameran, 10,5 mm:n Ernemannin hankintaan yhdessä Hambergin veljesten Lennartin (1901-71) ja Alvarin (1903-69) kanssa. Samoihin aikoihin toverukset perustivat yhteisen valokuva-, sittemmin myös elokuvalaboratorion sekä elokuva-alan yrityksen, joka sai nimensä yhtiömiesten nimien alkukirjaimista: Lahyn-Filmi. Vuonna 1922 yhtiölle hankittiin ensimmäinen 35 mm:n elokuvauskamera ja valmistettiin ensimmäinen lyhytelokuva. Vuonna 1924 tehtiin jo pitkä näytelmäelokuva Kihlauskylpylä, jonka käsikirjoituksesta, lavastuksesta ja ohjauksesta vastasi Norta ja jonka hän kuvasi yhdessä Alvar Hambergin kanssa.

Lahyn-Filmin yhtiömiehistä tuli myös äänielokuvan pioneereja Suomessa. Ensimmäiset äänielokuvakokeilunsa he tekivät jo 1926, ja ensimmäiset suomalaiset valoäänielokuvat Aatamin puvussa ja vähän Eevankin sekä Sano se suomeksi talvella 1931 olivat Lahyn-Filmin äänittämät, ja jälkimmäinen jopa yhtiön omaa tuotantoa, ohjaajana ja kuvaajana Yrjö Norta.

Vuosina 1931-34 Norta toimi elokuvaäänittäjänä Ruotsissa - noilta vuosilta periytyi hänen ruotsinkielinen ammattinimikkeensä ljudingenjör (ääni-insinööri), joka sittemmin Suomessa lyhentyi pelkäksi insinööriksi. Norran teoreettiset opinnot rajoittuivat kuitenkin 1923 suoritettuun ylioppilastutkintoon, ja myöhemmin Norta käytti itsestään lähinnä titteliä filmiohjaaja. Suomeen palattuaan Norta toimi vuodet 1934-41 Oy Suomen Filmiteollisuudessa ensin äänittäjänä, äänimenetelmänä Norran itsensä kehittämä YN-systeemi, ja vuodesta 1936 yhtiön toisena ohjaajana ja kesään 1939 saakka Toivo Särkän aisaparina.

Tultuaan 1942 irtisanotuksi SF:stä Norrasta tuli vastaperustetun Oy Fenno-Filmin osakas ja yhtiön tekninen johtaja. Sen ohella Norta ohjasi yhtiössä viisi pitkää elokuvaa. Työrupeama Fenno-Filmissä päättyi keväällä 1949, mutta yhtiön vähemmistöosakas hän oli vuoteen 1961 saakka. Vuoden 1949 jälkeen Norta hankki toimeentulonsa mainoselokuvien tekijänä 1952-58 ja uudelleen 1963, toimi välillä myyjänä Stockmannin radio-osastolla sekä tuotti ja ohjasi 1959 komisario Susikoski -elokuvan Kolmas laukaus, pääosassa nuori Ismo Kallio. Vuosina 1961-62 hänellä oli muutaman kuukauden mittainen kiinnitys Suomi-Filmin lyhytkuvaosastolle. Norta oli myös äänittäjänä Teuvo Tulion viimeiseksi jääneessä elokuvassa Sensuela, joka valmistui 1972.

Nuoruusvuosinaan Norta oli suomalaisen äänielokuvan kehittäjä ja uranuurtaja. Hänen kohtalokseen muodostui se, ettei hän iän karttuessa kyennyt pysymään kehityksen mukana ja sopeutumaan uusiin haasteisiin. Näin aika ajoi hänen ohitseen jo 1940-luvun lopussa. Vuosina 1923-59 Norta ohjasi 23 kokoillan näytelmäelokuvaa, joista 11 yhdessä Toivo Särkän kanssa. Valtion taiteilijaeläkkeen Norta sai 1975.

Kari Uusitalo
24.1.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: ”Norta, Yrjö”. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 7. Helsinki: SKS 2006.