Aarne Tarkas

Etunimet: 
Aarne Adolf
Muut nimet: 
Aarne Saastamoinen (entinen nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
19.12.1923
Syntymäpaikka: 
Porin mlk
Kuolinaika: 
07.10.1976
Kuolinpaikka: 
Denia, Espanja
Palkinnot: 

Jussi-palkinto 1951 parhaasta käsikirjoituksesta (yhdessä Matti Kassila kanssa) elokuvasta Radio tekee murron.

Biografia

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja

Aarne Tarkas (1923-1976) oli ensisijaisesti vauhdikkaiden viihde-elokuvien ohjaaja. Vuosina 1952-65 hän ohjasi lähinnä omien käsikirjoitustensa pohjalta kaikkiaan 33 elokuvaa.

Aarne Adolf Tarkas (v:een 1947 Saastamoinen) haavoittui jatkosodan aikana Talin suurtaisteluissa 1944. Ylioppilaaksi hän oli kirjoittanut 1942 Tampereella ja valmistui ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1947. Samoihin aikoihin sukunimi Saastamoinen vaihtui Edgar Rice Burroughsin Mars-romaanien innoittamana Tarkakseksi. Ensimmäisen työpaikkansa Tarkas sai ekonomiksi valmistuttuaan ja avioliiton solmittuaan appensa Tyko Reinikan välityksellä Suomi-Filmi Oy:stä, missä toimi yhtiön mainospäällikkönä ja Uutisaitta-lehden toimitussihteerinä kolmen vuoden ajan, vuoden 1950 loppuun.

Ensimmäiset askeleensa luovana elokuvantekijänä Tarkas otti vuosina 1951-52 Matti Kassilan käsikirjoitusparina tämän ohjaamissa jännityskomedioissa Radio tekee murron ja Radio tulee hulluksi. Kolmantena osapuolena elokuvaaja Osmo Harkimo he perustuvat keväällä 1951 elokuvavalmistamo Junior-Filmi Oy:n, jonka puitteissa lokakuussa 1952 sai ensi-iltansa Tarkaksen esikoisohjaus Yö on pitkä.

Junior-Filmin taival päättyi vararikkoon tammikuussa 1953. Seuraavasta kesästä alkaen Tarkas työskenteli viiden lähivuoden ajan Fennada-Filmi Oy:ssä, missä lähinnä omien käsikirjoitustensa pohjalta ohjasi kaikkiaan kymmenen elokuvaa. Näistä Tarkas itse piti parhaana Mika Waltarin pienoisromaaniin pohjautunutta elokuvaa Jokin ihmsiessä (1956).

Vuodesta 1959 Tarkas työskenteli neljän vuoden ajan Oy Suomen Filmiteollisuudessa, missä oli jo kesällä 1957 vierailijana ohjannut kaksi elokuvaa. Näinä neljänä vuotena Tarkas ohjasi peräti 18 elokuvaa, joista vuosina 1960 ja 1961 kumpanakin viisi - lajissaan todennäköisesti lyömättömäksi jäävä Suomen-ennätys.

Suomen Filmiteollisuuden vuosinaan Tarkas profiloitui lähes yksinomaan vauhdikkaiden, usein seurapiirejä irvailevien viihde-elokuvien tekijäksi. Tarkaksen työsuhde päättyi yhtiön lopettaessa näytelmäelokuvien valmistuksen kesällä 1963. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi talvella 1966 Suomi-Filmissä ohjattu sotilasfarssin ja jännityskomedian yhdistelmä Johan nyt on markkinat - se oli Tarkaksen 33. henkilökohtainen ohjaustyö. Vuodesta 1963 alkaen vuosikymmenen vaihteeseen Tarkas kirjoitti ja ohjasi Mainos-TV:lle viihdesarjoja (mm. 38-osainen Kuten haluatte 1966-70). Viimeiset vuotensa Tarkas vietti veropakolaisena lähinnä Espanjassa, missä loppuunpalaneena kuoli syksyllä 1976. Valtion taiteilijaeläkkeen Tarkas sai kahdessa erässä 1974-75.

Aarne Tarkas oli parhaimmillaan käsikirjoitusten tekijänä - niissä hänen kekseliäisyytensä ja raisu mielikuvituksensa pääsivät oikeuksiinsa. Ohjaajana hän oli malttamaton ja jätti näyttelijänsä jokseenkin vaille henkilöohjausta. Nopeus oli valttia - työryhmän keskuudessa hänet tunnettiin nimellä Paukku-Arska. Alfred Hitchcockin tapaan Tarkas vilahti jokaisessa elokuvassaan myös pienessä avustajantehtävässä. Tarkaksen tytär Lea Laser (s. 1948) toimi vuosina 1982-2002 kuvaussihteerinä MTV:ssä.

Kari Uusitalo
7.2.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: "Tarkas, Aarne". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 9. Helsinki: SKS 2007.

Kari Uusitalo: Tarkastelua. Aarne Tarkas ja hänen elokuvansa. Helsinki: Like 2006.