Ompelijatar

Sömmerskan (ruotsinkielinen nimi)

Seamstress (englanninkielinen nimi)

Kuolemaantuomitun laulu (työnimi)

Ompelija Koskisen tapaus (työnimi)

Ompelijatar Koskisen tapaus (työnimi)

Ei kaupalliseen käyttöön

record_format	forward
ctrlnum	elonet_elokuva_1563787
title	Ompelijatar
title_txtP	Ompelijatar
title_alt	Sömmerskan Seamstress Kuolemaantuomitun laulu Ompelija Koskisen tapaus Ompelijatar Koskisen tapaus
title_full	Ompelijatar
title_fullStr	Ompelijatar
title_full_unstemmed	Ompelijatar
title_short	Ompelijatar
description	Ville Suhosen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Ompelijatar</i> (2015) kertoo viimeisestä valtiovallan Suomessa teloittamasta naisesta, Martta Koskisesta (1896–1943). Hänet pidätettiin punakaartin naiskomppanian jäsenenä 1918, tuomittiin vankileirille ja luokiteltiin yhteiskunnalle vaaralliseksi. Koskinen oli aktiivisesti mukana 1920-luvulla vasemmistolaisessa toiminnassa ja joutui 1933 kahdeksi vuodeksi vankilaan. Jatkosodan aikana hän osallistui kommunistiseen vastarintaliikkeeseen. Koskinen ilmiannettiin, vangittiin ja tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan 1943. Dokumenttielokuva kertoo viimeisen Suomen valtiovallan teloittaman naisen, Martta Koskisen, elämästä hänen kirjeidensä, valokuvien, uutisfilmien, poliisiraporttien ja kertojan tukemien dramatisoitujen jaksojen avulla. <br /><br /><i>27.9.1943 Helsingin lääninvankila, Katajanokka. Ompelijatar Martta Koskinen kirjoittaa siskolleen</i><br />”Olen edelleen yhtä rauhallinen sillä minulla on niin hyvä omatunto ja uskon että joskus tulee totuus ilmi ja oikeus voittaakin ja se ei ole koskaan liian myöhään. Minun kohtaloani ajatellen ei saa kirota ketään vihata ketään eikä puhua kostosta. Me ihmiset olemme hiekkajyväsiä elämän maantiellä ja itse elämä vierii ylitsemme eteenpäin ja mitään ei tapahdu ilman tarkoitusta ja turhan tähden. Aika lääkitsee kaikki haavat.” <br /><br />Huhtikuun alussa 1918 vuonna 1896 Hollolassa syntynyt Martta Koskinen liittyy punakaartiin. Sisällissodan päätyttyä hänet pidätetään punakaartin naiskomppanian jäsenenä ja viedään Tammisaaren vankileirille. Hänet luokitellaan kiihottajaksi Toveri- ja Juttutupa-lehtiin Maisu Koskio -nimellä kirjoittamiensa juttujen vuoksi ja tuomitaan yhteiskunnallisesti vaarallisena viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta armahdetaan tuhansien muiden vankien joukossa joulukuussa 1918. <br /><br />Martta Koskinen käy leninkiompelijattaren kurssin ja pääsee tekstiilitehtaaseen töihin. Naimaton ja lapseton Martta liittyy Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, Raittiusyhdistys Koittoon ja vetää Helsingin Sosialidemokraattisen Nuorisoseuran opintopiiriä. Kokousten johtamisen hän jättää huonon kuulonsa vuoksi, mutta jatkaa agitaatioryhmässä ja järjestölehtien toimittajana. <br /><br />Viranomaiset lakkauttavat Sosialistisen Työväenpuolueen 1923 ja sen 27 kansanedustajaa vangitaan. Etsivä keskuspoliisi (EK), joka pyrkii tukahduttamaan kommunistien toiminnan, värvää palvelukseensa ilmiantajia ja soluttajia. Se kirjaa mielenosoituksissa ja lakkotilaisuuksissa tunnistetut henkilöt sekä työväenlehtien tilaajat; myös Martta Koskisesta on lähes puolen miljoonan suomalaisen lailla arkistokortti. Eduskunta säätää 1930 lain, joka kieltää kommunistisen toiminnan. <br /><br />Yrjö-veli ilmiantaa Martan, joka pidätetään ja tuomitaan 1933 valtiopetokseen tähtäävästä toiminnasta kahdeksi vuodeksi vankilaan; samana vuonna Suomessa annetaan 558 poliittista vankeustuomiota. Kesällä 1934 EK pidättää kielletyn Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtohenkilöitä, mm. Moskovasta Tukholman kautta Helsinkiin saapuneen Hertta Kuusisen, joka passitetaan Martan lailla Turun Kakolaan suorittamaan yli neljän vuoden kuritushuonetuomiotaan. Martta saa hyvän käytöksen vuoksi ompelukoneen käyttöönsä ja valmistaa pukuja; jouluna hän saa poliittisia vankeja avustavalta englantilaiselta Mary Pekkalalta 25 markan tuen. Keväällä 1935 hän pääsee ehdonalaiseen vapauteen. EK jatkaa hänen seuraamista. <br /><br />Kun sosialidemokraatit ja Maalaisliitto muodostavat uuden hallituksen, EK:n organisaatio uudistetaan ja siitä tulee Valpo, Valtiollinen poliisi. Vuonna 1938 Valpon Joensuun toimisto kiinnittää huomiota Martan Tammisaaren vankileirin aikaiselle ystävälleen Pekka ”Viki” Heikkiselle kirjoittamaan kirjeeseen, jossa tämä pyytää häntä luokseen ja kertoo järjestäneensä miehelle Helsingistä työpaikan. Heikkistä varjostetaan Kallioon Pengerkadulle Martan asunnolle. Valpo saa selville, että SKP on varautunut fasistiseen vallankaappaukseen, ja puhelinnumero, johon puolueen jäsenten olisi tullut olla yhteydessä, kuuluu Martalle. <br /><br />Martta muuttaa Töölöön Sallinkadulle samaan taloon, jossa Saima Kuusinen, Hertan äiti, asuu. Toukokuussa 1939 vapautunut Hertta muuttaa äitinsä luo. Valpo tarkkailee Herttaa ja hänen luonaan vierailevaa SKP:n johtomiehiin kuuluvaa Yrjö Leinoa. Ehdonalaisessa olevat Hertta ja Yrjö joutuvat pyytämään matkustusluvan vieraillakseen kirjailija Hella Wuolijoen luona Marlebäckin kartanossa; myös Martta vierailee kartanossa. <br /><br />Talvisodan ajan Kuusiset ja Leino piileskelevät maaseudulla Martan ja Wuolijoen sukulaisten suojissa. Martan Pentti-veli ja Alina-äiti kuolevat sodan aikana. Rauhan tultua Hertta palaa Helsinkiin ja asuu ensin Martan luona. Yhdessä he ilmoittautuvat poliisille: Martta pääsee lähtemään heti puhuttelun ja valokuvauksen jälkeen, mutta Herttaa kuulustellaan kaksi päivää. Kun Kuusiset muuttavat Messeniuksen kadulle, Martta vierailee heillä useasti ja ihastuu ensi kertaa kuulemaansa klassisen musiikkiin. Kirjailija Bertolt Brechtin vieraillessa Wuolijoen vieraana Marlebäckissä, Leino on kartanon pehtorina, Hertta toisinaan emännän sihteerinä ja Martta, jonka tilaustyöt lisääntyvät, ompelijana. ”On ryhdyttävä työnantajaksi”, hän ilmoittaa tovereilleen ja avaa ateljeen Mechelininkadulla.<br /><br />Kesällä 1940 Martta liittyy Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran, SNS:n, jäseneksi. Pian seuran johto kuitenkin vangitaan. Jouluviikolla Risto Ryti valitaan presidentiksi. Kohta SNS lakkautetaan, Yrjö Leino pidätetään ja Valpo kirjaa tiedon Martan palaamisesta ompelijain ammattiosastoon. Toukokuussa 1941 Brechtin seurue lähtee Suomesta ja jättää monistuskoneensa Hertta Kuusiselle ja puolueen käyttöön. Jatkosodan alla Valpo toimittaa turvasäilöön tuhatkunta ihmistä, mm. Hertan. Martta käy tapaamassa häntä Hämeenlinnan vankilassa, missä poliittisia naisvankeja on viisikymmentä. Yksi heistä on SNS:n johtokunnan jäsen, kolmen vuoden kuritushuonetuomion saanut kirjailija Elvi Sinervo. <br /><br />Martta lopettaa ateljeensa toiminnan ja osallistuu kommunistiseen maanalaiseen vastarintaliikkeeseen. Jatkosodan aikana 11 000 miestä piiloutuu ja kieltäytyy sodasta. Martta ryhtyy toimittamaan heille ruokaa. Hän käy Riihimäen vankilassa tapaamassa rintamalle vietävää Viki Heikkistä ja Yrjö Leinoa, joka onnistuu pakenemaan. Martta piilottaa hänet Helsingissä kollegansa asuntoon samaa aikaan kun Valpo jahtaa ison sabotaasin tekijöitä. Kirjeessään Hertalle Martta kertoo joutuvansa ompelemaan suruleninkejä. Rintamalla Heikkinen haavoittuu päähän. Hertta saa lavantaudin, Martta laihtuu pula-aikana kymmenen kiloa.<br /><br />Martta ryhtyy 1942 Leinon pyynnöstä puolueen viestinviejäksi. Yhteyshenkilöiden avulla Leinon viestit kulkevat Helsingistä Turun kautta Tukholmaan ja mahdollisesti Moskovaan. Kun Valpo pidättää sotilaskarkuri Olavi Heimanin, jonka hallussa on vakoilu- ja sotilastiedusteluaineistoa, se saa selville, että hänen yhteyshenkilönsä ”Ursula” on Martta. Pihlajatielle kollegansa Saimi Turusen kanssa muuttanutta Marttaa varjostetaan ja hänen puhelimensa asetetaan kuunteluun. Talonmiehen rouvan raportoitua Martan olevan poissa asunnosta siellä suoritetaan kotietsintä ja Saimi Turunen joutuu kuulusteluihin. Joulukuun alussa, kun Martta palaa kotiin, hänet pidätetään. Kuukauden kestävissä kuulusteluissa Martta kertoo olevansa kommunisti ja kielletyn SNS:n jäsen ja myöntää välittäneensä puolueen sisällä kirjallisia viestejä, mutta ei paljasta yhteyksiään. Martta siirretään Valpon Ratakadun pidätyssellistä Katajanokalle lääninvankilaan tammikuussa 1943.<br /><br />Saimi vierailee Martan luona ja noutaa tämän vankilassa ompelemia leninkejä, joiden olkatoppauksiin on piilotettu salakirjeitä. Saimi löytää ne ja tiedottaa niistä Valpolle. Talonmiehen rouvan kanssa hän löytää myös talon ullakkokomerosta asiakirjoja. Lisäkuulusteluissa Martta myöntää niiden olevan vakoilupapereita, mutta kieltää olleensa tekemisissä niiden kanssa. Kymmenen päivän ajan kuulustelijat yrittävät saada hänet tunnustamaan. ”Heidän on pakko ampua minut, muuten maailma saisi tietää, mitä he ovat minulle tehneet”, Martta kertoo siskolleen. Kenttäoikeuden tuomio luetaan vankilan kappelissa: Martta saa maanpetoksesta kuolemanrangaistuksen. ”Johan tässä on elettykin”, Martta vastaa kuultuaan tuomion. Myös Olavi Heiman tuomitaan kuolemaan, vaikka Valpo oli luvannut tunnustuksesta armahduksen. Sotaylioikeus vahvistaa kenttäoikeuden tuomion, vaikka yksi sen jäsenistä kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Koskisen kuolemanrangaistus: selvitys heikko ja se mitä nimenomaan luetaan syyksi, suhteellisen vähäistä, nimittäin yhteydenpitoa ja raporttien välittämistä.” Presidentti Risto Ryti torjuu Martan armonanomuksen syyskuun 17. päivänä.<br /><br />Tuomionsa täytäntöönpanoa edeltävänä päivänä Martta kirjoittaa Saima Kuusiselle pyytäen välittämään terveiset Hertalle: ”Olen loppuun asti se sama oma itseni ja että viimeiseen hetkeen asti uskon elämäni suureen unelmaan.” Kirjeessään siskolleen hän kirjoitti: ”Ihmettelet, kuinka ja miksi olen niin rauhallinen. Siksi että olen elämäni iän etsinyt totuutta, epäillyt, punninnut asioita ja omaksunut aina sen minkä parhaana olen pitänyt. Ne, jotka ovat minua tuominneet, ovat samoin kulkeneet omaa tietään. Mutta niin kuin maisemakin on erinäköinen riippuen siitä, miltä puolelta sitä katselee, niin on totuuskin, sillä sehän on vain muuttuvaista tietoa.”<br /><br />Kertojan mukaan Martta luottaa viimeiseen asti siihen, että hänet vapautetaan. Kerrotaan, että Marttaa on kidutettu, mutta silti hän ei ole paljastanut tovereitaan. Kerrotaan, että Martta huusi juuri ennen laukauksia: ”Alas Ryti, Mannerheim ja Tanner!” Tai sitten: ”Alas sota!” Martta Koskinen teloitettiin 28.9.1943. <br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020</i>
topic	aktivismi ilmianto jatkosota kidutus kirjeet kommunistit Koskinen, Martta kuolemanrangaistus Kuusinen, Hertta lapuanliike Leino, Yrjö maanalainen toiminta oikeistoliikkeet ompelijat poliittiset liikkeet punakaartit salakirjoitus sosialistit Suomen sisällissota tavisota teloitus turvallisuuspoliisi työväenliike vakoilu vankeus vankileirit vasemmistopuolueet vastarintaliikkeet Wuolijoki, Hella väkivalta yhteiskunnalliset liikkeet
url	http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1563787
thumbnail	http://www.elonet.fi/tenho/media/273039_J1485093E0.jpg
author	Ville Suhonen
author_role	d02
author_sort	Ville Suhonen
author2	Ville Suhonen Marianne Mäkelä Pekka Uotila Tuuli Kuittinen Pietari Koskinen Kaisa Mäkinen Vera Kiiskinen Pekka Milonoff Laura Birn Elena Leeve Vilma Melasniemi Taisto Oksanen Antti Seppänen Antti Virmavirta Merja Ritola Seppo Louhi Nicholas Wancke Mila Nirhamo
author2_role	aus pmn cng flm sds std e01
author_corporate	Illume Oy Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus YLE
author_corporate_role	e10 fnd
geographic	Suomi
genre	henkilödokumentti historiallinen dokumentti dokumentti
format	0/Video/ 1/Video/Feature/
spelling	Ompelijatar Sömmerskan Seamstress Kuolemaantuomitun laulu Ompelija Koskisen tapaus Ompelijatar Koskisen tapaus Suomi 2015 Ville Suhonen Venla Hellstedt Merja Ritola Pertti Veijalainen Marianne Mäkelä Pekka Uotila Tuuli Kuittinen Pietari Koskinen Kaisa Mäkinen Teija Ahonen Raimo Mikkola Olli Huhtanen Heikki Kossi Toivo Kallio Pietu Korhonen Mikko Oinonen Peter Nordström Antti Hirsiaho Jari Koski Mikko Suomalainen Oskari Ritola Pia Kautto Juho Tanskanen Jenny Timonen SoundeFilm Oy H5 Film Sound Oy Meguru Film Sound Oy Vera Kiiskinen Pekka Milonoff Laura Birn Elena Leeve Vilma Melasniemi Taisto Oksanen Antti Seppänen Antti Virmavirta Seppo Louhi Nicholas Wancke Mila Nirhamo Merja Ritola, Pia Kautto, Eija Paulus, Jani Ahlstedt, Oskari Ritola, Jenny Timonen, Juho Tanskanen Illume Oy Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus YLE Pirkanmaan elokuvakeskus r.y Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy 30.07.2015 Sodankylä, Suomi Riihimäki, Suomi Rauma, Suomi Helsinki, Suomi 2016 Tampere, Suomi Pärnu, Viro Lyypekki, Saksa 28.09.2015 Helsinki: Kino Sheryl Pentti Forsman, Tuula Uotila, Miisa Järvelä, Liisa Lampinen, Aino Peltonen, Rauno Lampinen, Urpo Lampinen, Pertti Lampinen, Riitta Suhonen, Liisa Mäkinen, Juha Leoni<br /><br />Kimmo Rentola, Jukka Lindstedt, Pentti Kuusinen, Anja Kuusinen, Liisa Ryömä, Laura Lodenius, Marja Partanen, Sirpa Heiskanen, Erkki Tuomioja, Marja-Helena Rajala, Aune Roposen sukulaiset, Anna Korhonen, Marianne Näsinlinna, Jouko Aaltonen, Hannele Tanskanen, Jukka Nieminen, Martti Lahtinen, Maija Suhonen, Timo Cantell<br /><br />Kansan arkisto / Marita Jalkanen, Pirjo Kaihovaara, Pia Pursiainen<br />Kansallisarkisto / Markus Mäenpää, Ville Kontinen<br />KAVI / Mari Kiiski, Tommi Partanen, Timo Kinnunen, Ilkka Kippola, Jari Sedergren, Olavi Similä<br />Helsingin kaupunginmuseo, Työväen asuntomuseo / Jari Karhu, Eija Paulus, Harri Kuisma<br />Länsi-Suomen elokuvakomissio / Teija Raninen, Annamari Merta, Sami Blomberg<br />Vankilamuseo, Hämeenlinnan kaupunki, Historiallinen museo / Saija Sillanpää, Tuulia Tuomi<br />Best Western Premier Hotel Katajanokka / Pipsa Kyöstiö, Aki Karonen<br />Työväen arkisto / Petri Tanskanen, Jani Kaunismäki, Timo Tigerstedt<br />Hollolan seurakunta / Riitta Purmonen, Keijo Kokko<br />Sörnäisten vankila / Matti Merivirta, Karita Koskela<br />Malmin hautausmaa / Juha Ollila<br />Gramex / Heidi Wilska-Lehtonen<br />Teosto / Ulla Herpman<br />Rekki / Niina Pasanen<br />Kansallisteatteri<br />Artistiasu<br />YLE / Harri Simolin<br />Isännöinti Jyrki Härmä<br />JET / Vesa Frimodig, Ilkka Laitinen<br />Työväenmuseo Werstas / Leena Ahonen<br />Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi / Eero Haapanen<br /><br />Sirje Ruohtula<br />Veikko Suhonen<br />Silva Suhonen Helsinki: Kivinokka [Kino Kivinokka] 22.08.2015 Tampere: Niagara 04.10.2015 Ikaalinen: Altin Sali; Mänttä-Vilppula: Bio Säde 06.10.2015 Lahti: Kino Iiris 07.10.2015 Virrat: Virtain Pirtti 13.10.2015 Kuopio: Kino Kuvakukko 24.10.2015 Espoo: Kino Tapiola 25.10.2015 Turku: Logomo (Move 2) 26.10.2015 Oulu: Studio 30.10.2015 Jämsä: Kinotar 08.11.2015 Saarijärvi: Saarijärvi-sali [Saarijärven Elokuvaviikko] Jyväskylä: Fantasia; Lappeenranta: Strand 09.11.2015 Vihti: Vihdin Kino 10.11.2015 Järvenpää: Studio 11.11.2015 Kuhmo: Pajakkakino 14.11.2015 Joensuu: Tapio 2 & 4 19.11.2015 Hämeenlinna: Bio Marilyn 01.12.2015 aktivismi ilmianto jatkosota kidutus kirjeet kommunistit Koskinen, Martta kuolemanrangaistus Kuusinen, Hertta lapuanliike Leino, Yrjö maanalainen toiminta oikeistoliikkeet ompelijat poliittiset liikkeet punakaartit salakirjoitus sosialistit Suomen sisällissota tavisota teloitus turvallisuuspoliisi työväenliike vakoilu vankeus vankileirit vasemmistopuolueet vastarintaliikkeet Wuolijoki, Hella väkivalta yhteiskunnalliset liikkeet Jussit 2016: paras dokumenttielokuva: ohjaaja Ville Suhonen.<br />Tampereen elokuvajuhlat 2016: erikoispalkinto kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa.<br />Elokuvan laatutuki 2016 (40 000 €).<br />Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016: ohjaaja Ville Suhonen Ville Suhosen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Ompelijatar</i> (2015) kertoo viimeisestä valtiovallan Suomessa teloittamasta naisesta, Martta Koskisesta (1896–1943). Hänet pidätettiin punakaartin naiskomppanian jäsenenä 1918, tuomittiin vankileirille ja luokiteltiin yhteiskunnalle vaaralliseksi. Koskinen oli aktiivisesti mukana 1920-luvulla vasemmistolaisessa toiminnassa ja joutui 1933 kahdeksi vuodeksi vankilaan. Jatkosodan aikana hän osallistui kommunistiseen vastarintaliikkeeseen. Koskinen ilmiannettiin, vangittiin ja tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan 1943. Dokumenttielokuva kertoo viimeisen Suomen valtiovallan teloittaman naisen, Martta Koskisen, elämästä hänen kirjeidensä, valokuvien, uutisfilmien, poliisiraporttien ja kertojan tukemien dramatisoitujen jaksojen avulla. <br /><br /><i>27.9.1943 Helsingin lääninvankila, Katajanokka. Ompelijatar Martta Koskinen kirjoittaa siskolleen</i><br />”Olen edelleen yhtä rauhallinen sillä minulla on niin hyvä omatunto ja uskon että joskus tulee totuus ilmi ja oikeus voittaakin ja se ei ole koskaan liian myöhään. Minun kohtaloani ajatellen ei saa kirota ketään vihata ketään eikä puhua kostosta. Me ihmiset olemme hiekkajyväsiä elämän maantiellä ja itse elämä vierii ylitsemme eteenpäin ja mitään ei tapahdu ilman tarkoitusta ja turhan tähden. Aika lääkitsee kaikki haavat.” <br /><br />Huhtikuun alussa 1918 vuonna 1896 Hollolassa syntynyt Martta Koskinen liittyy punakaartiin. Sisällissodan päätyttyä hänet pidätetään punakaartin naiskomppanian jäsenenä ja viedään Tammisaaren vankileirille. Hänet luokitellaan kiihottajaksi Toveri- ja Juttutupa-lehtiin Maisu Koskio -nimellä kirjoittamiensa juttujen vuoksi ja tuomitaan yhteiskunnallisesti vaarallisena viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta armahdetaan tuhansien muiden vankien joukossa joulukuussa 1918. <br /><br />Martta Koskinen käy leninkiompelijattaren kurssin ja pääsee tekstiilitehtaaseen töihin. Naimaton ja lapseton Martta liittyy Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, Raittiusyhdistys Koittoon ja vetää Helsingin Sosialidemokraattisen Nuorisoseuran opintopiiriä. Kokousten johtamisen hän jättää huonon kuulonsa vuoksi, mutta jatkaa agitaatioryhmässä ja järjestölehtien toimittajana. <br /><br />Viranomaiset lakkauttavat Sosialistisen Työväenpuolueen 1923 ja sen 27 kansanedustajaa vangitaan. Etsivä keskuspoliisi (EK), joka pyrkii tukahduttamaan kommunistien toiminnan, värvää palvelukseensa ilmiantajia ja soluttajia. Se kirjaa mielenosoituksissa ja lakkotilaisuuksissa tunnistetut henkilöt sekä työväenlehtien tilaajat; myös Martta Koskisesta on lähes puolen miljoonan suomalaisen lailla arkistokortti. Eduskunta säätää 1930 lain, joka kieltää kommunistisen toiminnan. <br /><br />Yrjö-veli ilmiantaa Martan, joka pidätetään ja tuomitaan 1933 valtiopetokseen tähtäävästä toiminnasta kahdeksi vuodeksi vankilaan; samana vuonna Suomessa annetaan 558 poliittista vankeustuomiota. Kesällä 1934 EK pidättää kielletyn Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtohenkilöitä, mm. Moskovasta Tukholman kautta Helsinkiin saapuneen Hertta Kuusisen, joka passitetaan Martan lailla Turun Kakolaan suorittamaan yli neljän vuoden kuritushuonetuomiotaan. Martta saa hyvän käytöksen vuoksi ompelukoneen käyttöönsä ja valmistaa pukuja; jouluna hän saa poliittisia vankeja avustavalta englantilaiselta Mary Pekkalalta 25 markan tuen. Keväällä 1935 hän pääsee ehdonalaiseen vapauteen. EK jatkaa hänen seuraamista. <br /><br />Kun sosialidemokraatit ja Maalaisliitto muodostavat uuden hallituksen, EK:n organisaatio uudistetaan ja siitä tulee Valpo, Valtiollinen poliisi. Vuonna 1938 Valpon Joensuun toimisto kiinnittää huomiota Martan Tammisaaren vankileirin aikaiselle ystävälleen Pekka ”Viki” Heikkiselle kirjoittamaan kirjeeseen, jossa tämä pyytää häntä luokseen ja kertoo järjestäneensä miehelle Helsingistä työpaikan. Heikkistä varjostetaan Kallioon Pengerkadulle Martan asunnolle. Valpo saa selville, että SKP on varautunut fasistiseen vallankaappaukseen, ja puhelinnumero, johon puolueen jäsenten olisi tullut olla yhteydessä, kuuluu Martalle. <br /><br />Martta muuttaa Töölöön Sallinkadulle samaan taloon, jossa Saima Kuusinen, Hertan äiti, asuu. Toukokuussa 1939 vapautunut Hertta muuttaa äitinsä luo. Valpo tarkkailee Herttaa ja hänen luonaan vierailevaa SKP:n johtomiehiin kuuluvaa Yrjö Leinoa. Ehdonalaisessa olevat Hertta ja Yrjö joutuvat pyytämään matkustusluvan vieraillakseen kirjailija Hella Wuolijoen luona Marlebäckin kartanossa; myös Martta vierailee kartanossa. <br /><br />Talvisodan ajan Kuusiset ja Leino piileskelevät maaseudulla Martan ja Wuolijoen sukulaisten suojissa. Martan Pentti-veli ja Alina-äiti kuolevat sodan aikana. Rauhan tultua Hertta palaa Helsinkiin ja asuu ensin Martan luona. Yhdessä he ilmoittautuvat poliisille: Martta pääsee lähtemään heti puhuttelun ja valokuvauksen jälkeen, mutta Herttaa kuulustellaan kaksi päivää. Kun Kuusiset muuttavat Messeniuksen kadulle, Martta vierailee heillä useasti ja ihastuu ensi kertaa kuulemaansa klassisen musiikkiin. Kirjailija Bertolt Brechtin vieraillessa Wuolijoen vieraana Marlebäckissä, Leino on kartanon pehtorina, Hertta toisinaan emännän sihteerinä ja Martta, jonka tilaustyöt lisääntyvät, ompelijana. ”On ryhdyttävä työnantajaksi”, hän ilmoittaa tovereilleen ja avaa ateljeen Mechelininkadulla.<br /><br />Kesällä 1940 Martta liittyy Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran, SNS:n, jäseneksi. Pian seuran johto kuitenkin vangitaan. Jouluviikolla Risto Ryti valitaan presidentiksi. Kohta SNS lakkautetaan, Yrjö Leino pidätetään ja Valpo kirjaa tiedon Martan palaamisesta ompelijain ammattiosastoon. Toukokuussa 1941 Brechtin seurue lähtee Suomesta ja jättää monistuskoneensa Hertta Kuusiselle ja puolueen käyttöön. Jatkosodan alla Valpo toimittaa turvasäilöön tuhatkunta ihmistä, mm. Hertan. Martta käy tapaamassa häntä Hämeenlinnan vankilassa, missä poliittisia naisvankeja on viisikymmentä. Yksi heistä on SNS:n johtokunnan jäsen, kolmen vuoden kuritushuonetuomion saanut kirjailija Elvi Sinervo. <br /><br />Martta lopettaa ateljeensa toiminnan ja osallistuu kommunistiseen maanalaiseen vastarintaliikkeeseen. Jatkosodan aikana 11 000 miestä piiloutuu ja kieltäytyy sodasta. Martta ryhtyy toimittamaan heille ruokaa. Hän käy Riihimäen vankilassa tapaamassa rintamalle vietävää Viki Heikkistä ja Yrjö Leinoa, joka onnistuu pakenemaan. Martta piilottaa hänet Helsingissä kollegansa asuntoon samaa aikaan kun Valpo jahtaa ison sabotaasin tekijöitä. Kirjeessään Hertalle Martta kertoo joutuvansa ompelemaan suruleninkejä. Rintamalla Heikkinen haavoittuu päähän. Hertta saa lavantaudin, Martta laihtuu pula-aikana kymmenen kiloa.<br /><br />Martta ryhtyy 1942 Leinon pyynnöstä puolueen viestinviejäksi. Yhteyshenkilöiden avulla Leinon viestit kulkevat Helsingistä Turun kautta Tukholmaan ja mahdollisesti Moskovaan. Kun Valpo pidättää sotilaskarkuri Olavi Heimanin, jonka hallussa on vakoilu- ja sotilastiedusteluaineistoa, se saa selville, että hänen yhteyshenkilönsä ”Ursula” on Martta. Pihlajatielle kollegansa Saimi Turusen kanssa muuttanutta Marttaa varjostetaan ja hänen puhelimensa asetetaan kuunteluun. Talonmiehen rouvan raportoitua Martan olevan poissa asunnosta siellä suoritetaan kotietsintä ja Saimi Turunen joutuu kuulusteluihin. Joulukuun alussa, kun Martta palaa kotiin, hänet pidätetään. Kuukauden kestävissä kuulusteluissa Martta kertoo olevansa kommunisti ja kielletyn SNS:n jäsen ja myöntää välittäneensä puolueen sisällä kirjallisia viestejä, mutta ei paljasta yhteyksiään. Martta siirretään Valpon Ratakadun pidätyssellistä Katajanokalle lääninvankilaan tammikuussa 1943.<br /><br />Saimi vierailee Martan luona ja noutaa tämän vankilassa ompelemia leninkejä, joiden olkatoppauksiin on piilotettu salakirjeitä. Saimi löytää ne ja tiedottaa niistä Valpolle. Talonmiehen rouvan kanssa hän löytää myös talon ullakkokomerosta asiakirjoja. Lisäkuulusteluissa Martta myöntää niiden olevan vakoilupapereita, mutta kieltää olleensa tekemisissä niiden kanssa. Kymmenen päivän ajan kuulustelijat yrittävät saada hänet tunnustamaan. ”Heidän on pakko ampua minut, muuten maailma saisi tietää, mitä he ovat minulle tehneet”, Martta kertoo siskolleen. Kenttäoikeuden tuomio luetaan vankilan kappelissa: Martta saa maanpetoksesta kuolemanrangaistuksen. ”Johan tässä on elettykin”, Martta vastaa kuultuaan tuomion. Myös Olavi Heiman tuomitaan kuolemaan, vaikka Valpo oli luvannut tunnustuksesta armahduksen. Sotaylioikeus vahvistaa kenttäoikeuden tuomion, vaikka yksi sen jäsenistä kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Koskisen kuolemanrangaistus: selvitys heikko ja se mitä nimenomaan luetaan syyksi, suhteellisen vähäistä, nimittäin yhteydenpitoa ja raporttien välittämistä.” Presidentti Risto Ryti torjuu Martan armonanomuksen syyskuun 17. päivänä.<br /><br />Tuomionsa täytäntöönpanoa edeltävänä päivänä Martta kirjoittaa Saima Kuusiselle pyytäen välittämään terveiset Hertalle: ”Olen loppuun asti se sama oma itseni ja että viimeiseen hetkeen asti uskon elämäni suureen unelmaan.” Kirjeessään siskolleen hän kirjoitti: ”Ihmettelet, kuinka ja miksi olen niin rauhallinen. Siksi että olen elämäni iän etsinyt totuutta, epäillyt, punninnut asioita ja omaksunut aina sen minkä parhaana olen pitänyt. Ne, jotka ovat minua tuominneet, ovat samoin kulkeneet omaa tietään. Mutta niin kuin maisemakin on erinäköinen riippuen siitä, miltä puolelta sitä katselee, niin on totuuskin, sillä sehän on vain muuttuvaista tietoa.”<br /><br />Kertojan mukaan Martta luottaa viimeiseen asti siihen, että hänet vapautetaan. Kerrotaan, että Marttaa on kidutettu, mutta silti hän ei ole paljastanut tovereitaan. Kerrotaan, että Martta huusi juuri ennen laukauksia: ”Alas Ryti, Mannerheim ja Tanner!” Tai sitten: ”Alas sota!” Martta Koskinen teloitettiin 28.9.1943. <br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020</i> <i>Pianosonaatti No. 8 C-molli</i>, op. 13, <i>Pathetique</i><br />Ludvig van Beethoven<br />piano Eduardo Del Pueyo<br />Astoria Stereo<br /><br /><i>Sinfonia No. 3 Es-duuri</i>, op. 55, <i>Eroica</i><br />Ludvig van Beethoven<br />New Yorkin Filharmoninen Sinfoniaorkesteri, joht. Willem Mengelberg (1940)<br /><br /><i>Jousikvartetto No. 15 A-molli</i>, op. 132<br />Ludvig van Beethoven<br />Alban Berg Quartet<br />EMI<br /><br /><i>Jousikvartetto No. 16 F-duuri</i>, op. 135<br />Ludvig van Beethoven<br />Alban Berg Quartet<br />EMI<br /><br /><i>Toukokuun yö</i>, op.27 nro 4<br />Selim Palmgren<br />piano Izumi Tateno<br />Fennica Gehrman OY AB-WCMF<br />EMI<br /><br /><i>Työväen marssi</i><br />Oskar Merikanto<br />Warner Music Finland<br /><br /><i>Elomme päivät</i><br />Semjon Tshernetski<br />Warner Music Finland<br /><br /><i>Laulu onnesta</i><br />Georg Malmsten & R.R. Ryynänen<br />Warner/Chappell Music Finland<br /><br /><i>Sweet Sue, Just You</i><br />Will Harris ja Victor Young<br />Dallapé (1942)<br />Shapiro Bernstein Scandinavia<br /><br /><i>Sulle salaisuuden kertoa mä voisin</i><br />George de Godzinsky & Eine Laine<br />Harmony Sisters (1942)<br />Warner/Chappell Music Finland<br /><br /><i>Omniscient</i> (Flavio Lemelle) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>The Day is Done</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Inch By Inch</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Cosmc Stairway</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Isolation</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Bruiser</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Darkening Sky</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Pure and Simple</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Tig A Tag</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Misterioso</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Approach</i> (Flavio Lemelle) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>Floating Point</i> (Flavio Lemelle) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>Dissolution</i> (Joseph Saba, Stewart Winter) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>Soft Rain</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><br />Ambient-viulu: Veikko Suhonen dokumentti ”Harvemmin on nähty niin tunteisiin vetoavaa dokumenttia kuin on Ville Suhosen kertomus puolikuurosta ompelijattaresta, josta tuli suomalaisen vasemmiston marttyyri”, totesi neljä tähteä antanut Kari Salminen (Aamulehti 2.10.2015) <i>Ompelijattaren</i> Tampereen ensi-illan aikaan. ”Vaatimattoman mutta vakaumuksellisen ihmisen traagisesta tarinasta kasvaa kuva Suomen historian synkimpiin kuuluvasta vaiheesta. Hieman opettavainen mutta vangitseva tarina kertoo ajasta, jolloin väärin ajatteleminen ei ollut vain ärsyttävää vaan leikkiä elämällä ja kuolemalla.”<br /><br />Taneli Topelius (Ilta-Sanomat 25.9.2015) piti <i>Ompelijattaren</i> julkaisuajankohtaa otollisena, koska se taustoitti parhaillaan käynnissä ollutta poliittista sotatilaa työnantajien oikeiston ja työväen vasemmiston välillä. ”Koskisen kohtalon yli Suhosen elokuva laajenee myös hätkähdyttäväksi kuvaukseksi vuosisadan alun kahtia jakautuneesta Suomesta. [- -] Koskisesta elokuva piirtää kuvan radikaalin toiminnan kautta, mutta hänen henkilökohtaisesta elämästään jää myös huomattavan paljon kysymyksiä auki. Historiallisia tapahtumia Suhonen pohjustaa riittävästi mutta turhia selittelemättä. Dokumentin elinvoimana ovat runsaan taustatyön lisäksi runsas arkistomateriaali, joka herättää henkiin etenkin 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten Helsingin.”<br /><br />”Suhonen tyr sig till gamla journalfilmer och illustrerar betydelsefulla platser och adresser med färska filmupptagningar”, Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 25.9.2015) kuvaili. ”Men framför allt blir huvudpersonen levande tack vare de brev som i rikliga mängder citeras och kombineras med polisens protokolluppdrag. Så skapas en levande bild av en tid med radikalism och reaktion.”<br /><br />Elokuvaa esseistiseksi luonnehtineen Jarmo Valkolan (Keskisuomalainen 8.11.2015) mukaan ”<i>Ompelijatar</i> elää kadotetun ajan sävyttämien kuvien ehdoilla. Paikoin tuo keino saavuttaa lähes ’kotielokuvamaisia’ sävyjä. Dokumentti on elokuvakokemuksena ennen muuta kuitenkin leikkauksen juhlaa. Tuuli Kuittisen leikkaus ja Pietari Koskisen äänisuunnittelu luovat ajan virtaa mukailevan ilmapiirin. Tarkkaan rajatut kuvat ja kerronnan yleinen, rauhallinen henki leimaavat lähes hartaasti dokumentin tarinallisuutta.”<br /><br />”Vaikka Koskisen kaltaisten työläisnaisten persoonaan ei löydykään avainta arkistoista, on Suhosen elokuva yllättävän runsas ja täysverinen. Sivuhenkilö herää eloon niin paljon kuin mahdollista”, arvioi Valkolan lailla neljä tähteä antanut Veli-Pekka Lehtonen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 39/2015). ”Tästä on kiittäminen ennen kaikkea viitseliäisyyttä, jonka kautta yksioikoiset arkistolähteet ovat kääntyneet kuviksi ja ääniksi, mielentiloiksi ja kertomuksiksi, kokonaiseksi ajankuvaksi. Viilattavaakin on elokuvaan jäänyt. Kertojaääniä on ehkä jopa liikaa. Ne eivät aina erotu toisistaan. Lisäksi arkistotietoon pohjaava muoto muuttuu loppua kohden raskaaksi dramaattisuuden kustannuksella. Silti <i>Ompelijatar</i> on dokumentti, joka hengittää kuin isomman luokan fiktio.” Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Ville Suhonen syntyi Helsingissä vuonna 1964. Opiskeltuaan taidehistoriaa ja teatteritieteitä vuosina 1984-88 Helsingin yliopistossa hän on toiminut elokuvantekijänä, freelancetoimittajana ja -kriitikkona vuodesta 1985 alkaen. Ylioppilaslehden kulttuuriarvostelijana Suhonen oli vuosina 1988-1992. Hän on julkaissut kymmenisen teosta, joihin kuuluvat mm. nuorisoromaanit <I>Poika ja ilves</I> (1999) ja <I>Tuulensieppaaja</I> (2005).<br /><br />Ville Suhonen on ohjannut ja käsikirjoittanut yli 30 lyhyt- ja dokumenttielokuvaa sekä tanssi- ja musiikkivideoita. Suuren yleisön tietoisuuteen hän on noussut Raimo O. Niemen ohjaaman, koko perheen seikkailuelokuvan <I>Poika ja ilves</I> (1998) käsikirjoittajana ja toisena ohjaajana. Hän ohjasi Kim Saarniluodon kanssa pitkän dokumenttielokuvan <I>Metsän tarina</I> (2012), johon Suhonen laati myös käsikirjoituksen. Suhosen käsikirjoittama ja ohjaama pitkä dokumenttielokuva <I>Jäämarssi</I> (2011) suomalaisista sotavanki- ja keskitysleireistä vuosina 1941-1944 aiheutti kiivasta väittelyä erityisesti sosiaalisessa mediassa.<br /><br />Ville Suhosen ohjaama pitkä, teatterilevityksen saanut dokumenttielokuva <I>Ompelijatar</I> (2015) sai alkunsa 1980- ja 1990-luvun taitteessa, kun hän luki Jukka Rislakin tietokirjan <I>Maan alla: Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-44</I> (1985). Suhonen kiinnostui jatkosodan aikaisista vastarintaliikkeen ihmisistä ja ryhtyi 2000-luvun alkupuolella itse tutkimaan arkistoja. “Työstin aihetta pitkään eri tavoin: kirjoitin novelleja ja mietin fiktioelokuvaa. Lopulta aiheen ydin alkoi tiivistyä nimenomaan Martta Koskisen tarinaan ja päätin ryhtyä kehittelemään dokumenttielokuvaa hänestä”, ohjaaja kertoi Film-o-holicille antamassaan verkkohaastattelussa 9.10.2015. <br /><br />Aihevalintaan vaikutti osaltaan Suhosen mukaan Suomessa vallitseva yksinkertaistava, mustavalkoinen historiankäsitys, joka ohjaajan mielestä ilmenee erityisesti tiedotusvälineiden sotapainotteisessa ja sankaritarinoita korostavassa käsittelytavassa. “Toivoisin, että Suomessa osattaisiin katsoa oman maan menneisyyttä hieman syvällisemmin. Meilläkin on ollut historiassamme vaiheita, joista olisi hyvä ottaa oppia”, ohjaaja totesi Savon Sanomille 13.6.2015 antamassaan haastattelussa. <br /><br />Vuonna 2011 Suhonen alkoi konkreettisesti valmistella Martta Koskisesta kertovaa dokumenttielokuvaa, jonka työniminä olivat “Kuolemaantuomitun laulu” ja “Ompelija Koskisen tapaus”. Rahoituspäätösten venyminen siirsi kuvaukset maaliskuuhun 2014. Ville Suhosen sähköpostikirjeen 2.1.2021 mukaan eripituisia kuvauspäiviä vuonna 2014 kertyi 26. Elokuvan kamerakalustona oli Illume Oy:n Blackmagic Cinema 4K. Suhonen kuvasi itse omalla Canon EOS -kamerallaan mm. arkistojen asiakirjoja.<br /><br /><I>Ompelijattaren</I> keskeisiä kuvauspaikkoja olivat Martta Koskisen asuinpaikat, toimintaympäristöt ja vankilat, joissa hän kärsi saamiaan tuomioita. Helsingissä dokumenttielokuvaa kuvattiin muun muassa Töölössä, Kalliossa, Hakaniemessä, Katajanokalla, Tähtitorninmäellä, Tamminiemessä, Vanhankaupunginlahdella, Pasilan metsikössä, Kivikossa ja Malmin hautausmaalla. Koskisen synnyinseudulla kuvaukset suoritettiin Hollolan kirkolla ja hautausmaalla, Hämeenlinnassa vankilamuseossa ja Turussa entisessä lääninvankilassa Kakolanmäellä. ”Alusta lähtien päätimme kuvata todellisilla tapahtumapaikoilla myös nykyaikana, välittämättä ajan ulkoisista muutoksista”, ohjaaja kertoi Yleisradion 4.12.2015 julkaisemassa verkkohaastattelussa. <br /><br /><I>Ompelijattaren</I> kuvausryhmällä oli käytössä autenttista rekvisiittaa, kuten Martta Koskisen Singer-merkkinen ompelukone vuodelta 1936, joka on esillä mm. Malmin hautausmaalla kuvatussa elokuvan teaserissa.<br /><br /><I>Ompelijattaressa</I> on käytetty runsaasti arkistomateriaalia. Dokumenttia ohjaaja elävöitti Martta Koskisen kirjeillä, joiden avulla henkilöt voitiin tuoda konkreettisesti elokuvaan. Ville Suhosen sähköpostikirjeen 2.1.2021 mukaan hän valitsi kertojan rooliin suoraan näyttelijä Pekka Milonoffin, mutta muihin keskeisiin rooleihin pyydettiin ääninäytteitä useilta näyttelijöiltä. Martta Koskisen ääninäyttelijäksi valikoitui lopulta Vera Kiiskinen ja Hertta Kuusiseksi Laura Birn. Ohjaaja itse esiintyi teloitettavaksi tuomitun Olavi Heimanin äänenä. Spiikkiäänitykset tehtiin tammi-helmikuussa 2015 Finnvoxin studioilla.<br /><br />Martta Koskinen on viimeinen valtiovallan teloittama nainen Suomessa. “Lähtökohtani oli, etten ota kantaa siihen, kuka tekee oikein ja kuka väärin vaan halusin kertoa, miten kaikki tapahtui siinä määrin kuin lähteiden kautta oli mahdollista. En halunnut jälkiviisastella enkä ottaa asiantuntijoita elokuvaan kertomaan, miten asiat olivat tulkittavissa. Sukelsin itse aikakauteen ja hetkeen”, ohjaaja kertoi Film-o-holicin haastattelussa 9.10.2015.<br /><br />Elokuva on omistettu Peter von Baghin muistolle.<br /><br />Illume Oy:n tuottama ja Pirkanmaan elokuvakeskus ry:n levittämä <I>Ompelijatar</I> sai ensiesityksensä 11.6.2015 Sodankylän elokuvajuhlilla, virallisen ensi-iltansa 25.9.2015 Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla elokuvateatteri Orionissa ja teatteriensi-iltansa Martta Koskisen kuoleman 72-vuotispäivänä 28.9.2015 Helsingissä Kino Sherylissä. Tilaisuuden avauspuheen piti kansanedustaja Erkki Tuomioja. <I>Ompelijattaren</I> esityskiertue eri puolille Suomea toteutettiin syys-marraskuussa 2015. Televisiossa sen ensiesitys oli jo samana vuonna Yleisradion TV1:ssä 7.12.<br /><br />Elokuvan dvd-julkaisussa ei ole lisämateriaalia. <br /><br /><I>Ompelijatar</I> sai parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnon, Tampereen elokuvajuhlien erikoispalkinnon kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa ja elokuvan laatutukea 40 000 euroa vuonna 2016. Ville Suhoselle myönnettiin <I>Ompelijatar</I>-dokumenttielokuvasta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 10.10.2016. <br /><br />Kun <I>Ompelijattaren</I> tekeminen käynnistyi, alkoi Suhonen Kustannusyhtiö Gummeruksen toivomuksesta kerätä aiheesta aineistoa kirjaa varten. ”Elokuvaa työstäessä ajattelin usein, että moni yksityiskohta pitäisi kertoa, mutta elokuvaan ei mahdu. Ryhdyin kokoamaan kirjaan aineistoa samanaikaisesti, vaikka en ollut varma pystyisinkö kirjan kirjoittamaan”, ohjaaja kertoi Kansan Uutisille antamassaan 26.10.2016 haastattelussa. Syvemmin hän pääsi kirjantekoon elokuvan ensi-esityksen jälkeen. Syyskuussa 2016 julkaistussa teoksessa <I>Ompelijatar: Martta Koskisen kuolema ja elämä</I> (Gummerus) Suhonen tuo esiin tietoja, jotka jäivät dokumenttielokuvan ulkopuolelle ja joita hän oli saanut tietoonsa vasta sen valmistumisen jälkeen. Näitä olivat muun muassa Koskisen sisällissodan aikaiset kirjoitukset Toveri-lehdessä.<br /><br /><I>Ompelijattaren</I> jälkeen Suhonen on julkaissut Kai Fagerströmin kanssa luontoa ja ihmistä käsittelevän valokuva- ja tarinateoksen <I>Sammalhuone</I> (2017), joka valittiin WWF:n Vuoden luontokirja-finalistiksi. Artikkelikokoelmassa <I>Dokumenttielokuvan suuri tuntematon - katseita Antti Peippoon</I> (2020) hän oli yhtenä toimittajana.<br /><br />Ville Suhonen on toiminut vuodesta 2016 Risto Jarva -seuran puheenjohtajana. Uudenmaan taidetoimikunnan sekä Cinema Orionin ohjelmistoryhmän jäsenenä hän on ollut vuodesta 2019.<br /><br /><i>Teksti: Sisko Rytkönen / Suomen kansallisfilmografia 2021</i> Elokuvaa kuvattiin Helsingissä, Hollolassa, Hämeenlinnassa ja Turussa.<br /><br />Helsingissä keskeisiä kuvauspaikkoja olivat mm. Martta Koskisen asuintalot osoitteissa Bulevardi 19, Pengerkatu 17, Sallinkatu 2 B, Ilmarinkatu 12, Pihlajatie 21 A ja Saimi ja Hertta Kuusisen asuintalo Messeniuksenkatu 5:ssa.<br /><br />Helsingistä on näkymiä myös Viipurinkatu 12:sta, Hotelli Katajanokalta (ent. Helsingin lääninvankila) ja vankilan kappelista, Suojelupoliisin (ent. Etsivä keskuspoliisi) toimirakennuksesta Ratakatu 12:ssa, Helsingin Työväentalosta Hakaniemessä, Malmin hautausmaalta, Pasilan metsiköstä, Tähtitorninmäeltä, Tamminiemestä Pikkuniementieltä, Kivikosta (ent. Malmin ampumarata) ja Vanhankaupunginlahdelta.<br /><br />Hollolassa elokuvaa kuvattiin Hollolan kirkolla ja hautausmaalla, Hämeenlinnassa Hämeenlinnan<br />naisvankilassa ja Vankilamuseossa ja Turussa entisessä lääninvankilan naisvankilassa Kakolanmäellä.<br /><br /><i>Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021</i> Elokuvaa kuvattiin Helsingissä mm. Martta Koskisen asuintalon porraskäytävässä Bulevardi 19:ssa, Koskisen asuintalon ullakolla Pihlajatie 21:ssä sekä Kuusisten asuintalon porraskäytävässä Messeniuksenkatu 5:ssä.<br /><br />Helsingistä on näkymiä myös Helsingin Työväentalon juhlasalista, entisen Helsingin lääninvankilan käytävistä, selleistä ja vankilan kappelista ja Helsingin keskusvankilan Risto Rytin sellistä.<br /><br />Dramatisoidut jaksot Martta Koskisen kotiosoitteissa suoritettavista kotietsinnöistä lavastettiin ja kuvattiin Työväenasuntomuseossa Alppilassa Kirstinkatu 4:ssä. Siellä kuvattiin myös Martan ompelukuvia, konekirjoituskuvia, kirjeenkirjoittamiskuvia, vankilaan tulleen paketin avaamiskuvat ja kuvia mallinukesta. Myös Valpon salakuuntelukohtaus ja Beethovenin "Eroican" asettaminen gramofonilautaselle kuvattiin siellä. <br /><br />Pekka Uotilan piharakennuksessa Kongontie 9:ssä kuvattiin jaksot, joissa Martta kirjoittaa Juttu-tupa-lehteen, lähikuvat poliisien Nokia-pampuista, Mauser-pistoolista, pihdeistä, lähikuvat pula-ajan ruoka-ainespusseista, kuulustelulampun syttymisestä ja sammumisesta.<br /><br />Hollolassa elokuvaa kuvattiin Hollolan kirkossa, Hämeenlinnassa Hämeenlinnan naisvankilan sellissä ja Turussa Turun lääninvankilan käytävillä ja sellissä.<br /><br /><i>Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021</i> Museojuna-kuvat (alta kulkeva juna) on kuvattu Hyvinkäällä ja Lohja-Hyvinkää -välillä junan kyydistä otetut kuvat.<br /><br />Teloitusmatka kuvattiin Seppo Louhen Renault Trafic -pakettiautossa, johon oli takaikkunaan sovitettu vanhanmallisen mustanmaijan takaikkuna.<br /><br />Yksi Martan nuoruuden ulkokuva (jossa peittää korviaan) kuvattiin Viikin pelloilla. <br /><br />Talvinen maisemakuvan (lato keskellä), jonka yhteydessä kerrotaan Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon piileskelystä talvisodan aikana, kuvattiin Vihdin Otalammella.<br /><br />Suhonen kuvasi pari hyönteislähikuvaa kotipihallaan Vihdin Ruskelassa. <br /><br /><i>Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021</i>
main_date	2015-01-01T00:00:00Z
publication_daterange	[2015-01-01 TO 2015-12-31]
search_daterange_mv	[2015-01-01 TO 2015-12-31]
author_facet	Ville Suhonen Marianne Mäkelä Pekka Uotila Tuuli Kuittinen Pietari Koskinen Kaisa Mäkinen Vera Kiiskinen Pekka Milonoff Laura Birn Elena Leeve Vilma Melasniemi Taisto Oksanen Antti Seppänen Antti Virmavirta Merja Ritola Seppo Louhi Nicholas Wancke Mila Nirhamo Illume Oy Suomen elokuvasäätiö SES AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus YLE
id	kavi.elonet_elokuva_1563787
is_hierarchy_id	kavi.elonet_elokuva_1563787
is_hierarchy_title	Ompelijatar
first_indexed	2017-04-11T11:58:39Z
last_indexed	2023-12-01T08:55:29Z
fullrecord	<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">1563787</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Ompelijatar</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Sömmerskan</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Seamstress</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Kuolemaantuomitun laulu</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Ompelija Koskisen tapaus</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Ompelijatar Koskisen tapaus</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Ompelijatar</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="tuotantoyhtiö">2015</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Ville Suhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131392</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Ville Suhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131392</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Venla Hellstedt</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1064546</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Merja Ritola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1024167</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Pertti Veijalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>119885</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantopäällikkö" finna-activity-code="pmn">pmn</Activity><AgentName>Marianne Mäkelä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1455021</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Pekka Uotila</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107674</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Tuuli Kuittinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100968</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänisuunnittelu" finna-activity-code="sds">sds</Activity><AgentName>Pietari Koskinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131268</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="lavastus" finna-activity-code="std">std</Activity><AgentName>Kaisa Mäkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157142</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="pukusuunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="pukusuunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="pukusuunnittelu">A99</Activity><AgentName>Kaisa Mäkinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157142</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="rekvisiitta" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="rekvisiitta" elokuva-elotekija-tehtava="rekvisiitta">A99</Activity><AgentName>Teija Ahonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1248719</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="rekvisiitta" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="rekvisiitta" elokuva-elotekija-tehtava="rekvisiitta">A99</Activity><AgentName>Raimo Mikkola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>126332</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänileikkaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänileikkaus" elokuva-elotekija-tehtava="äänileikkaus">A99</Activity><AgentName>Olli Huhtanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>138528</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="foley-artisti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="foley-artisti" elokuva-elotekija-tehtava="foley-artisti">A99</Activity><AgentName>Heikki Kossi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>919705</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="foley-äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="foley-äänitys" elokuva-elotekija-tehtava="foley-äänitys">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="rinnakkaisnimi">Toivo Kallio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1511898</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="foley-leikkaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="foley-leikkaus" elokuva-elotekija-tehtava="foley-leikkaus">A99</Activity><AgentName>Pietu Korhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1250139</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="voice-overien äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="voice-overien äänitys" elokuva-elotekija-tehtava="voice-overien äänitys">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Finnvox Cinepost">Mikko Oinonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>985039</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="miksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksaus" elokuva-elotekija-tehtava="miksaus">A99</Activity><AgentName>Pietari Koskinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131268</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="miksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksaus" elokuva-elotekija-tehtava="miksaus">A99</Activity><AgentName>Peter Nordström</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131126</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="online ja värimäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="online ja värimäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="online ja värimäärittely">A99</Activity><AgentName>Antti Hirsiaho</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1289487</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafinen suunnittelija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafinen suunnittelija" elokuva-elotekija-tehtava="graafinen suunnittelija">A99</Activity><AgentName>Jari Koski</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>125765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kamera-assistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="kamera-assistentti" elokuva-elotekija-tehtava="kamera-assistentti">A99</Activity><AgentName>Mikko Suomalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1493541</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="B-kuvaaja ja still-kuvat" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="B-kuvaaja ja still-kuvat" elokuva-elotekija-tehtava="B-kuvaaja ja still-kuvat">A99</Activity><AgentName>Ville Suhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131392</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="puvustaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="puvustaja" elokuva-elotekija-tehtava="puvustaja">A99</Activity><AgentName>Teija Ahonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1248719</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="pukuassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="pukuassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="pukuassistentti">A99</Activity><AgentName>Merja Ritola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1024167</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="lavastusharjoittelija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="lavastusharjoittelija" elokuva-elotekija-tehtava="lavastusharjoittelija">A99</Activity><AgentName>Oskari Ritola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1518473</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoharjoittelija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoharjoittelija" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoharjoittelija">A99</Activity><AgentName>Pia Kautto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1514124</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="rinnakkaisnimi">Juho Tanskanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1504880</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantosihteeri" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantosihteeri" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantosihteeri">A99</Activity><AgentName>Jenny Timonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1514131</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="äänistudio" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänistudio" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="äänistudio">A99</Activity><AgentName>SoundeFilm Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1484841</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="foley-studio" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="foley-studio" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="foley-studio">A99</Activity><AgentName>H5 Film Sound Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1483229</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="miksausstudio" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksausstudio" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="miksausstudio">A99</Activity><AgentName>Meguru Film Sound Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1318404</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Martta Koskinen (ääni)">Vera Kiiskinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>245551</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="kertoja (ääni)">Pekka Milonoff</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>130416</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Hertta Kuusinen (ääni)">Laura Birn</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>998710</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Mirjam Koskinen (ääni)">Elena Leeve</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255829</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Elvi Sinervo (ääni)">Vilma Melasniemi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>225625</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="EK:n / Valpon etsivä (ääni)">Taisto Oksanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>245548</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="EK:n / Valpon etsivä (ääni)">Antti Seppänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1430020</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="EK:n / Valpon etsivä (ääni)">Antti Virmavirta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>229134</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Elma Wahlsten (ääni)">Merja Ritola</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1024167</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Emil Soinala (ääni)">Seppo Louhi</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>135583</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-nimityyppi="rinnakkaisnimi" elokuva-elonayttelija-rooli="Hj. A. Paunu (ääni)">Nicholas Wancke</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1550614</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="Martta" elokuva-elonayttelija-selitys="dramatisoidut kuvat">Mila Nirhamo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>255814</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="avustajat"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="avustajat" elokuva-avustajat="avustajat">A99</Activity><AgentName>Merja Ritola, Pia Kautto, Eija Paulus, Jani Ahlstedt, Oskari Ritola, Jenny Timonen, Juho Tanskanen</AgentName></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Illume Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>491523</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="80 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Timo Korhonen, Outi Rousu" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="30 000 €">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Iikka Vehkalahti, Erkko Lyytinen" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">YLE</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1245049</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="40 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2015" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>222200</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2020" elokuva-elolevittaja-levitystapa="DVD-levitys">Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1489984</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatonnayttelija"><Activity finna-activity-code="E01" finna-activity-text="kreditoimatonnäyttelijä">E01</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatonnayttelija-nimi="Ville Suhonen" elokuva-elokreditoimatonnayttelija-rooli="Olavi Heiman (ääni)">Ville Suhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>131392</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="07.12.2015" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="12.12.2015" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="20.03.2016" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="02.04.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="08.04.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="26.04.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="Yle Teema & Fem">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="02.05.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="Yle Teema & Fem">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="luokittelu" elokuva-tarkastus-formaatti="verkkoaineisto" elokuva-tarkastus-kesto="01:33:03" elokuva-tarkastus-perustelut="Ahdistus." elokuva-tarkastus-ikaraja="12" elokuva-tarkastus-luokittelu-sisalto="ahdistus">CEN</ProductionEventType><DateText>30.07.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Sodankylän elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Sodankylä, Suomi</RegionName></Region><DateText>2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Kino Sampo Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Riihimäki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Blue Sea Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Rauma, Suomi</RegionName></Region><DateText>2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Rakkautta & Anarkiaa">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="DocPoint">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Pärnu, Viro</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Nordische Filmtage Lübeck">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Lyypekki, Saksa</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>28.09.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Kino Sheryl</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Pentti Forsman, Tuula Uotila, Miisa Järvelä, Liisa Lampinen, Aino Peltonen, Rauno Lampinen, Urpo Lampinen, Pertti Lampinen, Riitta Suhonen, Liisa Mäkinen, Juha Leoni<br /><br />Kimmo Rentola, Jukka Lindstedt, Pentti Kuusinen, Anja Kuusinen, Liisa Ryömä, Laura Lodenius, Marja Partanen, Sirpa Heiskanen, Erkki Tuomioja, Marja-Helena Rajala, Aune Roposen sukulaiset, Anna Korhonen, Marianne Näsinlinna, Jouko Aaltonen, Hannele Tanskanen, Jukka Nieminen, Martti Lahtinen, Maija Suhonen, Timo Cantell<br /><br />Kansan arkisto / Marita Jalkanen, Pirjo Kaihovaara, Pia Pursiainen<br />Kansallisarkisto / Markus Mäenpää, Ville Kontinen<br />KAVI / Mari Kiiski, Tommi Partanen, Timo Kinnunen, Ilkka Kippola, Jari Sedergren, Olavi Similä<br />Helsingin kaupunginmuseo, Työväen asuntomuseo / Jari Karhu, Eija Paulus, Harri Kuisma<br />Länsi-Suomen elokuvakomissio / Teija Raninen, Annamari Merta, Sami Blomberg<br />Vankilamuseo, Hämeenlinnan kaupunki, Historiallinen museo / Saija Sillanpää, Tuulia Tuomi<br />Best Western Premier Hotel Katajanokka / Pipsa Kyöstiö, Aki Karonen<br />Työväen arkisto / Petri Tanskanen, Jani Kaunismäki, Timo Tigerstedt<br />Hollolan seurakunta / Riitta Purmonen, Keijo Kokko<br />Sörnäisten vankila / Matti Merivirta, Karita Koskela<br />Malmin hautausmaa / Juha Ollila<br />Gramex / Heidi Wilska-Lehtonen<br />Teosto / Ulla Herpman<br />Rekki / Niina Pasanen<br />Kansallisteatteri<br />Artistiasu<br />YLE / Harri Simolin<br />Isännöinti Jyrki Härmä<br />JET / Vesa Frimodig, Ilkka Laitinen<br />Työväenmuseo Werstas / Leena Ahonen<br />Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi / Eero Haapanen<br /><br />Sirje Ruohtula<br />Veikko Suhonen<br />Silva Suhonen</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="1">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="622">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="elokuvatapahtuma">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Kivinokka [Kino Kivinokka]</RegionName></Region><DateText>22.08.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Niagara</RegionName></Region><DateText>04.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Ikaalinen: Altin Sali; Mänttä-Vilppula: Bio Säde</RegionName></Region><DateText>06.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Lahti: Kino Iiris</RegionName></Region><DateText>07.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Virrat: Virtain Pirtti</RegionName></Region><DateText>13.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuopio: Kino Kuvakukko</RegionName></Region><DateText>24.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Espoo: Kino Tapiola</RegionName></Region><DateText>25.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Turku: Logomo (Move 2)</RegionName></Region><DateText>26.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Oulu: Studio</RegionName></Region><DateText>30.10.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jämsä: Kinotar</RegionName></Region><DateText>08.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="elokuvatapahtuma">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Saarijärvi: Saarijärvi-sali [Saarijärven Elokuvaviikko]</RegionName></Region><DateText>08.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä: Fantasia; Lappeenranta: Strand</RegionName></Region><DateText>09.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Vihti: Vihdin Kino</RegionName></Region><DateText>10.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Järvenpää: Studio</RegionName></Region><DateText>11.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuhmo: Pajakkakino</RegionName></Region><DateText>14.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Joensuu: Tapio 2 & 4</RegionName></Region><DateText>19.11.2015</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Hämeenlinna: Bio Marilyn</RegionName></Region><DateText>01.12.2015</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>aktivismi</Term><Term>ilmianto</Term><Term>jatkosota</Term><Term>kidutus</Term><Term>kirjeet</Term><Term>kommunistit</Term><Term>Koskinen, Martta</Term><Term>kuolemanrangaistus</Term><Term>Kuusinen, Hertta</Term><Term>lapuanliike</Term><Term>Leino, Yrjö</Term><Term>maanalainen toiminta</Term><Term>oikeistoliikkeet</Term><Term>ompelijat</Term><Term>poliittiset liikkeet</Term><Term>punakaartit</Term><Term>salakirjoitus</Term><Term>sosialistit</Term><Term>Suomen sisällissota</Term><Term>tavisota</Term><Term>teloitus</Term><Term>turvallisuuspoliisi</Term><Term>työväenliike</Term><Term>vakoilu</Term><Term>vankeus</Term><Term>vankileirit</Term><Term>vasemmistopuolueet</Term><Term>vastarintaliikkeet</Term><Term>Wuolijoki, Hella</Term><Term>väkivalta</Term><Term>yhteiskunnalliset liikkeet</Term></SubjectTerms><Award>Jussit 2016: paras dokumenttielokuva: ohjaaja Ville Suhonen.<br />Tampereen elokuvajuhlat 2016: erikoispalkinto kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa.<br />Elokuvan laatutuki 2016 (40 000 €).<br />Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016: ohjaaja Ville Suhonen.</Award><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Ville Suhosen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva <i>Ompelijatar</i> (2015) kertoo viimeisestä valtiovallan Suomessa teloittamasta naisesta, Martta Koskisesta (1896–1943). Hänet pidätettiin punakaartin naiskomppanian jäsenenä 1918, tuomittiin vankileirille ja luokiteltiin yhteiskunnalle vaaralliseksi. Koskinen oli aktiivisesti mukana 1920-luvulla vasemmistolaisessa toiminnassa ja joutui 1933 kahdeksi vuodeksi vankilaan. Jatkosodan aikana hän osallistui kommunistiseen vastarintaliikkeeseen. Koskinen ilmiannettiin, vangittiin ja tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan 1943.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Dokumenttielokuva kertoo viimeisen Suomen valtiovallan teloittaman naisen, Martta Koskisen, elämästä hänen kirjeidensä, valokuvien, uutisfilmien, poliisiraporttien ja kertojan tukemien dramatisoitujen jaksojen avulla. <br /><br /><i>27.9.1943 Helsingin lääninvankila, Katajanokka. Ompelijatar Martta Koskinen kirjoittaa siskolleen</i><br />”Olen edelleen yhtä rauhallinen sillä minulla on niin hyvä omatunto ja uskon että joskus tulee totuus ilmi ja oikeus voittaakin ja se ei ole koskaan liian myöhään. Minun kohtaloani ajatellen ei saa kirota ketään vihata ketään eikä puhua kostosta. Me ihmiset olemme hiekkajyväsiä elämän maantiellä ja itse elämä vierii ylitsemme eteenpäin ja mitään ei tapahdu ilman tarkoitusta ja turhan tähden. Aika lääkitsee kaikki haavat.” <br /><br />Huhtikuun alussa 1918 vuonna 1896 Hollolassa syntynyt Martta Koskinen liittyy punakaartiin. Sisällissodan päätyttyä hänet pidätetään punakaartin naiskomppanian jäsenenä ja viedään Tammisaaren vankileirille. Hänet luokitellaan kiihottajaksi Toveri- ja Juttutupa-lehtiin Maisu Koskio -nimellä kirjoittamiensa juttujen vuoksi ja tuomitaan yhteiskunnallisesti vaarallisena viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta armahdetaan tuhansien muiden vankien joukossa joulukuussa 1918. <br /><br />Martta Koskinen käy leninkiompelijattaren kurssin ja pääsee tekstiilitehtaaseen töihin. Naimaton ja lapseton Martta liittyy Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, Raittiusyhdistys Koittoon ja vetää Helsingin Sosialidemokraattisen Nuorisoseuran opintopiiriä. Kokousten johtamisen hän jättää huonon kuulonsa vuoksi, mutta jatkaa agitaatioryhmässä ja järjestölehtien toimittajana. <br /><br />Viranomaiset lakkauttavat Sosialistisen Työväenpuolueen 1923 ja sen 27 kansanedustajaa vangitaan. Etsivä keskuspoliisi (EK), joka pyrkii tukahduttamaan kommunistien toiminnan, värvää palvelukseensa ilmiantajia ja soluttajia. Se kirjaa mielenosoituksissa ja lakkotilaisuuksissa tunnistetut henkilöt sekä työväenlehtien tilaajat; myös Martta Koskisesta on lähes puolen miljoonan suomalaisen lailla arkistokortti. Eduskunta säätää 1930 lain, joka kieltää kommunistisen toiminnan. <br /><br />Yrjö-veli ilmiantaa Martan, joka pidätetään ja tuomitaan 1933 valtiopetokseen tähtäävästä toiminnasta kahdeksi vuodeksi vankilaan; samana vuonna Suomessa annetaan 558 poliittista vankeustuomiota. Kesällä 1934 EK pidättää kielletyn Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtohenkilöitä, mm. Moskovasta Tukholman kautta Helsinkiin saapuneen Hertta Kuusisen, joka passitetaan Martan lailla Turun Kakolaan suorittamaan yli neljän vuoden kuritushuonetuomiotaan. Martta saa hyvän käytöksen vuoksi ompelukoneen käyttöönsä ja valmistaa pukuja; jouluna hän saa poliittisia vankeja avustavalta englantilaiselta Mary Pekkalalta 25 markan tuen. Keväällä 1935 hän pääsee ehdonalaiseen vapauteen. EK jatkaa hänen seuraamista. <br /><br />Kun sosialidemokraatit ja Maalaisliitto muodostavat uuden hallituksen, EK:n organisaatio uudistetaan ja siitä tulee Valpo, Valtiollinen poliisi. Vuonna 1938 Valpon Joensuun toimisto kiinnittää huomiota Martan Tammisaaren vankileirin aikaiselle ystävälleen Pekka ”Viki” Heikkiselle kirjoittamaan kirjeeseen, jossa tämä pyytää häntä luokseen ja kertoo järjestäneensä miehelle Helsingistä työpaikan. Heikkistä varjostetaan Kallioon Pengerkadulle Martan asunnolle. Valpo saa selville, että SKP on varautunut fasistiseen vallankaappaukseen, ja puhelinnumero, johon puolueen jäsenten olisi tullut olla yhteydessä, kuuluu Martalle. <br /><br />Martta muuttaa Töölöön Sallinkadulle samaan taloon, jossa Saima Kuusinen, Hertan äiti, asuu. Toukokuussa 1939 vapautunut Hertta muuttaa äitinsä luo. Valpo tarkkailee Herttaa ja hänen luonaan vierailevaa SKP:n johtomiehiin kuuluvaa Yrjö Leinoa. Ehdonalaisessa olevat Hertta ja Yrjö joutuvat pyytämään matkustusluvan vieraillakseen kirjailija Hella Wuolijoen luona Marlebäckin kartanossa; myös Martta vierailee kartanossa. <br /><br />Talvisodan ajan Kuusiset ja Leino piileskelevät maaseudulla Martan ja Wuolijoen sukulaisten suojissa. Martan Pentti-veli ja Alina-äiti kuolevat sodan aikana. Rauhan tultua Hertta palaa Helsinkiin ja asuu ensin Martan luona. Yhdessä he ilmoittautuvat poliisille: Martta pääsee lähtemään heti puhuttelun ja valokuvauksen jälkeen, mutta Herttaa kuulustellaan kaksi päivää. Kun Kuusiset muuttavat Messeniuksen kadulle, Martta vierailee heillä useasti ja ihastuu ensi kertaa kuulemaansa klassisen musiikkiin. Kirjailija Bertolt Brechtin vieraillessa Wuolijoen vieraana Marlebäckissä, Leino on kartanon pehtorina, Hertta toisinaan emännän sihteerinä ja Martta, jonka tilaustyöt lisääntyvät, ompelijana. ”On ryhdyttävä työnantajaksi”, hän ilmoittaa tovereilleen ja avaa ateljeen Mechelininkadulla.<br /><br />Kesällä 1940 Martta liittyy Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran, SNS:n, jäseneksi. Pian seuran johto kuitenkin vangitaan. Jouluviikolla Risto Ryti valitaan presidentiksi. Kohta SNS lakkautetaan, Yrjö Leino pidätetään ja Valpo kirjaa tiedon Martan palaamisesta ompelijain ammattiosastoon. Toukokuussa 1941 Brechtin seurue lähtee Suomesta ja jättää monistuskoneensa Hertta Kuusiselle ja puolueen käyttöön. Jatkosodan alla Valpo toimittaa turvasäilöön tuhatkunta ihmistä, mm. Hertan. Martta käy tapaamassa häntä Hämeenlinnan vankilassa, missä poliittisia naisvankeja on viisikymmentä. Yksi heistä on SNS:n johtokunnan jäsen, kolmen vuoden kuritushuonetuomion saanut kirjailija Elvi Sinervo. <br /><br />Martta lopettaa ateljeensa toiminnan ja osallistuu kommunistiseen maanalaiseen vastarintaliikkeeseen. Jatkosodan aikana 11 000 miestä piiloutuu ja kieltäytyy sodasta. Martta ryhtyy toimittamaan heille ruokaa. Hän käy Riihimäen vankilassa tapaamassa rintamalle vietävää Viki Heikkistä ja Yrjö Leinoa, joka onnistuu pakenemaan. Martta piilottaa hänet Helsingissä kollegansa asuntoon samaa aikaan kun Valpo jahtaa ison sabotaasin tekijöitä. Kirjeessään Hertalle Martta kertoo joutuvansa ompelemaan suruleninkejä. Rintamalla Heikkinen haavoittuu päähän. Hertta saa lavantaudin, Martta laihtuu pula-aikana kymmenen kiloa.<br /><br />Martta ryhtyy 1942 Leinon pyynnöstä puolueen viestinviejäksi. Yhteyshenkilöiden avulla Leinon viestit kulkevat Helsingistä Turun kautta Tukholmaan ja mahdollisesti Moskovaan. Kun Valpo pidättää sotilaskarkuri Olavi Heimanin, jonka hallussa on vakoilu- ja sotilastiedusteluaineistoa, se saa selville, että hänen yhteyshenkilönsä ”Ursula” on Martta. Pihlajatielle kollegansa Saimi Turusen kanssa muuttanutta Marttaa varjostetaan ja hänen puhelimensa asetetaan kuunteluun. Talonmiehen rouvan raportoitua Martan olevan poissa asunnosta siellä suoritetaan kotietsintä ja Saimi Turunen joutuu kuulusteluihin. Joulukuun alussa, kun Martta palaa kotiin, hänet pidätetään. Kuukauden kestävissä kuulusteluissa Martta kertoo olevansa kommunisti ja kielletyn SNS:n jäsen ja myöntää välittäneensä puolueen sisällä kirjallisia viestejä, mutta ei paljasta yhteyksiään. Martta siirretään Valpon Ratakadun pidätyssellistä Katajanokalle lääninvankilaan tammikuussa 1943.<br /><br />Saimi vierailee Martan luona ja noutaa tämän vankilassa ompelemia leninkejä, joiden olkatoppauksiin on piilotettu salakirjeitä. Saimi löytää ne ja tiedottaa niistä Valpolle. Talonmiehen rouvan kanssa hän löytää myös talon ullakkokomerosta asiakirjoja. Lisäkuulusteluissa Martta myöntää niiden olevan vakoilupapereita, mutta kieltää olleensa tekemisissä niiden kanssa. Kymmenen päivän ajan kuulustelijat yrittävät saada hänet tunnustamaan. ”Heidän on pakko ampua minut, muuten maailma saisi tietää, mitä he ovat minulle tehneet”, Martta kertoo siskolleen. Kenttäoikeuden tuomio luetaan vankilan kappelissa: Martta saa maanpetoksesta kuolemanrangaistuksen. ”Johan tässä on elettykin”, Martta vastaa kuultuaan tuomion. Myös Olavi Heiman tuomitaan kuolemaan, vaikka Valpo oli luvannut tunnustuksesta armahduksen. Sotaylioikeus vahvistaa kenttäoikeuden tuomion, vaikka yksi sen jäsenistä kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Koskisen kuolemanrangaistus: selvitys heikko ja se mitä nimenomaan luetaan syyksi, suhteellisen vähäistä, nimittäin yhteydenpitoa ja raporttien välittämistä.” Presidentti Risto Ryti torjuu Martan armonanomuksen syyskuun 17. päivänä.<br /><br />Tuomionsa täytäntöönpanoa edeltävänä päivänä Martta kirjoittaa Saima Kuusiselle pyytäen välittämään terveiset Hertalle: ”Olen loppuun asti se sama oma itseni ja että viimeiseen hetkeen asti uskon elämäni suureen unelmaan.” Kirjeessään siskolleen hän kirjoitti: ”Ihmettelet, kuinka ja miksi olen niin rauhallinen. Siksi että olen elämäni iän etsinyt totuutta, epäillyt, punninnut asioita ja omaksunut aina sen minkä parhaana olen pitänyt. Ne, jotka ovat minua tuominneet, ovat samoin kulkeneet omaa tietään. Mutta niin kuin maisemakin on erinäköinen riippuen siitä, miltä puolelta sitä katselee, niin on totuuskin, sillä sehän on vain muuttuvaista tietoa.”<br /><br />Kertojan mukaan Martta luottaa viimeiseen asti siihen, että hänet vapautetaan. Kerrotaan, että Marttaa on kidutettu, mutta silti hän ei ole paljastanut tovereitaan. Kerrotaan, että Martta huusi juuri ennen laukauksia: ”Alas Ryti, Mannerheim ja Tanner!” Tai sitten: ”Alas sota!” Martta Koskinen teloitettiin 28.9.1943. <br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki><i>Pianosonaatti No. 8 C-molli</i>, op. 13, <i>Pathetique</i><br />Ludvig van Beethoven<br />piano Eduardo Del Pueyo<br />Astoria Stereo<br /><br /><i>Sinfonia No. 3 Es-duuri</i>, op. 55, <i>Eroica</i><br />Ludvig van Beethoven<br />New Yorkin Filharmoninen Sinfoniaorkesteri, joht. Willem Mengelberg (1940)<br /><br /><i>Jousikvartetto No. 15 A-molli</i>, op. 132<br />Ludvig van Beethoven<br />Alban Berg Quartet<br />EMI<br /><br /><i>Jousikvartetto No. 16 F-duuri</i>, op. 135<br />Ludvig van Beethoven<br />Alban Berg Quartet<br />EMI<br /><br /><i>Toukokuun yö</i>, op.27 nro 4<br />Selim Palmgren<br />piano Izumi Tateno<br />Fennica Gehrman OY AB-WCMF<br />EMI<br /><br /><i>Työväen marssi</i><br />Oskar Merikanto<br />Warner Music Finland<br /><br /><i>Elomme päivät</i><br />Semjon Tshernetski<br />Warner Music Finland<br /><br /><i>Laulu onnesta</i><br />Georg Malmsten & R.R. Ryynänen<br />Warner/Chappell Music Finland<br /><br /><i>Sweet Sue, Just You</i><br />Will Harris ja Victor Young<br />Dallapé (1942)<br />Shapiro Bernstein Scandinavia<br /><br /><i>Sulle salaisuuden kertoa mä voisin</i><br />George de Godzinsky & Eine Laine<br />Harmony Sisters (1942)<br />Warner/Chappell Music Finland<br /><br /><i>Omniscient</i> (Flavio Lemelle) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>The Day is Done</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Inch By Inch</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Cosmc Stairway</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Isolation</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Bruiser</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Darkening Sky</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Pure and Simple</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Tig A Tag</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Misterioso</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><i>Approach</i> (Flavio Lemelle) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>Floating Point</i> (Flavio Lemelle) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>Dissolution</i> (Joseph Saba, Stewart Winter) \| Upright Music \| VideoHelper<br /><i>Soft Rain</i> (Paul Mottram) \| Upright Music \| Cavendish Music<br /><br />Ambient-viulu: Veikko Suhonen</elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="henkilödokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>”Harvemmin on nähty niin tunteisiin vetoavaa dokumenttia kuin on Ville Suhosen kertomus puolikuurosta ompelijattaresta, josta tuli suomalaisen vasemmiston marttyyri”, totesi neljä tähteä antanut Kari Salminen (Aamulehti 2.10.2015) <i>Ompelijattaren</i> Tampereen ensi-illan aikaan. ”Vaatimattoman mutta vakaumuksellisen ihmisen traagisesta tarinasta kasvaa kuva Suomen historian synkimpiin kuuluvasta vaiheesta. Hieman opettavainen mutta vangitseva tarina kertoo ajasta, jolloin väärin ajatteleminen ei ollut vain ärsyttävää vaan leikkiä elämällä ja kuolemalla.”<br /><br />Taneli Topelius (Ilta-Sanomat 25.9.2015) piti <i>Ompelijattaren</i> julkaisuajankohtaa otollisena, koska se taustoitti parhaillaan käynnissä ollutta poliittista sotatilaa työnantajien oikeiston ja työväen vasemmiston välillä. ”Koskisen kohtalon yli Suhosen elokuva laajenee myös hätkähdyttäväksi kuvaukseksi vuosisadan alun kahtia jakautuneesta Suomesta. [- -] Koskisesta elokuva piirtää kuvan radikaalin toiminnan kautta, mutta hänen henkilökohtaisesta elämästään jää myös huomattavan paljon kysymyksiä auki. Historiallisia tapahtumia Suhonen pohjustaa riittävästi mutta turhia selittelemättä. Dokumentin elinvoimana ovat runsaan taustatyön lisäksi runsas arkistomateriaali, joka herättää henkiin etenkin 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten Helsingin.”<br /><br />”Suhonen tyr sig till gamla journalfilmer och illustrerar betydelsefulla platser och adresser med färska filmupptagningar”, Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 25.9.2015) kuvaili. ”Men framför allt blir huvudpersonen levande tack vare de brev som i rikliga mängder citeras och kombineras med polisens protokolluppdrag. Så skapas en levande bild av en tid med radikalism och reaktion.”<br /><br />Elokuvaa esseistiseksi luonnehtineen Jarmo Valkolan (Keskisuomalainen 8.11.2015) mukaan ”<i>Ompelijatar</i> elää kadotetun ajan sävyttämien kuvien ehdoilla. Paikoin tuo keino saavuttaa lähes ’kotielokuvamaisia’ sävyjä. Dokumentti on elokuvakokemuksena ennen muuta kuitenkin leikkauksen juhlaa. Tuuli Kuittisen leikkaus ja Pietari Koskisen äänisuunnittelu luovat ajan virtaa mukailevan ilmapiirin. Tarkkaan rajatut kuvat ja kerronnan yleinen, rauhallinen henki leimaavat lähes hartaasti dokumentin tarinallisuutta.”<br /><br />”Vaikka Koskisen kaltaisten työläisnaisten persoonaan ei löydykään avainta arkistoista, on Suhosen elokuva yllättävän runsas ja täysverinen. Sivuhenkilö herää eloon niin paljon kuin mahdollista”, arvioi Valkolan lailla neljä tähteä antanut Veli-Pekka Lehtonen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 39/2015). ”Tästä on kiittäminen ennen kaikkea viitseliäisyyttä, jonka kautta yksioikoiset arkistolähteet ovat kääntyneet kuviksi ja ääniksi, mielentiloiksi ja kertomuksiksi, kokonaiseksi ajankuvaksi. Viilattavaakin on elokuvaan jäänyt. Kertojaääniä on ehkä jopa liikaa. Ne eivät aina erotu toisistaan. Lisäksi arkistotietoon pohjaava muoto muuttuu loppua kohden raskaaksi dramaattisuuden kustannuksella. Silti <i>Ompelijatar</i> on dokumentti, joka hengittää kuin isomman luokan fiktio.”</elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Ville Suhonen syntyi Helsingissä vuonna 1964. Opiskeltuaan taidehistoriaa ja teatteritieteitä vuosina 1984-88 Helsingin yliopistossa hän on toiminut elokuvantekijänä, freelancetoimittajana ja -kriitikkona vuodesta 1985 alkaen. Ylioppilaslehden kulttuuriarvostelijana Suhonen oli vuosina 1988-1992. Hän on julkaissut kymmenisen teosta, joihin kuuluvat mm. nuorisoromaanit <I>Poika ja ilves</I> (1999) ja <I>Tuulensieppaaja</I> (2005).<br /><br />Ville Suhonen on ohjannut ja käsikirjoittanut yli 30 lyhyt- ja dokumenttielokuvaa sekä tanssi- ja musiikkivideoita. Suuren yleisön tietoisuuteen hän on noussut Raimo O. Niemen ohjaaman, koko perheen seikkailuelokuvan <I>Poika ja ilves</I> (1998) käsikirjoittajana ja toisena ohjaajana. Hän ohjasi Kim Saarniluodon kanssa pitkän dokumenttielokuvan <I>Metsän tarina</I> (2012), johon Suhonen laati myös käsikirjoituksen. Suhosen käsikirjoittama ja ohjaama pitkä dokumenttielokuva <I>Jäämarssi</I> (2011) suomalaisista sotavanki- ja keskitysleireistä vuosina 1941-1944 aiheutti kiivasta väittelyä erityisesti sosiaalisessa mediassa.<br /><br />Ville Suhosen ohjaama pitkä, teatterilevityksen saanut dokumenttielokuva <I>Ompelijatar</I> (2015) sai alkunsa 1980- ja 1990-luvun taitteessa, kun hän luki Jukka Rislakin tietokirjan <I>Maan alla: Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-44</I> (1985). Suhonen kiinnostui jatkosodan aikaisista vastarintaliikkeen ihmisistä ja ryhtyi 2000-luvun alkupuolella itse tutkimaan arkistoja. “Työstin aihetta pitkään eri tavoin: kirjoitin novelleja ja mietin fiktioelokuvaa. Lopulta aiheen ydin alkoi tiivistyä nimenomaan Martta Koskisen tarinaan ja päätin ryhtyä kehittelemään dokumenttielokuvaa hänestä”, ohjaaja kertoi Film-o-holicille antamassaan verkkohaastattelussa 9.10.2015. <br /><br />Aihevalintaan vaikutti osaltaan Suhosen mukaan Suomessa vallitseva yksinkertaistava, mustavalkoinen historiankäsitys, joka ohjaajan mielestä ilmenee erityisesti tiedotusvälineiden sotapainotteisessa ja sankaritarinoita korostavassa käsittelytavassa. “Toivoisin, että Suomessa osattaisiin katsoa oman maan menneisyyttä hieman syvällisemmin. Meilläkin on ollut historiassamme vaiheita, joista olisi hyvä ottaa oppia”, ohjaaja totesi Savon Sanomille 13.6.2015 antamassaan haastattelussa. <br /><br />Vuonna 2011 Suhonen alkoi konkreettisesti valmistella Martta Koskisesta kertovaa dokumenttielokuvaa, jonka työniminä olivat “Kuolemaantuomitun laulu” ja “Ompelija Koskisen tapaus”. Rahoituspäätösten venyminen siirsi kuvaukset maaliskuuhun 2014. Ville Suhosen sähköpostikirjeen 2.1.2021 mukaan eripituisia kuvauspäiviä vuonna 2014 kertyi 26. Elokuvan kamerakalustona oli Illume Oy:n Blackmagic Cinema 4K. Suhonen kuvasi itse omalla Canon EOS -kamerallaan mm. arkistojen asiakirjoja.<br /><br /><I>Ompelijattaren</I> keskeisiä kuvauspaikkoja olivat Martta Koskisen asuinpaikat, toimintaympäristöt ja vankilat, joissa hän kärsi saamiaan tuomioita. Helsingissä dokumenttielokuvaa kuvattiin muun muassa Töölössä, Kalliossa, Hakaniemessä, Katajanokalla, Tähtitorninmäellä, Tamminiemessä, Vanhankaupunginlahdella, Pasilan metsikössä, Kivikossa ja Malmin hautausmaalla. Koskisen synnyinseudulla kuvaukset suoritettiin Hollolan kirkolla ja hautausmaalla, Hämeenlinnassa vankilamuseossa ja Turussa entisessä lääninvankilassa Kakolanmäellä. ”Alusta lähtien päätimme kuvata todellisilla tapahtumapaikoilla myös nykyaikana, välittämättä ajan ulkoisista muutoksista”, ohjaaja kertoi Yleisradion 4.12.2015 julkaisemassa verkkohaastattelussa. <br /><br /><I>Ompelijattaren</I> kuvausryhmällä oli käytössä autenttista rekvisiittaa, kuten Martta Koskisen Singer-merkkinen ompelukone vuodelta 1936, joka on esillä mm. Malmin hautausmaalla kuvatussa elokuvan teaserissa.<br /><br /><I>Ompelijattaressa</I> on käytetty runsaasti arkistomateriaalia. Dokumenttia ohjaaja elävöitti Martta Koskisen kirjeillä, joiden avulla henkilöt voitiin tuoda konkreettisesti elokuvaan. Ville Suhosen sähköpostikirjeen 2.1.2021 mukaan hän valitsi kertojan rooliin suoraan näyttelijä Pekka Milonoffin, mutta muihin keskeisiin rooleihin pyydettiin ääninäytteitä useilta näyttelijöiltä. Martta Koskisen ääninäyttelijäksi valikoitui lopulta Vera Kiiskinen ja Hertta Kuusiseksi Laura Birn. Ohjaaja itse esiintyi teloitettavaksi tuomitun Olavi Heimanin äänenä. Spiikkiäänitykset tehtiin tammi-helmikuussa 2015 Finnvoxin studioilla.<br /><br />Martta Koskinen on viimeinen valtiovallan teloittama nainen Suomessa. “Lähtökohtani oli, etten ota kantaa siihen, kuka tekee oikein ja kuka väärin vaan halusin kertoa, miten kaikki tapahtui siinä määrin kuin lähteiden kautta oli mahdollista. En halunnut jälkiviisastella enkä ottaa asiantuntijoita elokuvaan kertomaan, miten asiat olivat tulkittavissa. Sukelsin itse aikakauteen ja hetkeen”, ohjaaja kertoi Film-o-holicin haastattelussa 9.10.2015.<br /><br />Elokuva on omistettu Peter von Baghin muistolle.<br /><br />Illume Oy:n tuottama ja Pirkanmaan elokuvakeskus ry:n levittämä <I>Ompelijatar</I> sai ensiesityksensä 11.6.2015 Sodankylän elokuvajuhlilla, virallisen ensi-iltansa 25.9.2015 Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla elokuvateatteri Orionissa ja teatteriensi-iltansa Martta Koskisen kuoleman 72-vuotispäivänä 28.9.2015 Helsingissä Kino Sherylissä. Tilaisuuden avauspuheen piti kansanedustaja Erkki Tuomioja. <I>Ompelijattaren</I> esityskiertue eri puolille Suomea toteutettiin syys-marraskuussa 2015. Televisiossa sen ensiesitys oli jo samana vuonna Yleisradion TV1:ssä 7.12.<br /><br />Elokuvan dvd-julkaisussa ei ole lisämateriaalia. <br /><br /><I>Ompelijatar</I> sai parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnon, Tampereen elokuvajuhlien erikoispalkinnon kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa ja elokuvan laatutukea 40 000 euroa vuonna 2016. Ville Suhoselle myönnettiin <I>Ompelijatar</I>-dokumenttielokuvasta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 10.10.2016. <br /><br />Kun <I>Ompelijattaren</I> tekeminen käynnistyi, alkoi Suhonen Kustannusyhtiö Gummeruksen toivomuksesta kerätä aiheesta aineistoa kirjaa varten. ”Elokuvaa työstäessä ajattelin usein, että moni yksityiskohta pitäisi kertoa, mutta elokuvaan ei mahdu. Ryhdyin kokoamaan kirjaan aineistoa samanaikaisesti, vaikka en ollut varma pystyisinkö kirjan kirjoittamaan”, ohjaaja kertoi Kansan Uutisille antamassaan 26.10.2016 haastattelussa. Syvemmin hän pääsi kirjantekoon elokuvan ensi-esityksen jälkeen. Syyskuussa 2016 julkaistussa teoksessa <I>Ompelijatar: Martta Koskisen kuolema ja elämä</I> (Gummerus) Suhonen tuo esiin tietoja, jotka jäivät dokumenttielokuvan ulkopuolelle ja joita hän oli saanut tietoonsa vasta sen valmistumisen jälkeen. Näitä olivat muun muassa Koskisen sisällissodan aikaiset kirjoitukset Toveri-lehdessä.<br /><br /><I>Ompelijattaren</I> jälkeen Suhonen on julkaissut Kai Fagerströmin kanssa luontoa ja ihmistä käsittelevän valokuva- ja tarinateoksen <I>Sammalhuone</I> (2017), joka valittiin WWF:n Vuoden luontokirja-finalistiksi. Artikkelikokoelmassa <I>Dokumenttielokuvan suuri tuntematon - katseita Antti Peippoon</I> (2020) hän oli yhtenä toimittajana.<br /><br />Ville Suhonen on toiminut vuodesta 2016 Risto Jarva -seuran puheenjohtajana. Uudenmaan taidetoimikunnan sekä Cinema Orionin ohjelmistoryhmän jäsenenä hän on ollut vuodesta 2019.<br /><br /><i>Teksti: Sisko Rytkönen / Suomen kansallisfilmografia 2021</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="2015/24">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="4.3. - 20.12.2014 (noin 26 kuvauspäivää)">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Elokuvaa kuvattiin Helsingissä, Hollolassa, Hämeenlinnassa ja Turussa.<br /><br />Helsingissä keskeisiä kuvauspaikkoja olivat mm. Martta Koskisen asuintalot osoitteissa Bulevardi 19, Pengerkatu 17, Sallinkatu 2 B, Ilmarinkatu 12, Pihlajatie 21 A ja Saimi ja Hertta Kuusisen asuintalo Messeniuksenkatu 5:ssa.<br /><br />Helsingistä on näkymiä myös Viipurinkatu 12:sta, Hotelli Katajanokalta (ent. Helsingin lääninvankila) ja vankilan kappelista, Suojelupoliisin (ent. Etsivä keskuspoliisi) toimirakennuksesta Ratakatu 12:ssa, Helsingin Työväentalosta Hakaniemessä, Malmin hautausmaalta, Pasilan metsiköstä, Tähtitorninmäeltä, Tamminiemestä Pikkuniementieltä, Kivikosta (ent. Malmin ampumarata) ja Vanhankaupunginlahdelta.<br /><br />Hollolassa elokuvaa kuvattiin Hollolan kirkolla ja hautausmaalla, Hämeenlinnassa Hämeenlinnan<br />naisvankilassa ja Vankilamuseossa ja Turussa entisessä lääninvankilan naisvankilassa Kakolanmäellä.<br /><br /><i>Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Elokuvaa kuvattiin Helsingissä mm. Martta Koskisen asuintalon porraskäytävässä Bulevardi 19:ssa, Koskisen asuintalon ullakolla Pihlajatie 21:ssä sekä Kuusisten asuintalon porraskäytävässä Messeniuksenkatu 5:ssä.<br /><br />Helsingistä on näkymiä myös Helsingin Työväentalon juhlasalista, entisen Helsingin lääninvankilan käytävistä, selleistä ja vankilan kappelista ja Helsingin keskusvankilan Risto Rytin sellistä.<br /><br />Dramatisoidut jaksot Martta Koskisen kotiosoitteissa suoritettavista kotietsinnöistä lavastettiin ja kuvattiin Työväenasuntomuseossa Alppilassa Kirstinkatu 4:ssä. Siellä kuvattiin myös Martan ompelukuvia, konekirjoituskuvia, kirjeenkirjoittamiskuvia, vankilaan tulleen paketin avaamiskuvat ja kuvia mallinukesta. Myös Valpon salakuuntelukohtaus ja Beethovenin "Eroican" asettaminen gramofonilautaselle kuvattiin siellä. <br /><br />Pekka Uotilan piharakennuksessa Kongontie 9:ssä kuvattiin jaksot, joissa Martta kirjoittaa Juttu-tupa-lehteen, lähikuvat poliisien Nokia-pampuista, Mauser-pistoolista, pihdeistä, lähikuvat pula-ajan ruoka-ainespusseista, kuulustelulampun syttymisestä ja sammumisesta.<br /><br />Hollolassa elokuvaa kuvattiin Hollolan kirkossa, Hämeenlinnassa Hämeenlinnan naisvankilan sellissä ja Turussa Turun lääninvankilan käytävillä ja sellissä.<br /><br /><i>Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvauspaikkahuomautus"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kuvauspaikkahuomautus>Museojuna-kuvat (alta kulkeva juna) on kuvattu Hyvinkäällä ja Lohja-Hyvinkää -välillä junan kyydistä otetut kuvat.<br /><br />Teloitusmatka kuvattiin Seppo Louhen Renault Trafic -pakettiautossa, johon oli takaikkunaan sovitettu vanhanmallisen mustanmaijan takaikkuna.<br /><br />Yksi Martan nuoruuden ulkokuva (jossa peittää korviaan) kuvattiin Viikin pelloilla. <br /><br />Talvinen maisemakuvan (lato keskellä), jonka yhteydessä kerrotaan Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon piileskelystä talvisodan aikana, kuvattiin Vihdin Otalammella.<br /><br />Suhonen kuvasi pari hyönteislähikuvaa kotipihallaan Vihdin Ruskelassa. <br /><br /><i>Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021</i></elokuva_kuvauspaikkahuomautus></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Kansallisarkisto<br />Kansan arkisto<br />Turun maakunta-arkisto<br />Hämeenlinnan maakunta-arkisto<br />Työväenperinne - Arbetartradition ry.<br />Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti<br />Museovirasto<br />Kuvat: Pietinen, U.A. Saarinen 1957 / JOKA, H. Iffland, Historian kuvakokoelma<br />Työväenliikkeen kirjasto<br />Kansalliskirjasto / Reija Lång<br />Rikosmuseo / Klaus Kaartinen<br />SOK<br />SA-kuva<br />Sotamuseon kuva-arkisto / Päivi Vestola<br />Riihimäen kaupunginmuseo / Helena Lindstén<br />YLE arkisto / Mira Kupari, Katja Hilska-Keinänen<br />Turun kaupungin kuva-arkisto / Minna Ijäs, Sari Pihajoki<br />Hämeenlinnan vankilan arkisto / Margit Virtanen, Samuli Laulumaa, Pekka Keskinen<br />Helsingin ortokuva 1943: Helsingin kaupungin tietokeskus / Helsingin kaupunginarkisto<br />Toini Uutun suku<br />Kerttu Lampisen lapset<br />Erik Blombergin perikunta<br />Aho & Soldan / Copyright: JB<br />Filmistudio / Pekka Pulkkila<br />Jäger-Filmi / Matti Helkapalo<br />Foto-Roos / R. Roos<br />Arvo-Filmi<br />Helsingin väestönsuojeluyhdistys ry<br />Erkki Tuomiojan kuva-arkisto<br />Vankilapiirustukset Kaisa Junttila">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri & mv" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="1,85:1" elokuva-alkupkesto="93 min" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="221 138 €">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">1563787</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">273039</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>273039_J1485093E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvateksti="Juliste: Illume Oy." kuva-kuvakoko="825912">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>273039_J1485093E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1563787</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1563787</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1563787" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/273039_J1485093E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">273039</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">253832</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>253832_V1485952E11.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Martta Koskinen oli vuonna 1918 Santahaminan, Suomenlinnan ja Tammisaaren vankileireillä, 1933-35 Turun lääninvankilassa ja 1943 Helsingin lääninvankilassa. Kuva: Ville Suhonen © Illume Oy." kuva-kuvakoko="968245">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>253832_V1485952E11.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1563787</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1563787</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1563787" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/253832_V1485952E11.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">253832</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">253727</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>253727_V1485952E7.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Martta Koskisen virallinen kuva 1930-luvulta. Kuva: Kansallisarkisto." kuva-kuvakoko="842832">2</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>253727_V1485952E7.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1563787</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1563787</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1563787" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/253727_V1485952E7.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">253727</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">253728</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>253728_V1485952E8.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Ompelijattaren ateljee. Kuva: Ville Suhonen © Illume Oy." kuva-kuvakoko="1141893">3</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>253728_V1485952E8.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1563787</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1563787</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1563787" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/253728_V1485952E8.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">253728</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
publishDate	2015
building	0/KAVI/ 1/KAVI/skf/
institution	KAVI
sector_str_mv	0/arc/
topic_facet	Koskinen, Martta Kuusinen, Hertta Leino, Yrjö Suomen sisällissota Wuolijoki, Hella aktivismi ilmianto jatkosota kidutus kirjeet kommunistit kuolemanrangaistus lapuanliike maanalainen toiminta oikeistoliikkeet ompelijat poliittiset liikkeet punakaartit salakirjoitus sosialistit tavisota teloitus turvallisuuspoliisi työväenliike vakoilu vankeus vankileirit vasemmistopuolueet vastarintaliikkeet väkivalta yhteiskunnalliset liikkeet
genre_facet	dokumentti henkilödokumentti historiallinen dokumentti
source_str_mv	kavi
work_keys_str_mv	AT suhonenville ompelijatar
geographic_facet	Suomi
author2_id_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100968 kavi.elonet_henkilo_1024167 kavi.elonet_henkilo_1064546 kavi.elonet_henkilo_107674 kavi.elonet_henkilo_119885 kavi.elonet_henkilo_1248719 kavi.elonet_henkilo_1250139 kavi.elonet_henkilo_125765 kavi.elonet_henkilo_126332 kavi.elonet_henkilo_1289487 kavi.elonet_henkilo_130416 kavi.elonet_henkilo_131126 kavi.elonet_henkilo_131268 kavi.elonet_henkilo_131392 kavi.elonet_henkilo_135583 kavi.elonet_henkilo_138528 kavi.elonet_henkilo_1430020 kavi.elonet_henkilo_1455021 kavi.elonet_henkilo_1493541 kavi.elonet_henkilo_1504880 kavi.elonet_henkilo_1511898 kavi.elonet_henkilo_1514124 kavi.elonet_henkilo_1514131 kavi.elonet_henkilo_1518473 kavi.elonet_henkilo_1550614 kavi.elonet_henkilo_157142 kavi.elonet_henkilo_225625 kavi.elonet_henkilo_229134 kavi.elonet_henkilo_245548 kavi.elonet_henkilo_245551 kavi.elonet_henkilo_255814 kavi.elonet_henkilo_255829 kavi.elonet_henkilo_919705 kavi.elonet_henkilo_985039 kavi.elonet_henkilo_998710 kavi.elonet_yhtio_1245049 kavi.elonet_yhtio_1318404 kavi.elonet_yhtio_1483229 kavi.elonet_yhtio_1484841 kavi.elonet_yhtio_1489984 kavi.elonet_yhtio_222200 kavi.elonet_yhtio_491523 kavi.elonet_yhtio_710032 kavi.elonet_yhtio_710034
author2_id_role_str_mv	kavi.elonet_henkilo_100968###flm kavi.elonet_henkilo_1024167###act kavi.elonet_henkilo_1024167###fmp kavi.elonet_henkilo_1024167###pukuassistentti kavi.elonet_henkilo_1064546###fmp kavi.elonet_henkilo_107674###cng kavi.elonet_henkilo_119885###fmp kavi.elonet_henkilo_1248719###puvustaja kavi.elonet_henkilo_1248719###rekvisiitta kavi.elonet_henkilo_1250139###foley-leikkaus kavi.elonet_henkilo_125765###graafinen suunnittelija kavi.elonet_henkilo_126332###rekvisiitta kavi.elonet_henkilo_1289487###online ja värimäärittely kavi.elonet_henkilo_130416###act kavi.elonet_henkilo_131126###miksaus kavi.elonet_henkilo_131268###miksaus kavi.elonet_henkilo_131268###sds kavi.elonet_henkilo_131392###B-kuvaaja ja still-kuvat kavi.elonet_henkilo_131392###act kavi.elonet_henkilo_131392###aus kavi.elonet_henkilo_131392###drt kavi.elonet_henkilo_135583###act kavi.elonet_henkilo_138528###äänileikkaus kavi.elonet_henkilo_1430020###act kavi.elonet_henkilo_1455021###pmn kavi.elonet_henkilo_1493541###kamera-assistentti kavi.elonet_henkilo_1504880###tuotantoassistentti kavi.elonet_henkilo_1511898###foley-äänitys kavi.elonet_henkilo_1514124###tuotantoharjoittelija kavi.elonet_henkilo_1514131###tuotantosihteeri kavi.elonet_henkilo_1518473###std,harjoittelija kavi.elonet_henkilo_1550614###act kavi.elonet_henkilo_157142###pukusuunnittelu kavi.elonet_henkilo_157142###std kavi.elonet_henkilo_225625###act kavi.elonet_henkilo_229134###act kavi.elonet_henkilo_245548###act kavi.elonet_henkilo_245551###act kavi.elonet_henkilo_255814###act kavi.elonet_henkilo_255829###act kavi.elonet_henkilo_919705###foley-artisti kavi.elonet_henkilo_985039###voice-overien äänitys kavi.elonet_henkilo_998710###act kavi.elonet_yhtio_1245049###fnd kavi.elonet_yhtio_1318404###miksausstudio kavi.elonet_yhtio_1483229###foley-studio kavi.elonet_yhtio_1484841###äänistudio kavi.elonet_yhtio_1489984###fds kavi.elonet_yhtio_222200###fds kavi.elonet_yhtio_491523###fmp kavi.elonet_yhtio_710032###fnd kavi.elonet_yhtio_710034###fnd
main_date_str	2015
title_sort	ompelijatar
format_ext_str_mv	0/Image/ 0/Video/ 1/Image/Image/ 1/Video/Feature/
datasource_str_mv	kavi
_version_	1797240702467309568

Ompelijatar

Sömmerskan (ruotsinkielinen nimi)

Seamstress (englanninkielinen nimi)

Kuolemaantuomitun laulu (työnimi)

Ompelija Koskisen tapaus (työnimi)

Ompelijatar Koskisen tapaus (työnimi)

Pitkä elokuva dokumentti, Suomi

Ville Suhonen , Ohjaaja

2015

Ville Suhosen ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Ompelijatar (2015) kertoo viimeisestä valtiovallan Suomessa teloittamasta naisesta, Martta Koskisesta (1896–1943). Hänet pidätettiin punakaartin naiskomppanian jäsenenä 1918, tuomittiin vankileirille ja luokiteltiin yhteiskunnalle vaaralliseksi. Koskinen oli aktiivisesti mukana 1920-luvulla vasemmistolaisessa toiminnassa ja joutui 1933 kahdeksi vuodeksi vankilaan. Jatkosodan aikana hän osallistui kommunistiseen vastarintaliikkeeseen. Koskinen ilmiannettiin, vangittiin ja tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan 1943.

Tallennettuna:

Genre

henkilödokumentti

historiallinen dokumentti

dokumentti

Ikäraja

Näyttelijät

Vera Kiiskinen , Martta Koskinen (ääni)

Pekka Milonoff , kertoja (ääni)

Laura Birn , Hertta Kuusinen (ääni)

Elena Leeve , Mirjam Koskinen (ääni)

Vilma Melasniemi , Elvi Sinervo (ääni)

Taisto Oksanen , EK:n / Valpon etsivä (ääni)

Antti Seppänen , EK:n / Valpon etsivä (ääni)

Antti Virmavirta , EK:n / Valpon etsivä (ääni)

Merja Ritola , Elma Wahlsten (ääni)

Seppo Louhi , Emil Soinala (ääni)

Nicholas Wancke , Hj. A. Paunu (ääni)

Mila Nirhamo , Martta (dramatisoidut kuvat)

Kreditoimattomat näyttelijät

Ville Suhonen , Olavi Heiman (ääni)

Avustajat

Merja Ritola, Pia Kautto, Eija Paulus, Jani Ahlstedt, Oskari Ritola, Jenny Timonen, Juho Tanskanen

Tekijät

Ville Suhonen , Ohjaaja

Ville Suhonen , käsikirjoitus

Venla Hellstedt , tuottaja

Merja Ritola , tuottaja

Pertti Veijalainen , tuottaja

Marianne Mäkelä , tuotantopäällikkö

Pekka Uotila , kuvaus

Tuuli Kuittinen , leikkaus

Pietari Koskinen , äänisuunnittelu

Kaisa Mäkinen , lavastus

Kaisa Mäkinen , pukusuunnittelu

Teija Ahonen , rekvisiitta

Raimo Mikkola , rekvisiitta

Olli Huhtanen , äänileikkaus

Heikki Kossi , foley-artisti

Toivo Kallio , foley-äänitys

Pietu Korhonen , foley-leikkaus

Mikko Oinonen , voice-overien äänitys (Finnvox Cinepost)

Pietari Koskinen , miksaus

Peter Nordström , miksaus

Antti Hirsiaho , online ja värimäärittely

Jari Koski , graafinen suunnittelija

Mikko Suomalainen , kamera-assistentti

Ville Suhonen , B-kuvaaja ja still-kuvat

Teija Ahonen , puvustaja

Merja Ritola , pukuassistentti

Oskari Ritola , lavastusharjoittelija

Pia Kautto , tuotantoharjoittelija

Juho Tanskanen , tuotantoassistentti

Jenny Timonen , tuotantosihteeri

SoundeFilm Oy , äänistudio

H5 Film Sound Oy , foley-studio

Meguru Film Sound Oy , miksausstudio

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. , levittäjä

Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy , levittäjä

Tuotantotiedot

Tuotanto
Illume Oy , Tuottaja Illume Oy Lisätiedot Sulje
Tuotantokustannukset
221 138 €
Rahoitus
Suomen elokuvasäätiö SES , tuotantotuki, 80 000 € Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus , tuotantotuki, 30 000 € AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus Lisätiedot Sulje YLE , yhteistyö YLE Lisätiedot Sulje Suomen elokuvasäätiö SES , kehittämistuki, 40 000 € Suomen elokuvasäätiö SES Lisätiedot Sulje
Julkaistu
2015

Esitystiedot

Levittäjä
Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. teatterilevitys (2015) Pirkanmaan elokuvakeskus r.y. Lisätiedot Sulje Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy DVD-levitys (2020) Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy Lisätiedot Sulje
Ensi-ilta
28.09.2015
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kino Sheryl
Filmikopioiden määrä
1
Katsojaluku
622
Muut näytökset
22.08.2015 Helsinki: Kivinokka [Kino Kivinokka] elokuvatapahtuma 04.10.2015 Tampere: Niagara ensi-iltakierros 06.10.2015 Ikaalinen: Altin Sali; Mänttä-Vilppula: Bio Säde ensi-iltakierros 07.10.2015 Lahti: Kino Iiris ensi-iltakierros 13.10.2015 Virrat: Virtain Pirtti ensi-iltakierros 24.10.2015 Kuopio: Kino Kuvakukko ensi-iltakierros 25.10.2015 Espoo: Kino Tapiola ensi-iltakierros 26.10.2015 Turku: Logomo (Move 2) ensi-iltakierros 30.10.2015 Oulu: Studio ensi-iltakierros 08.11.2015 Jämsä: Kinotar ensi-iltakierros 08.11.2015 Saarijärvi: Saarijärvi-sali [Saarijärven Elokuvaviikko] elokuvatapahtuma 09.11.2015 Jyväskylä: Fantasia; Lappeenranta: Strand ensi-iltakierros 10.11.2015 Vihti: Vihdin Kino ensi-iltakierros 11.11.2015 Järvenpää: Studio ensi-iltakierros 14.11.2015 Kuhmo: Pajakkakino ensi-iltakierros 19.11.2015 Joensuu: Tapio 2 & 4 ensi-iltakierros 01.12.2015 Hämeenlinna: Bio Marilyn ensi-iltakierros
Televisioesitykset
07.12.2015 YLE TV1 [Dokumenttiprojekti] 12.12.2015 YLE TV1 [Dokumenttiprojekti] 20.03.2016 YLE TV1 [Dokumenttiprojekti] 02.04.2017 YLE Teema 08.04.2017 YLE Teema 26.04.2017 Yle Teema & Fem 02.05.2017 Yle Teema & Fem
Palkinnot
Jussit 2016: paras dokumenttielokuva: ohjaaja Ville Suhonen. Tampereen elokuvajuhlat 2016: erikoispalkinto kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa. Elokuvan laatutuki 2016 (40 000 €). Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016: ohjaaja Ville Suhonen.
Festivaaliosallistumiset
Sodankylän elokuvajuhlat Sodankylä, Suomi 2015 Kino Sampo Film Festival Riihimäki, Suomi 2015 Blue Sea Film Festival Rauma, Suomi 2015 Rakkautta & Anarkiaa Helsinki, Suomi 2015 DocPoint Helsinki, Suomi 2016 Tampereen elokuvajuhlat Tampere, Suomi 2016 Pärnu International Documentary and Anthropology Film Festival Pärnu, Viro 2016 Nordische Filmtage Lübeck Lyypekki, Saksa 2016

Kuvauspaikat

Ulkokuvat
Elokuvaa kuvattiin Helsingissä, Hollolassa, Hämeenlinnassa ja Turussa. Helsingissä keskeisiä kuvauspaikkoja olivat mm. Martta Koskisen asuintalot osoitteissa Bulevardi 19, Pengerkatu 17, Sallinkatu 2 B, Ilmarinkatu 12, Pihlajatie 21 A ja Saimi ja Hertta Kuusisen asuintalo Messeniuksenkatu 5:ssa. Helsingistä on näkymiä myös Viipurinkatu 12:sta, Hotelli Katajanokalta (ent. Helsingin lääninvankila) ja vankilan kappelista, Suojelupoliisin (ent. Etsivä keskuspoliisi) toimirakennuksesta Ratakatu 12:ssa, Helsingin Työväentalosta Hakaniemessä, Malmin hautausmaalta, Pasilan metsiköstä, Tähtitorninmäeltä, Tamminiemestä Pikkuniementieltä, Kivikosta (ent. Malmin ampumarata) ja Vanhankaupunginlahdelta. Hollolassa elokuvaa kuvattiin Hollolan kirkolla ja hautausmaalla, Hämeenlinnassa Hämeenlinnan naisvankilassa ja Vankilamuseossa ja Turussa entisessä lääninvankilan naisvankilassa Kakolanmäellä. Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021
Sisäkuvat
Elokuvaa kuvattiin Helsingissä mm. Martta Koskisen asuintalon porraskäytävässä Bulevardi 19:ssa, Koskisen asuintalon ullakolla Pihlajatie 21:ssä sekä Kuusisten asuintalon porraskäytävässä Messeniuksenkatu 5:ssä. Helsingistä on näkymiä myös Helsingin Työväentalon juhlasalista, entisen Helsingin lääninvankilan käytävistä, selleistä ja vankilan kappelista ja Helsingin keskusvankilan Risto Rytin sellistä. Dramatisoidut jaksot Martta Koskisen kotiosoitteissa suoritettavista kotietsinnöistä lavastettiin ja kuvattiin Työväenasuntomuseossa Alppilassa Kirstinkatu 4:ssä. Siellä kuvattiin myös Martan ompelukuvia, konekirjoituskuvia, kirjeenkirjoittamiskuvia, vankilaan tulleen paketin avaamiskuvat ja kuvia mallinukesta. Myös Valpon salakuuntelukohtaus ja Beethovenin "Eroican" asettaminen gramofonilautaselle kuvattiin siellä. Pekka Uotilan piharakennuksessa Kongontie 9:ssä kuvattiin jaksot, joissa Martta kirjoittaa Juttu-tupa-lehteen, lähikuvat poliisien Nokia-pampuista, Mauser-pistoolista, pihdeistä, lähikuvat pula-ajan ruoka-ainespusseista, kuulustelulampun syttymisestä ja sammumisesta. Hollolassa elokuvaa kuvattiin Hollolan kirkossa, Hämeenlinnassa Hämeenlinnan naisvankilan sellissä ja Turussa Turun lääninvankilan käytävillä ja sellissä. Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021
Kuvauspaikkahuomautukset
Museojuna-kuvat (alta kulkeva juna) on kuvattu Hyvinkäällä ja Lohja-Hyvinkää -välillä junan kyydistä otetut kuvat. Teloitusmatka kuvattiin Seppo Louhen Renault Trafic -pakettiautossa, johon oli takaikkunaan sovitettu vanhanmallisen mustanmaijan takaikkuna. Yksi Martan nuoruuden ulkokuva (jossa peittää korviaan) kuvattiin Viikin pelloilla. Talvinen maisemakuvan (lato keskellä), jonka yhteydessä kerrotaan Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon piileskelystä talvisodan aikana, kuvattiin Vihdin Otalammella. Suhonen kuvasi pari hyönteislähikuvaa kotipihallaan Vihdin Ruskelassa. Toim. Suomen kansallisfilmografia / Juha Seitajärvi ja Sisko Rytkönen 2021

Kuvausaika

4.3. - 20.12.2014 (noin 26 kuvauspäivää)

Sisältöseloste

Dokumenttielokuva kertoo viimeisen Suomen valtiovallan teloittaman naisen, Martta Koskisen, elämästä hänen kirjeidensä, valokuvien, uutisfilmien, poliisiraporttien ja kertojan tukemien dramatisoitujen jaksojen avulla.

27.9.1943 Helsingin lääninvankila, Katajanokka. Ompelijatar Martta Koskinen kirjoittaa siskolleen
”Olen edelleen yhtä rauhallinen sillä minulla on niin hyvä omatunto ja uskon että joskus tulee totuus ilmi ja oikeus voittaakin ja se ei ole koskaan liian myöhään. Minun kohtaloani ajatellen ei saa kirota ketään vihata ketään eikä puhua kostosta. Me ihmiset olemme hiekkajyväsiä elämän maantiellä ja itse elämä vierii ylitsemme eteenpäin ja mitään ei tapahdu ilman tarkoitusta ja turhan tähden. Aika lääkitsee kaikki haavat.”

Huhtikuun alussa 1918 vuonna 1896 Hollolassa syntynyt Martta Koskinen liittyy punakaartiin. Sisällissodan päätyttyä hänet pidätetään punakaartin naiskomppanian jäsenenä ja viedään Tammisaaren vankileirille. Hänet luokitellaan kiihottajaksi Toveri- ja Juttutupa-lehtiin Maisu Koskio -nimellä kirjoittamiensa juttujen vuoksi ja tuomitaan yhteiskunnallisesti vaarallisena viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta armahdetaan tuhansien muiden vankien joukossa joulukuussa 1918.

Martta Koskinen käy leninkiompelijattaren kurssin ja pääsee tekstiilitehtaaseen töihin. Naimaton ja lapseton Martta liittyy Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, Raittiusyhdistys Koittoon ja vetää Helsingin Sosialidemokraattisen Nuorisoseuran opintopiiriä. Kokousten johtamisen hän jättää huonon kuulonsa vuoksi, mutta jatkaa agitaatioryhmässä ja järjestölehtien toimittajana.

Viranomaiset lakkauttavat Sosialistisen Työväenpuolueen 1923 ja sen 27 kansanedustajaa vangitaan. Etsivä keskuspoliisi (EK), joka pyrkii tukahduttamaan kommunistien toiminnan, värvää palvelukseensa ilmiantajia ja soluttajia. Se kirjaa mielenosoituksissa ja lakkotilaisuuksissa tunnistetut henkilöt sekä työväenlehtien tilaajat; myös Martta Koskisesta on lähes puolen miljoonan suomalaisen lailla arkistokortti. Eduskunta säätää 1930 lain, joka kieltää kommunistisen toiminnan.

Yrjö-veli ilmiantaa Martan, joka pidätetään ja tuomitaan 1933 valtiopetokseen tähtäävästä toiminnasta kahdeksi vuodeksi vankilaan; samana vuonna Suomessa annetaan 558 poliittista vankeustuomiota. Kesällä 1934 EK pidättää kielletyn Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtohenkilöitä, mm. Moskovasta Tukholman kautta Helsinkiin saapuneen Hertta Kuusisen, joka passitetaan Martan lailla Turun Kakolaan suorittamaan yli neljän vuoden kuritushuonetuomiotaan. Martta saa hyvän käytöksen vuoksi ompelukoneen käyttöönsä ja valmistaa pukuja; jouluna hän saa poliittisia vankeja avustavalta englantilaiselta Mary Pekkalalta 25 markan tuen. Keväällä 1935 hän pääsee ehdonalaiseen vapauteen. EK jatkaa hänen seuraamista.

Kun sosialidemokraatit ja Maalaisliitto muodostavat uuden hallituksen, EK:n organisaatio uudistetaan ja siitä tulee Valpo, Valtiollinen poliisi. Vuonna 1938 Valpon Joensuun toimisto kiinnittää huomiota Martan Tammisaaren vankileirin aikaiselle ystävälleen Pekka ”Viki” Heikkiselle kirjoittamaan kirjeeseen, jossa tämä pyytää häntä luokseen ja kertoo järjestäneensä miehelle Helsingistä työpaikan. Heikkistä varjostetaan Kallioon Pengerkadulle Martan asunnolle. Valpo saa selville, että SKP on varautunut fasistiseen vallankaappaukseen, ja puhelinnumero, johon puolueen jäsenten olisi tullut olla yhteydessä, kuuluu Martalle.

Martta muuttaa Töölöön Sallinkadulle samaan taloon, jossa Saima Kuusinen, Hertan äiti, asuu. Toukokuussa 1939 vapautunut Hertta muuttaa äitinsä luo. Valpo tarkkailee Herttaa ja hänen luonaan vierailevaa SKP:n johtomiehiin kuuluvaa Yrjö Leinoa. Ehdonalaisessa olevat Hertta ja Yrjö joutuvat pyytämään matkustusluvan vieraillakseen kirjailija Hella Wuolijoen luona Marlebäckin kartanossa; myös Martta vierailee kartanossa.

Talvisodan ajan Kuusiset ja Leino piileskelevät maaseudulla Martan ja Wuolijoen sukulaisten suojissa. Martan Pentti-veli ja Alina-äiti kuolevat sodan aikana. Rauhan tultua Hertta palaa Helsinkiin ja asuu ensin Martan luona. Yhdessä he ilmoittautuvat poliisille: Martta pääsee lähtemään heti puhuttelun ja valokuvauksen jälkeen, mutta Herttaa kuulustellaan kaksi päivää. Kun Kuusiset muuttavat Messeniuksen kadulle, Martta vierailee heillä useasti ja ihastuu ensi kertaa kuulemaansa klassisen musiikkiin. Kirjailija Bertolt Brechtin vieraillessa Wuolijoen vieraana Marlebäckissä, Leino on kartanon pehtorina, Hertta toisinaan emännän sihteerinä ja Martta, jonka tilaustyöt lisääntyvät, ompelijana. ”On ryhdyttävä työnantajaksi”, hän ilmoittaa tovereilleen ja avaa ateljeen Mechelininkadulla.

Kesällä 1940 Martta liittyy Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran, SNS:n, jäseneksi. Pian seuran johto kuitenkin vangitaan. Jouluviikolla Risto Ryti valitaan presidentiksi. Kohta SNS lakkautetaan, Yrjö Leino pidätetään ja Valpo kirjaa tiedon Martan palaamisesta ompelijain ammattiosastoon. Toukokuussa 1941 Brechtin seurue lähtee Suomesta ja jättää monistuskoneensa Hertta Kuusiselle ja puolueen käyttöön. Jatkosodan alla Valpo toimittaa turvasäilöön tuhatkunta ihmistä, mm. Hertan. Martta käy tapaamassa häntä Hämeenlinnan vankilassa, missä poliittisia naisvankeja on viisikymmentä. Yksi heistä on SNS:n johtokunnan jäsen, kolmen vuoden kuritushuonetuomion saanut kirjailija Elvi Sinervo.

Martta lopettaa ateljeensa toiminnan ja osallistuu kommunistiseen maanalaiseen vastarintaliikkeeseen. Jatkosodan aikana 11 000 miestä piiloutuu ja kieltäytyy sodasta. Martta ryhtyy toimittamaan heille ruokaa. Hän käy Riihimäen vankilassa tapaamassa rintamalle vietävää Viki Heikkistä ja Yrjö Leinoa, joka onnistuu pakenemaan. Martta piilottaa hänet Helsingissä kollegansa asuntoon samaa aikaan kun Valpo jahtaa ison sabotaasin tekijöitä. Kirjeessään Hertalle Martta kertoo joutuvansa ompelemaan suruleninkejä. Rintamalla Heikkinen haavoittuu päähän. Hertta saa lavantaudin, Martta laihtuu pula-aikana kymmenen kiloa.

Martta ryhtyy 1942 Leinon pyynnöstä puolueen viestinviejäksi. Yhteyshenkilöiden avulla Leinon viestit kulkevat Helsingistä Turun kautta Tukholmaan ja mahdollisesti Moskovaan. Kun Valpo pidättää sotilaskarkuri Olavi Heimanin, jonka hallussa on vakoilu- ja sotilastiedusteluaineistoa, se saa selville, että hänen yhteyshenkilönsä ”Ursula” on Martta. Pihlajatielle kollegansa Saimi Turusen kanssa muuttanutta Marttaa varjostetaan ja hänen puhelimensa asetetaan kuunteluun. Talonmiehen rouvan raportoitua Martan olevan poissa asunnosta siellä suoritetaan kotietsintä ja Saimi Turunen joutuu kuulusteluihin. Joulukuun alussa, kun Martta palaa kotiin, hänet pidätetään. Kuukauden kestävissä kuulusteluissa Martta kertoo olevansa kommunisti ja kielletyn SNS:n jäsen ja myöntää välittäneensä puolueen sisällä kirjallisia viestejä, mutta ei paljasta yhteyksiään. Martta siirretään Valpon Ratakadun pidätyssellistä Katajanokalle lääninvankilaan tammikuussa 1943.

Saimi vierailee Martan luona ja noutaa tämän vankilassa ompelemia leninkejä, joiden olkatoppauksiin on piilotettu salakirjeitä. Saimi löytää ne ja tiedottaa niistä Valpolle. Talonmiehen rouvan kanssa hän löytää myös talon ullakkokomerosta asiakirjoja. Lisäkuulusteluissa Martta myöntää niiden olevan vakoilupapereita, mutta kieltää olleensa tekemisissä niiden kanssa. Kymmenen päivän ajan kuulustelijat yrittävät saada hänet tunnustamaan. ”Heidän on pakko ampua minut, muuten maailma saisi tietää, mitä he ovat minulle tehneet”, Martta kertoo siskolleen. Kenttäoikeuden tuomio luetaan vankilan kappelissa: Martta saa maanpetoksesta kuolemanrangaistuksen. ”Johan tässä on elettykin”, Martta vastaa kuultuaan tuomion. Myös Olavi Heiman tuomitaan kuolemaan, vaikka Valpo oli luvannut tunnustuksesta armahduksen. Sotaylioikeus vahvistaa kenttäoikeuden tuomion, vaikka yksi sen jäsenistä kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Koskisen kuolemanrangaistus: selvitys heikko ja se mitä nimenomaan luetaan syyksi, suhteellisen vähäistä, nimittäin yhteydenpitoa ja raporttien välittämistä.” Presidentti Risto Ryti torjuu Martan armonanomuksen syyskuun 17. päivänä.

Tuomionsa täytäntöönpanoa edeltävänä päivänä Martta kirjoittaa Saima Kuusiselle pyytäen välittämään terveiset Hertalle: ”Olen loppuun asti se sama oma itseni ja että viimeiseen hetkeen asti uskon elämäni suureen unelmaan.” Kirjeessään siskolleen hän kirjoitti: ”Ihmettelet, kuinka ja miksi olen niin rauhallinen. Siksi että olen elämäni iän etsinyt totuutta, epäillyt, punninnut asioita ja omaksunut aina sen minkä parhaana olen pitänyt. Ne, jotka ovat minua tuominneet, ovat samoin kulkeneet omaa tietään. Mutta niin kuin maisemakin on erinäköinen riippuen siitä, miltä puolelta sitä katselee, niin on totuuskin, sillä sehän on vain muuttuvaista tietoa.”

Kertojan mukaan Martta luottaa viimeiseen asti siihen, että hänet vapautetaan. Kerrotaan, että Marttaa on kidutettu, mutta silti hän ei ole paljastanut tovereitaan. Kerrotaan, että Martta huusi juuri ennen laukauksia: ”Alas Ryti, Mannerheim ja Tanner!” Tai sitten: ”Alas sota!” Martta Koskinen teloitettiin 28.9.1943.

Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2020

Aiheet

aktivismi

ilmianto

jatkosota

kidutus

kirjeet

kommunistit

Koskinen, Martta

kuolemanrangaistus

Kuusinen, Hertta

lapuanliike

Leino, Yrjö

maanalainen toiminta

oikeistoliikkeet

ompelijat

poliittiset liikkeet

punakaartit

salakirjoitus

sosialistit

Suomen sisällissota

tavisota

teloitus

turvallisuuspoliisi

työväenliike

vakoilu

vankeus

vankileirit

vasemmistopuolueet

vastarintaliikkeet

Wuolijoki, Hella

väkivalta

yhteiskunnalliset liikkeet

Lehdistöarviot

”Harvemmin on nähty niin tunteisiin vetoavaa dokumenttia kuin on Ville Suhosen kertomus puolikuurosta ompelijattaresta, josta tuli suomalaisen vasemmiston marttyyri”, totesi neljä tähteä antanut Kari Salminen (Aamulehti 2.10.2015) Ompelijattaren Tampereen ensi-illan aikaan. ”Vaatimattoman mutta vakaumuksellisen ihmisen traagisesta tarinasta kasvaa kuva Suomen historian synkimpiin kuuluvasta vaiheesta. Hieman opettavainen mutta vangitseva tarina kertoo ajasta, jolloin väärin ajatteleminen ei ollut vain ärsyttävää vaan leikkiä elämällä ja kuolemalla.”

Taneli Topelius (Ilta-Sanomat 25.9.2015) piti Ompelijattaren julkaisuajankohtaa otollisena, koska se taustoitti parhaillaan käynnissä ollutta poliittista sotatilaa työnantajien oikeiston ja työväen vasemmiston välillä. ”Koskisen kohtalon yli Suhosen elokuva laajenee myös hätkähdyttäväksi kuvaukseksi vuosisadan alun kahtia jakautuneesta Suomesta. [- -] Koskisesta elokuva piirtää kuvan radikaalin toiminnan kautta, mutta hänen henkilökohtaisesta elämästään jää myös huomattavan paljon kysymyksiä auki. Historiallisia tapahtumia Suhonen pohjustaa riittävästi mutta turhia selittelemättä. Dokumentin elinvoimana ovat runsaan taustatyön lisäksi runsas arkistomateriaali, joka herättää henkiin etenkin 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten Helsingin.”

”Suhonen tyr sig till gamla journalfilmer och illustrerar betydelsefulla platser och adresser med färska filmupptagningar”, Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 25.9.2015) kuvaili. ”Men framför allt blir huvudpersonen levande tack vare de brev som i rikliga mängder citeras och kombineras med polisens protokolluppdrag. Så skapas en levande bild av en tid med radikalism och reaktion.”

Elokuvaa esseistiseksi luonnehtineen Jarmo Valkolan (Keskisuomalainen 8.11.2015) mukaan ”Ompelijatar elää kadotetun ajan sävyttämien kuvien ehdoilla. Paikoin tuo keino saavuttaa lähes ’kotielokuvamaisia’ sävyjä. Dokumentti on elokuvakokemuksena ennen muuta kuitenkin leikkauksen juhlaa. Tuuli Kuittisen leikkaus ja Pietari Koskisen äänisuunnittelu luovat ajan virtaa mukailevan ilmapiirin. Tarkkaan rajatut kuvat ja kerronnan yleinen, rauhallinen henki leimaavat lähes hartaasti dokumentin tarinallisuutta.”

”Vaikka Koskisen kaltaisten työläisnaisten persoonaan ei löydykään avainta arkistoista, on Suhosen elokuva yllättävän runsas ja täysverinen. Sivuhenkilö herää eloon niin paljon kuin mahdollista”, arvioi Valkolan lailla neljä tähteä antanut Veli-Pekka Lehtonen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 39/2015). ”Tästä on kiittäminen ennen kaikkea viitseliäisyyttä, jonka kautta yksioikoiset arkistolähteet ovat kääntyneet kuviksi ja ääniksi, mielentiloiksi ja kertomuksiksi, kokonaiseksi ajankuvaksi. Viilattavaakin on elokuvaan jäänyt. Kertojaääniä on ehkä jopa liikaa. Ne eivät aina erotu toisistaan. Lisäksi arkistotietoon pohjaava muoto muuttuu loppua kohden raskaaksi dramaattisuuden kustannuksella. Silti Ompelijatar on dokumentti, joka hengittää kuin isomman luokan fiktio.”

Taustaa

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Ville Suhonen syntyi Helsingissä vuonna 1964. Opiskeltuaan taidehistoriaa ja teatteritieteitä vuosina 1984-88 Helsingin yliopistossa hän on toiminut elokuvantekijänä, freelancetoimittajana ja -kriitikkona vuodesta 1985 alkaen. Ylioppilaslehden kulttuuriarvostelijana Suhonen oli vuosina 1988-1992. Hän on julkaissut kymmenisen teosta, joihin kuuluvat mm. nuorisoromaanit Poika ja ilves (1999) ja Tuulensieppaaja (2005).

Ville Suhonen on ohjannut ja käsikirjoittanut yli 30 lyhyt- ja dokumenttielokuvaa sekä tanssi- ja musiikkivideoita. Suuren yleisön tietoisuuteen hän on noussut Raimo O. Niemen ohjaaman, koko perheen seikkailuelokuvan Poika ja ilves (1998) käsikirjoittajana ja toisena ohjaajana. Hän ohjasi Kim Saarniluodon kanssa pitkän dokumenttielokuvan Metsän tarina (2012), johon Suhonen laati myös käsikirjoituksen. Suhosen käsikirjoittama ja ohjaama pitkä dokumenttielokuva Jäämarssi (2011) suomalaisista sotavanki- ja keskitysleireistä vuosina 1941-1944 aiheutti kiivasta väittelyä erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Ville Suhosen ohjaama pitkä, teatterilevityksen saanut dokumenttielokuva Ompelijatar (2015) sai alkunsa 1980- ja 1990-luvun taitteessa, kun hän luki Jukka Rislakin tietokirjan Maan alla: Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-44 (1985). Suhonen kiinnostui jatkosodan aikaisista vastarintaliikkeen ihmisistä ja ryhtyi 2000-luvun alkupuolella itse tutkimaan arkistoja. “Työstin aihetta pitkään eri tavoin: kirjoitin novelleja ja mietin fiktioelokuvaa. Lopulta aiheen ydin alkoi tiivistyä nimenomaan Martta Koskisen tarinaan ja päätin ryhtyä kehittelemään dokumenttielokuvaa hänestä”, ohjaaja kertoi Film-o-holicille antamassaan verkkohaastattelussa 9.10.2015.

Aihevalintaan vaikutti osaltaan Suhosen mukaan Suomessa vallitseva yksinkertaistava, mustavalkoinen historiankäsitys, joka ohjaajan mielestä ilmenee erityisesti tiedotusvälineiden sotapainotteisessa ja sankaritarinoita korostavassa käsittelytavassa. “Toivoisin, että Suomessa osattaisiin katsoa oman maan menneisyyttä hieman syvällisemmin. Meilläkin on ollut historiassamme vaiheita, joista olisi hyvä ottaa oppia”, ohjaaja totesi Savon Sanomille 13.6.2015 antamassaan haastattelussa.

Vuonna 2011 Suhonen alkoi konkreettisesti valmistella Martta Koskisesta kertovaa dokumenttielokuvaa, jonka työniminä olivat “Kuolemaantuomitun laulu” ja “Ompelija Koskisen tapaus”. Rahoituspäätösten venyminen siirsi kuvaukset maaliskuuhun 2014. Ville Suhosen sähköpostikirjeen 2.1.2021 mukaan eripituisia kuvauspäiviä vuonna 2014 kertyi 26. Elokuvan kamerakalustona oli Illume Oy:n Blackmagic Cinema 4K. Suhonen kuvasi itse omalla Canon EOS -kamerallaan mm. arkistojen asiakirjoja.

Ompelijattaren keskeisiä kuvauspaikkoja olivat Martta Koskisen asuinpaikat, toimintaympäristöt ja vankilat, joissa hän kärsi saamiaan tuomioita. Helsingissä dokumenttielokuvaa kuvattiin muun muassa Töölössä, Kalliossa, Hakaniemessä, Katajanokalla, Tähtitorninmäellä, Tamminiemessä, Vanhankaupunginlahdella, Pasilan metsikössä, Kivikossa ja Malmin hautausmaalla. Koskisen synnyinseudulla kuvaukset suoritettiin Hollolan kirkolla ja hautausmaalla, Hämeenlinnassa vankilamuseossa ja Turussa entisessä lääninvankilassa Kakolanmäellä. ”Alusta lähtien päätimme kuvata todellisilla tapahtumapaikoilla myös nykyaikana, välittämättä ajan ulkoisista muutoksista”, ohjaaja kertoi Yleisradion 4.12.2015 julkaisemassa verkkohaastattelussa.

Ompelijattaren kuvausryhmällä oli käytössä autenttista rekvisiittaa, kuten Martta Koskisen Singer-merkkinen ompelukone vuodelta 1936, joka on esillä mm. Malmin hautausmaalla kuvatussa elokuvan teaserissa.

Ompelijattaressa on käytetty runsaasti arkistomateriaalia. Dokumenttia ohjaaja elävöitti Martta Koskisen kirjeillä, joiden avulla henkilöt voitiin tuoda konkreettisesti elokuvaan. Ville Suhosen sähköpostikirjeen 2.1.2021 mukaan hän valitsi kertojan rooliin suoraan näyttelijä Pekka Milonoffin, mutta muihin keskeisiin rooleihin pyydettiin ääninäytteitä useilta näyttelijöiltä. Martta Koskisen ääninäyttelijäksi valikoitui lopulta Vera Kiiskinen ja Hertta Kuusiseksi Laura Birn. Ohjaaja itse esiintyi teloitettavaksi tuomitun Olavi Heimanin äänenä. Spiikkiäänitykset tehtiin tammi-helmikuussa 2015 Finnvoxin studioilla.

Martta Koskinen on viimeinen valtiovallan teloittama nainen Suomessa. “Lähtökohtani oli, etten ota kantaa siihen, kuka tekee oikein ja kuka väärin vaan halusin kertoa, miten kaikki tapahtui siinä määrin kuin lähteiden kautta oli mahdollista. En halunnut jälkiviisastella enkä ottaa asiantuntijoita elokuvaan kertomaan, miten asiat olivat tulkittavissa. Sukelsin itse aikakauteen ja hetkeen”, ohjaaja kertoi Film-o-holicin haastattelussa 9.10.2015.

Elokuva on omistettu Peter von Baghin muistolle.

Illume Oy:n tuottama ja Pirkanmaan elokuvakeskus ry:n levittämä Ompelijatar sai ensiesityksensä 11.6.2015 Sodankylän elokuvajuhlilla, virallisen ensi-iltansa 25.9.2015 Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla elokuvateatteri Orionissa ja teatteriensi-iltansa Martta Koskisen kuoleman 72-vuotispäivänä 28.9.2015 Helsingissä Kino Sherylissä. Tilaisuuden avauspuheen piti kansanedustaja Erkki Tuomioja. Ompelijattaren esityskiertue eri puolille Suomea toteutettiin syys-marraskuussa 2015. Televisiossa sen ensiesitys oli jo samana vuonna Yleisradion TV1:ssä 7.12.

Elokuvan dvd-julkaisussa ei ole lisämateriaalia.

Ompelijatar sai parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnon, Tampereen elokuvajuhlien erikoispalkinnon kotimaisen kilpailun yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa ja elokuvan laatutukea 40 000 euroa vuonna 2016. Ville Suhoselle myönnettiin Ompelijatar-dokumenttielokuvasta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 10.10.2016.

Kun Ompelijattaren tekeminen käynnistyi, alkoi Suhonen Kustannusyhtiö Gummeruksen toivomuksesta kerätä aiheesta aineistoa kirjaa varten. ”Elokuvaa työstäessä ajattelin usein, että moni yksityiskohta pitäisi kertoa, mutta elokuvaan ei mahdu. Ryhdyin kokoamaan kirjaan aineistoa samanaikaisesti, vaikka en ollut varma pystyisinkö kirjan kirjoittamaan”, ohjaaja kertoi Kansan Uutisille antamassaan 26.10.2016 haastattelussa. Syvemmin hän pääsi kirjantekoon elokuvan ensi-esityksen jälkeen. Syyskuussa 2016 julkaistussa teoksessa Ompelijatar: Martta Koskisen kuolema ja elämä (Gummerus) Suhonen tuo esiin tietoja, jotka jäivät dokumenttielokuvan ulkopuolelle ja joita hän oli saanut tietoonsa vasta sen valmistumisen jälkeen. Näitä olivat muun muassa Koskisen sisällissodan aikaiset kirjoitukset Toveri-lehdessä.

Ompelijattaren jälkeen Suhonen on julkaissut Kai Fagerströmin kanssa luontoa ja ihmistä käsittelevän valokuva- ja tarinateoksen Sammalhuone (2017), joka valittiin WWF:n Vuoden luontokirja-finalistiksi. Artikkelikokoelmassa Dokumenttielokuvan suuri tuntematon - katseita Antti Peippoon (2020) hän oli yhtenä toimittajana.

Ville Suhonen on toiminut vuodesta 2016 Risto Jarva -seuran puheenjohtajana. Uudenmaan taidetoimikunnan sekä Cinema Orionin ohjelmistoryhmän jäsenenä hän on ollut vuodesta 2019.

Teksti: Sisko Rytkönen / Suomen kansallisfilmografia 2021

Musiikki

Pianosonaatti No. 8 C-molli, op. 13, Pathetique
Ludvig van Beethoven
piano Eduardo Del Pueyo
Astoria Stereo

Sinfonia No. 3 Es-duuri, op. 55, Eroica
Ludvig van Beethoven
New Yorkin Filharmoninen Sinfoniaorkesteri, joht. Willem Mengelberg (1940)

Jousikvartetto No. 15 A-molli, op. 132
Ludvig van Beethoven
Alban Berg Quartet
EMI

Jousikvartetto No. 16 F-duuri, op. 135
Ludvig van Beethoven
Alban Berg Quartet
EMI

Toukokuun yö, op.27 nro 4
Selim Palmgren
piano Izumi Tateno
Fennica Gehrman OY AB-WCMF
EMI

Työväen marssi
Oskar Merikanto
Warner Music Finland

Elomme päivät
Semjon Tshernetski
Warner Music Finland

Laulu onnesta
Georg Malmsten & R.R. Ryynänen
Warner/Chappell Music Finland

Sweet Sue, Just You
Will Harris ja Victor Young
Dallapé (1942)
Shapiro Bernstein Scandinavia

Sulle salaisuuden kertoa mä voisin
George de Godzinsky & Eine Laine
Harmony Sisters (1942)
Warner/Chappell Music Finland

Omniscient (Flavio Lemelle) | Upright Music | VideoHelper
The Day is Done (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Inch By Inch (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Cosmc Stairway (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Isolation (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Bruiser (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Darkening Sky (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Pure and Simple (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Tig A Tag (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Misterioso (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music
Approach (Flavio Lemelle) | Upright Music | VideoHelper
Floating Point (Flavio Lemelle) | Upright Music | VideoHelper
Dissolution (Joseph Saba, Stewart Winter) | Upright Music | VideoHelper
Soft Rain (Paul Mottram) | Upright Music | Cavendish Music

Ambient-viulu: Veikko Suhonen

Kiitokset

Pentti Forsman, Tuula Uotila, Miisa Järvelä, Liisa Lampinen, Aino Peltonen, Rauno Lampinen, Urpo Lampinen, Pertti Lampinen, Riitta Suhonen, Liisa Mäkinen, Juha Leoni Kimmo Rentola, Jukka Lindstedt, Pentti Kuusinen, Anja Kuusinen, Liisa Ryömä, Laura Lodenius, Marja Partanen, Sirpa Heiskanen, Erkki Tuomioja, Marja-Helena Rajala, Aune Roposen sukulaiset, Anna Korhonen, Marianne Näsinlinna, Jouko Aaltonen, Hannele Tanskanen, Jukka Nieminen, Martti Lahtinen, Maija Suhonen, Timo Cantell Kansan arkisto / Marita Jalkanen, Pirjo Kaihovaara, Pia Pursiainen Kansallisarkisto / Markus Mäenpää, Ville Kontinen KAVI / Mari Kiiski, Tommi Partanen, Timo Kinnunen, Ilkka Kippola, Jari Sedergren, Olavi Similä Helsingin kaupunginmuseo, Työväen asuntomuseo / Jari Karhu, Eija Paulus, Harri Kuisma Länsi-Suomen elokuvakomissio / Teija Raninen, Annamari Merta, Sami Blomberg Vankilamuseo, Hämeenlinnan kaupunki, Historiallinen museo / Saija Sillanpää, Tuulia Tuomi Best Western Premier Hotel Katajanokka / Pipsa Kyöstiö, Aki Karonen Työväen arkisto / Petri Tanskanen, Jani Kaunismäki, Timo Tigerstedt Hollolan seurakunta / Riitta Purmonen, Keijo Kokko Sörnäisten vankila / Matti Merivirta, Karita Koskela Malmin hautausmaa / Juha Ollila Gramex / Heidi Wilska-Lehtonen Teosto / Ulla Herpman Rekki / Niina Pasanen Kansallisteatteri Artistiasu YLE / Harri Simolin Isännöinti Jyrki Härmä JET / Vesa Frimodig, Ilkka Laitinen Työväenmuseo Werstas / Leena Ahonen Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi / Eero Haapanen Sirje Ruohtula Veikko Suhonen Silva Suhonen

Arkistoaineisto

Kansallisarkisto
Kansan arkisto
Turun maakunta-arkisto
Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Työväenperinne - Arbetartradition ry.
Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti
Museovirasto
Kuvat: Pietinen, U.A. Saarinen 1957 / JOKA, H. Iffland, Historian kuvakokoelma
Työväenliikkeen kirjasto
Kansalliskirjasto / Reija Lång
Rikosmuseo / Klaus Kaartinen
SOK
SA-kuva
Sotamuseon kuva-arkisto / Päivi Vestola
Riihimäen kaupunginmuseo / Helena Lindstén
YLE arkisto / Mira Kupari, Katja Hilska-Keinänen
Turun kaupungin kuva-arkisto / Minna Ijäs, Sari Pihajoki
Hämeenlinnan vankilan arkisto / Margit Virtanen, Samuli Laulumaa, Pekka Keskinen
Helsingin ortokuva 1943: Helsingin kaupungin tietokeskus / Helsingin kaupunginarkisto
Toini Uutun suku
Kerttu Lampisen lapset
Erik Blombergin perikunta
Aho & Soldan / Copyright: JB
Filmistudio / Pekka Pulkkila
Jäger-Filmi / Matti Helkapalo
Foto-Roos / R. Roos
Arvo-Filmi
Helsingin väestönsuojeluyhdistys ry
Erkki Tuomiojan kuva-arkisto
Vankilapiirustukset Kaisa Junttila

Tarkastustiedot

Ilmoitus: luokittelu
Tarkastuspäivä: 30.07.2015
Formaatti: verkkoaineisto
Perustelut: Ahdistus.
Kesto/leikattu: 01:33:03
Ikäraja: 12

Tekniset tiedot

Väri
väri & mv
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,85:1
Kesto
93 min

Ensi-iltavuosi	2015
Ohjaus	Ville Suhonen , ohjaus Ville Suhonen Lisätiedot Sulje
Tuotanto	Illume Oy , Tuottaja Illume Oy Lisätiedot Sulje
Maa	Suomi
Laji	dokumentti
Kesto	93 min
Genre	henkilödokumentti historiallinen dokumentti

Henkilökuntanäyttö

Henkilökuntanäyttö

Haku

Ompelijatar

Tämän aineiston tarjoaa

Ompelijatar

Ville Suhonen

Vera Kiiskinen

Pekka Milonoff

Laura Birn

Elena Leeve

Vilma Melasniemi

Taisto Oksanen

Antti Seppänen

Antti Virmavirta

Merja Ritola

Seppo Louhi

Nicholas Wancke

Mila Nirhamo

Ville Suhonen

Ville Suhonen

Ville Suhonen

Venla Hellstedt

Merja Ritola

Pertti Veijalainen

Marianne Mäkelä

Pekka Uotila

Tuuli Kuittinen

Pietari Koskinen

Kaisa Mäkinen

Kaisa Mäkinen

Teija Ahonen

Raimo Mikkola

Olli Huhtanen

Heikki Kossi

Toivo Kallio

Pietu Korhonen

Mikko Oinonen

Pietari Koskinen

Peter Nordström

Antti Hirsiaho

Jari Koski

Mikko Suomalainen

Ville Suhonen

Teija Ahonen

Merja Ritola

Oskari Ritola

Pia Kautto

Juho Tanskanen

Jenny Timonen

SoundeFilm Oy

H5 Film Sound Oy

Meguru Film Sound Oy

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.

Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy

Illume Oy

Suomen elokuvasäätiö SES

AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus

YLE

Suomen elokuvasäätiö SES

Pirkanmaan elokuvakeskus r.y.

Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy

aktivismi

ilmianto

jatkosota

kidutus

kirjeet

kommunistit

Koskinen, Martta

kuolemanrangaistus

Kuusinen, Hertta

lapuanliike

Leino, Yrjö

maanalainen toiminta

oikeistoliikkeet

ompelijat

poliittiset liikkeet

punakaartit

salakirjoitus

sosialistit

Suomen sisällissota

tavisota