Kurt Jäger

Etunimet: 
Kurt Gustav Otto
Muut nimet: 
Kurt Jaeger (oikea nimi)
Kokoonpano: 
Syntymäaika: 
14.10.1898
Syntymäpaikka: 
Berliini, Saksa
Kuolinaika: 
10.12.1965
Kuolinpaikka: 
Helsinki

Biografia

Elokuvaaja, elokuvatuottaja, äänittäjä

Kurt Jäger oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, joka työskenteli Suomessa vuodesta 1921 kuolemaansa saakka. Hän tuotti useita suomalaiskansallisia elokuvia.

Kurt Jägerin - viralliselta nimeltään Kurt Gustav Otto Jaeger - isä oli berliiniläisen grafiikka- ja taidepainotalon tekninen johtaja. Työuransa Jäger aloitti 14-vuotiaana 1913 isänsä yhtiössä reprokuvauksen oppipoikana ja perehtyi sen jälkeen sekä mustavalko- että värikuvaukseen. Vuonna 1918 Jäger komennettiin asepalvelukseen Saksan ilmavoimiin, missä hän sai nimityksen taistelukuvaajaksi ja kouluttautui myös elokuvakameran käyttäjäksi.

Maailmansodan päätyttyä Kurt Jäger työskenteli jonkin aikaa elokuvaajana Ruotsissa. Keväällä 1921 hänet kiinnitettiin vastikään perustetun Suomi-Filmi Oy:n pääkuvaajaksi ja uuden elokuvalaboratorion tekniseksi johtajaksi. Suomi-Filmissä Jäger oli vuosina 1922-25 pääkuvaaja kaikkiaan kahdeksassa, mm. Erkki Karun ohjaamassa näytelmäelokuvassa.

Keväällä 1925 Jäger perusti oman yrityksen Taide-Filmi Oy:n, jonka puitteissa käynnisti ensimmäisenä Suomessa viikoittaisten uutiskatsausten valmistamisen ja tuotti myös pari pitkää dokumenttielokuvaa. Suomi-Filmin ostettua 1926 tämän kilpailijaksi kokemansa yhtiön Jäger tuota pikaa perusti uuden elokuvayrityksen Komedia-Filmi Oy:n, jolle 1926-27 kuvasi kaksi pitkää elokuvaa.

Ensimmäisten ulkomaisten äänielokuvien saavuttua Suomeen 1929 Jäger kehitti Komedia-Filmin puitteissa omat äänimenetelmänsä sekä kuvausta että äänentoistoa varten. Ensimmäiset elokuvansa hän äänitti 1931, mm. Erkki Karun Suomi-Filmille ohjaaman Tukkipojan morsiamen. Komedia- Filmi oli silloin jo siirtynyt Suomi-Filmin omistukseen.

Komedia-Filmin palveluksesta Jäger erosi 1932 ja perusti nyt elokuvia maahantuovan Jägerin Filmitoimiston ja sille rinnakkaisyhtiön Jäger-Filmi Oy:n, joka varusti elokuvia alitekstein ja tuotti myös veronalennuslyhytelokuvia. Yhtiön pitkien elokuvien tuotannolla 1935-40 oli korostetusti suomalaiskansallinen leima. Syksyllä Jäger-Filmille valmistui oma kuvausstudio Haagaan.

Sodan jälkeen yhtiössä valmistui enää yksi pitkä elokuva talvella 1945. Vaikka Kurt Jäger oli vuonna 1935 solminut avioliiton suomalaisen naisen kanssa, hän oli edelleenkin Saksan kansalainen. Valvontakomissio takavarikoi Jägerin omaisuuden 1946 saksalaissaatavana, ja Valpo lähetti hänet joksikin aikaa vaimoineen internointileirille Hausjärven Oittiin. Suomen kansalaisuuden Kurt Jäger sai vihdoin 1948. Elokuvatuotannon pariin hän ei enää palannut.

Ihmisenä Kurt Jäger oli vilkas ja iloinen, mutta myös itsepäinen ja vaativa. Vaikka hän tunsikin itsensä suomalaiseksi, hänellä oli Suomessa paitsi ystäviä myös runsaasti kilpailijoita ja kadehtijoita. Kurt Jägerin tapaan kommunikoida ympäristönsä kanssa kuuluivat myös useat hänen nostamansa oikeusjutut, esim. kiista Jäger-Filmin Haagaan 1936 rakennuttaman studiokiinteistön todellisista rakennuskustannuksista sekä erimielisyydet Synnin jäljet (1946) ja Tähtisilmä (1955) -elokuvien alkuideoista ja perimmäisistä tekijänoikeuksista.

Kari Uusitalo
7.2.2013

Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: ”Jäger, Kurt”. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 4. Helsinki: SKS 2004.

Kari Uusitalo: Meidän poikamme. Suomalaisen elokuvan perustanlaskija Erkki Karu ja hänen aikakautensa. Helsinki: Valtion Painatuskeskus 1988.