record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_118870
|
title |
Jos tahtoo...
|
title_txtP |
Jos tahtoo...
|
title_alt |
Akseli Gallen-Kallela's Paintings
If There Is a Will...
Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia
"Jos tahtoo..." Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia
Akseli Gallen-Kallela's Kalevala Paintings
"If One Has the Right Will..."
|
title_full |
Jos tahtoo...
|
title_fullStr |
Jos tahtoo...
|
title_full_unstemmed |
Jos tahtoo...
|
title_short |
Jos tahtoo...
|
description |
Elokuva <i>Jos tahtoo...</i> esittelee taitelija Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia. "Akseli Gallen-Kallela oli suurten ihanteiden mies [- -]", aloittaa kertoja. "Hänellä oli polttava tarve löytää elämälleen alkuperäisempi, puhtaampi ja terveempi muoto."<br /><br />Gallen-Kallela purki taiteilijan tulensa Kalevala-aiheisiin maalauksiin, joiden syntyä esitellään valokuvin, luonnoksin ja maalauksin. Ensimmäinen oli <I>Aino</i>-triptyykki, joka kuvasi Ainon koko tarinan yhdessä teoksessa. Pariisissa tehty versio ei tyydyttänyt taiteilijaa, joten seuraavassa hän käytti suomalaisia malleja.<br /><br /><I>Ainon</i> tavoin myös <I>Sammon taonta</i> sai taustakseen suomalaisen sisämaan luonnon. Gallen-Kallela kaipasi aina koskemattomaan luontoon ja suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen karjalaisten talonpoikaistalojen pohjalta.<br /><br /><I>Sammon puolustus</i> oli ensimmäinen synkkä Kalevala-maalaus: idyllistä ja romanssista on tultu draamaan. <I>Sammon ryöstö</i> kuvasi Suomen kansan ihme-esineen vapautusta kalevalaisten valtavalla voimainponnistuksella. Vuosien uurastuksen tuloksena syntyi <I>Lemminkäisen äiti</i>, joka esittää Lemminkäisen tarinan dramaattisimman kohtauksen.<br /><br /><I>Joukahaisen kostossa</i> ympäröivä luonto kertoo nuoren Joukahaisen olemattomista mahdollisuuksista olla Väinämöisen veroinen. "Toisinaan saattaa vihata omaa työtään kuin verivihollista", pohti Gallen-Kallela maalatessaan <I>Kullervon kirousta</i> ja <I>Kullervon sotaanlähtöä</i>.<br /><br />Vuonna 1900 Gallen-Kallela maalasi Kalevala-aiheitaan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattofreskoihin. Tarkoituksena oli korostaa suomalaisen kulttuurin elinkelpoisuutta ja omaleimaisuutta. Uusia töitä olivat <I>Pakanuus ja kristinusko</i> sekä <I>Ilmarinen kyntää kyisen pellon</i>, jossa käärmeet edustivat peittelemättä tsaarin valtaa. <br /><br />Freskot tuhoutuivat kun paviljonki purettiin, mutta ne herätettiin henkiin lähes 30 vuotta myöhemmin Kansallismuseon kattomaalauksina. Painotus oli nyt nuoren itsenäisen valtion tulevaisuudessa, maanviljelyssä, kalastuksessa ja teollisuudessa.<br /><br />Gallen-Kallela palasi Kalevala-aiheisiin yhä uudelleen, saavuttamattomana haaveenaan kuvitettu Suur-Kalevala. Lemminkäisen ja Kullervon ohella keskeiseksi sankariksi nousi Väinämöinen. <I>Väinämöisen venematkassa</i> puolijumalasta on tullut jo vanhus ja <I>Väinämöisen lähtö</i> kuvaa pakanuuden väistymistä kristinuskon tieltä.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
|
topic |
kuvataiteilijat
Gallen-Kallela, Akseli (1865-1931)
kansalliseepokset
Kalevala
|
author |
Tapani Lundgren
|
author_role |
d02
|
author_sort |
Tapani Lundgren
|
author2 |
Marjatta Levanto
Raimo Paananen
Tapani Lundgren
Lars Svedberg
|
author2_role |
aus
cng
flm
e01
|
author_corporate |
Cinelaari Oy
Kalevalan juhlavuoden toimikunta
Opetusministeriö
|
author_corporate_role |
e10
fnd
|
geographic |
Suomi
|
genre |
taidedokumentti
dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Short/
|
spelling |
Jos tahtoo..
Akseli Gallen-Kallela's Paintings
If There Is a Will..
Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia
"Jos tahtoo..." Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia
Akseli Gallen-Kallela's Kalevala Paintings
"If One Has the Right Will..."
Suomi
1985
Tapani Lundgren
Marjatta Levanto
Eero Aulio
Raimo Paananen
Matti Ruotsalainen
Antero Honkanen
Veikko Partanen
Pauli Visuri
Ulla Nurminen
Lars Svedberg
Cinelaari Oy
Kalevalan juhlavuoden toimikunta
Opetusministeriö
Suomen Elokuvakontakti ry
Suomi-Filmi Oy
Lauri Pitkänen
Tapio Vapaasalo
Arkistoaineisto / esiintyjät: Akseli Gallen-Kallela (valokuvissa)
10.10.1985
Tampere, Suomi
1986
Helsinki, Suomi
13.05.1988
Helsinki: Illusion, koosteohjelmassa <i>(3) elokuvaa taiteesta</i>
Amos Anderssonin taidemuseo, Ateneumin taidemuseo, Gallen-Kallelan museo, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Helsingin osakepankki, Hämeenlinnan taidemuseo, Museovirasto, Suomen Pankki, Suomen rakennustaiteen museo, Suomen valokuvataiteen museo, Turun taidemuseo
Studio, Porvoo
15.08.1986
kuvataiteilijat
Gallen-Kallela, Akseli (1865-1931)
kansalliseepokset
Kalevala
Valtion elokuvapalkinto 1986. <br />Tampereen lyhytelokuvajuhlat 1986: erikoispalkinto suomalaisen lyhytelokuvan kilpailussa.<br />Kettupäivät 1986: kunniamaininta
Elokuva <i>Jos tahtoo...</i> esittelee taitelija Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia
"Akseli Gallen-Kallela oli suurten ihanteiden mies [- -]", aloittaa kertoja. "Hänellä oli polttava tarve löytää elämälleen alkuperäisempi, puhtaampi ja terveempi muoto."<br /><br />Gallen-Kallela purki taiteilijan tulensa Kalevala-aiheisiin maalauksiin, joiden syntyä esitellään valokuvin, luonnoksin ja maalauksin. Ensimmäinen oli <I>Aino</i>-triptyykki, joka kuvasi Ainon koko tarinan yhdessä teoksessa. Pariisissa tehty versio ei tyydyttänyt taiteilijaa, joten seuraavassa hän käytti suomalaisia malleja.<br /><br /><I>Ainon</i> tavoin myös <I>Sammon taonta</i> sai taustakseen suomalaisen sisämaan luonnon. Gallen-Kallela kaipasi aina koskemattomaan luontoon ja suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen karjalaisten talonpoikaistalojen pohjalta.<br /><br /><I>Sammon puolustus</i> oli ensimmäinen synkkä Kalevala-maalaus: idyllistä ja romanssista on tultu draamaan. <I>Sammon ryöstö</i> kuvasi Suomen kansan ihme-esineen vapautusta kalevalaisten valtavalla voimainponnistuksella. Vuosien uurastuksen tuloksena syntyi <I>Lemminkäisen äiti</i>, joka esittää Lemminkäisen tarinan dramaattisimman kohtauksen.<br /><br /><I>Joukahaisen kostossa</i> ympäröivä luonto kertoo nuoren Joukahaisen olemattomista mahdollisuuksista olla Väinämöisen veroinen. "Toisinaan saattaa vihata omaa työtään kuin verivihollista", pohti Gallen-Kallela maalatessaan <I>Kullervon kirousta</i> ja <I>Kullervon sotaanlähtöä</i>.<br /><br />Vuonna 1900 Gallen-Kallela maalasi Kalevala-aiheitaan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattofreskoihin. Tarkoituksena oli korostaa suomalaisen kulttuurin elinkelpoisuutta ja omaleimaisuutta. Uusia töitä olivat <I>Pakanuus ja kristinusko</i> sekä <I>Ilmarinen kyntää kyisen pellon</i>, jossa käärmeet edustivat peittelemättä tsaarin valtaa. <br /><br />Freskot tuhoutuivat kun paviljonki purettiin, mutta ne herätettiin henkiin lähes 30 vuotta myöhemmin Kansallismuseon kattomaalauksina. Painotus oli nyt nuoren itsenäisen valtion tulevaisuudessa, maanviljelyssä, kalastuksessa ja teollisuudessa.<br /><br />Gallen-Kallela palasi Kalevala-aiheisiin yhä uudelleen, saavuttamattomana haaveenaan kuvitettu Suur-Kalevala. Lemminkäisen ja Kullervon ohella keskeiseksi sankariksi nousi Väinämöinen. <I>Väinämöisen venematkassa</i> puolijumalasta on tullut jo vanhus ja <I>Väinämöisen lähtö</i> kuvaa pakanuuden väistymistä kristinuskon tieltä.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
1. <I>Lemminkäisen äiti</I><br />Säv. Oskar Merikanto<br />Kantele (off), 1' 25".<br /><br />2. <I>Can can</I> operetista <I>Orphée aux enfers</I> / <I>Orfeus manalassa</I><br />Säv. Jacques Offenbach<br />Orkesteri (off), 0' 20".<br /><br />3. <I>An Ending (Ascend)</I><br />Säv. Brian Eno<br />Brian Eno, syntetisaattori (off, lopputekstit), 3' 50".<br />Levytys:<br />Brian Eno; EG Egli-53, 1983. <br /><br />Huomautuksia:<br />Elokuvan musiikki koostuu lähinnä Antero Honkasen laatimista äänitehosteista, kuten kanteleen ja tuuban äänistä. <br /><br />Musiikkinumero 3 on Brian Enon levyalbumilta <I>Apollo</I> (1983).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
dokumentti
Illusionin koostematinean <i>(3) elokuvaa taiteesta</i> vastaanotosta:<br /><br />"Tapani Lundgrens dokumentariska kortfilmstrilogi <I>Taiteesta</i> är ett nog så välkommet tillägg till det annars obetydliga utbudet av dramatiserade konstnärsporträtt", kirjoitti Ari Seinä (Hufvudstadsbladet 14.5.1988). "När filmhelheten till råga på allt är synnerligen informativ och intressant utan att vara torr, så kan den nog varmt rekommenderas också åt andra än de vanliga kulturfisarna. [- -] Lundgrens retrospektiva teknik är enkel men anmärkningsvärt effektiv; de upptecknande konstnärerna - så kända och sinsemellan olika som de nu än är - och deras tveksamhet, osäkerhet och överhuvudtaget Stora Tvivel får ett svep av liv över sig. <I>Taiteesta</i> är en lätt men saklig, episodartad men sammanhängande skildring om våndan att skapa konst, men filmerna kan förvisso också förstås som en slags epokskildringar."<br /><br />"Lundgren osaa tehdä taidetta eläväksi ja ymmärrettäväksi eikä lankea epämääräiseen musiikilla maalailuun ja tarkoituksettomiin kuvajonoihin", jatkoi Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 22/1988). "Hän pystyy myös sekä kunnioittamaan kuvan kokonaisuutta että poimimaan mielekkäästi detaljeja. Raimo Paanasen kuvaus ja Antero Honkasen äänityö ovat tukeneet ohjaajaa erinomaisesti."<br /><br />Antti Lindqvistin (Katso 20/1988) mielestä Gallen-Kallelaan ja Edelfeltiin keskittyviä jaksoja vaivasi hienoinen akateemissävyinen viileys ja kunnioitus mestareita kohtaan, mutta "Hugo Simbergin kalmankatkuisia sielunmaisemia valottava <I>Kuu nousee</i> [- -] on hersyvän hauska kokonaisuus piruparkoineen ja taiteilijan tempauksineen. Marjatta Levanton käsikirjoittamat elokuvat ovat oloissamme harvinaisen viitseliästä työtä. Visuaalisten hienosäätöjen ja taidehistoriallisten oivallusten ohella huomio kiinnittyy ääninauhojen rikkauteen. Lundgrenin näkemyksessä on runollisuutta, joka nostaa muotokuvat tavanomaisen taidehistorioinnin yläpuolelle."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
Tapani Lundgren (s. 1950) on peruskoulutukseltaan kuvaamataidon opettaja, mutta hän kävi Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-työn linjan ja teki lyhytelokuvia 1970-luvun lopulta lähtien. Hänen lopputyönsä elokuva- ja tv-linjalta oli Pentti Haanpään novellin nykyaikaissovitus <I>Vierailu</i> (1982), joka voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlien Risto Jarva -palkinnon 1982.<br /><br />Yhteistyössä taidehistorioitsija Marjatta Levannon kanssa Lundgren teki 1980-luvulla sarjan suomalaisia taiteilijoita käsitteleviä lyhytelokuvia. <I>Jos tahtoo...</i> (1985) kertoo Akseli Gallen-Kallelan vuosikymmeniä kestäneestä työstä Kalevalan kuvituksen parissa ja perustuu multivisioesitykseen <I>Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia</i>, joka oli tilattu Lundgrenilta Kalevalan juhlavuoden Finlandia-talon konserttisalissa helmikuussa 1985 järjestettyyn pääjuhlaan. Lundgren halusi säilyttää esityksen jälkipolville ja teki aiheesta elokuvan, jolle antoi nimeksi <I>Jos tahtoo...</i>, jottei sitä sekoitettaisi multivisioon. Elokuvan alkuteksteissä on kuitenkin multivideon nimimuoto, koska Lundgrenilla ei ollut varaa kuvata uutta otsikkotekstiä. Myös elokuvan ääninauha on sama kuin multivisiossa, jonka tilannut opetusministeriö vastusti aluksi elokuvahanketta vedoten tekijänoikeuksiinsa, mutta antoi lopulta elokuvalle jälkikäteen tuotantotukea. <br /><br />Elokuvan alku on suoraan multivisioesityksestä. Valokuvat on kuvattu kankaalle heijastetuista diakuvista ja paikoin on käytetty ns. split screeniä eli jaetun kuva-alan kerrontaa. Lundgren yritti päästä kuvaamaan myös Gallen-Kallelan museoateljeessa Ruovedellä, mutta taiteilijan perikunta eväsi pyynnön, ja elokuvassa jouduttiin tyytymään valokuviin. Vielä 1996 Lundgren ja Levanto suunnittelivat Gallen-Kallelan taidetta käsittelevän multivision <I>Rauha on kuolema</i>.<br /><br /><I>Albert Edelfelt Luxembourgin puistossa</i> (1987) on nimensä mukaisesti tutkielma Edelfeltin samannimisen maalauksen syntyvaiheista taiteilijan kirjeenvaihdon pohjalta. <I>Kuu nousee</i> rakentaa Hugo Simbergin taiteilijamuotokuvan sekä elämän dokumenttiaineiston että taiteen teemojen pohjalta. "Hugo Simbergin näyttämöllä eivät esiinny enempää kalevalaiset sankarit kuin olevaisen maailman ihmisetkään", kerrottiin lehdistöesitteessä. "Pääosassa ovat ikuisesti huolestunut kuolema ja yhtä ikuisesti auttavainen piruparka, Simbergin henkinen omakuva."<br /><br />Valokuvia ja luonnoksia elokuvaa varten saatiin taiteilijan pojalta Tom Simbergiltä, ja kertojaääni Johan Simberg on taiteilijan sukua tämän veljen puolelta. Ranskalainen Simberg-tutkija, harmonikkataiteilija Pierre Gervasoni sävelsi elokuvan atonaalisen musiikin. <br /><br />Nämä kolme elokuvaa esitettiin Illusionin matineanäytäntönä toukokuussa 1988 otsikolla <I>(3) elokuvaa taiteesta</I>. Pääohjelmaksi nostettiin 54 minuutin mittainen <I>Kuu nousee</i>, jota edelsivät 22-minuuttinen <I>Jos tahtoo...</i> sekä 13 minuutin Edelfelt-elokuva. <I>Jos tahtoo...</i> oli saanut Valtion elokuvapalkinnon sekä Tampereen lyhytelokuvajuhlien erikoispalkinnon 1986, jonka myös <I>Albert Edelfelt Luxembourgin puistossa</i> voitti kaksi vuotta myöhemmin.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
Vihti: metsälampi (<I>musta vesi</I>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
Helsinki: Suomen Kansallismuseo Mannerheimintie 34 (<I>kattofreskot</I>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
Elokuvan taulut kuvattiin Helsingissä Ateneumin taidemuseossa. <br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>
|
main_date |
1985-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[1985-01-01 TO 1985-12-31]
|
search_daterange_mv |
[1985-01-01 TO 1985-12-31]
|
author_facet |
Tapani Lundgren
Marjatta Levanto
Raimo Paananen
Lars Svedberg
Cinelaari Oy
Kalevalan juhlavuoden toimikunta
Opetusministeriö
|
id |
kavi.elonet_elokuva_118870
|
first_indexed |
2017-04-11T11:58:22Z
|
last_indexed |
2023-12-01T08:55:20Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">118870</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Jos tahtoo...</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Akseli Gallen-Kallela's Paintings</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">If There Is a Will...</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="alkutekstinimi">unspecified</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>"Jos tahtoo..." Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Akseli Gallen-Kallela's Kalevala Paintings</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">If There Is a Will...</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen työnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">"If One Has the Right Will..."</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen festivaalinimi">translated</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Jos tahtoo...</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lopputeksti">1985</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Tapani Lundgren</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101112</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Marjatta Levanto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101113</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="graafinen suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="graafinen suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="graafinen suunnittelu">A99</Activity><AgentName>Eero Aulio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>262863</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Raimo Paananen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101114</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="valokuvaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="valokuvaus" elokuva-elotekija-tehtava="valokuvaus">A99</Activity><AgentName>Matti Ruotsalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>134659</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Tapani Lundgren</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101112</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänitehosteet" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänitehosteet" elokuva-elotekija-tehtava="äänitehosteet">A99</Activity><AgentName>Antero Honkanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100891</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="miksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="miksaus" elokuva-elotekija-tehtava="miksaus">A99</Activity><AgentName>Veikko Partanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100101</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="av-tekniikka" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="av-tekniikka" elokuva-elotekija-tehtava="av-tekniikka">A99</Activity><AgentName>Pauli Visuri</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>999768</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="värinmäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="värinmäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="värinmäärittely">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Suomi-Filmi Oy">Ulla Nurminen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>263435</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="lukija">Lars Svedberg</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>712839</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Cinelaari Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>999792</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloosatuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10" finna-activity-text="osatuotantoyhtiö">E10</Activity><AgentName>Kalevalan juhlavuoden toimikunta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1485895</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki">Opetusministeriö</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1465685</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1989" elokuva-elolevittaja-levitystapa="ei-kaupallinen levitys">Suomen Elokuvakontakti ry</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>714900</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>Suomi-Filmi Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>111432</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Tapani Lundgren">Tapani Lundgren</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101112</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="suunnittelu" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="suunnittelu">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Tapani Lundgren">Tapani Lundgren</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101112</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="suunnittelu" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="suunnittelu">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Marjatta Levanto">Marjatta Levanto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101113</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="suunnittelu" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="suunnittelu">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Eero Aulio">Eero Aulio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>262863</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänitys" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="äänitys">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Antero Honkanen">Antero Honkanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100891</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänitys" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="äänitys">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Veikko Partanen">Veikko Partanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100101</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="tekstikuvaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tekstikuvaus" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="tekstikuvaus">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Lauri Pitkänen">Lauri Pitkänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101138</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="juliste" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="juliste" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="juliste">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Tapio Vapaasalo">Tapio Vapaasalo</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>948281</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="muutesiintyjat"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-muutesiintyjät">E99</Activity><AgentName>Arkistoaineisto / esiintyjät: Akseli Gallen-Kallela (valokuvissa)</AgentName></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="12.11.1985">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="27.02.1990">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastusnro="S25398" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="590 m" elokuva-tarkastus-kesto="21 min" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti 5." elokuva-tarkastus-tarkastusaihe="Gallen-Kallelan taide." elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Cinelaari Oy">CEN</ProductionEventType><DateText>10.10.1985</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>1986</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Kettupäivät">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>1986</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>13.05.1988</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Illusion, koosteohjelmassa <i>(3) elokuvaa taiteesta</i></RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Amos Anderssonin taidemuseo, Ateneumin taidemuseo, Gallen-Kallelan museo, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Helsingin osakepankki, Hämeenlinnan taidemuseo, Museovirasto, Suomen Pankki, Suomen rakennustaiteen museo, Suomen valokuvataiteen museo, Turun taidemuseo</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="esitys koosteohjelmassa">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Studio, Porvoo</RegionName></Region><DateText>15.08.1986</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>kuvataiteilijat</Term><Term>Gallen-Kallela, Akseli (1865-1931)</Term><Term>kansalliseepokset</Term><Term>Kalevala</Term></SubjectTerms><Award>Valtion elokuvapalkinto 1986. <br />Tampereen lyhytelokuvajuhlat 1986: erikoispalkinto suomalaisen lyhytelokuvan kilpailussa.<br />Kettupäivät 1986: kunniamaininta.</Award><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Elokuva <i>Jos tahtoo...</i> esittelee taitelija Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>"Akseli Gallen-Kallela oli suurten ihanteiden mies [- -]", aloittaa kertoja. "Hänellä oli polttava tarve löytää elämälleen alkuperäisempi, puhtaampi ja terveempi muoto."<br /><br />Gallen-Kallela purki taiteilijan tulensa Kalevala-aiheisiin maalauksiin, joiden syntyä esitellään valokuvin, luonnoksin ja maalauksin. Ensimmäinen oli <I>Aino</i>-triptyykki, joka kuvasi Ainon koko tarinan yhdessä teoksessa. Pariisissa tehty versio ei tyydyttänyt taiteilijaa, joten seuraavassa hän käytti suomalaisia malleja.<br /><br /><I>Ainon</i> tavoin myös <I>Sammon taonta</i> sai taustakseen suomalaisen sisämaan luonnon. Gallen-Kallela kaipasi aina koskemattomaan luontoon ja suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen karjalaisten talonpoikaistalojen pohjalta.<br /><br /><I>Sammon puolustus</i> oli ensimmäinen synkkä Kalevala-maalaus: idyllistä ja romanssista on tultu draamaan. <I>Sammon ryöstö</i> kuvasi Suomen kansan ihme-esineen vapautusta kalevalaisten valtavalla voimainponnistuksella. Vuosien uurastuksen tuloksena syntyi <I>Lemminkäisen äiti</i>, joka esittää Lemminkäisen tarinan dramaattisimman kohtauksen.<br /><br /><I>Joukahaisen kostossa</i> ympäröivä luonto kertoo nuoren Joukahaisen olemattomista mahdollisuuksista olla Väinämöisen veroinen. "Toisinaan saattaa vihata omaa työtään kuin verivihollista", pohti Gallen-Kallela maalatessaan <I>Kullervon kirousta</i> ja <I>Kullervon sotaanlähtöä</i>.<br /><br />Vuonna 1900 Gallen-Kallela maalasi Kalevala-aiheitaan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattofreskoihin. Tarkoituksena oli korostaa suomalaisen kulttuurin elinkelpoisuutta ja omaleimaisuutta. Uusia töitä olivat <I>Pakanuus ja kristinusko</i> sekä <I>Ilmarinen kyntää kyisen pellon</i>, jossa käärmeet edustivat peittelemättä tsaarin valtaa. <br /><br />Freskot tuhoutuivat kun paviljonki purettiin, mutta ne herätettiin henkiin lähes 30 vuotta myöhemmin Kansallismuseon kattomaalauksina. Painotus oli nyt nuoren itsenäisen valtion tulevaisuudessa, maanviljelyssä, kalastuksessa ja teollisuudessa.<br /><br />Gallen-Kallela palasi Kalevala-aiheisiin yhä uudelleen, saavuttamattomana haaveenaan kuvitettu Suur-Kalevala. Lemminkäisen ja Kullervon ohella keskeiseksi sankariksi nousi Väinämöinen. <I>Väinämöisen venematkassa</i> puolijumalasta on tullut jo vanhus ja <I>Väinämöisen lähtö</i> kuvaa pakanuuden väistymistä kristinuskon tieltä.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki>1. <I>Lemminkäisen äiti</I><br />Säv. Oskar Merikanto<br />Kantele (off), 1' 25".<br /><br />2. <I>Can can</I> operetista <I>Orphée aux enfers</I> / <I>Orfeus manalassa</I><br />Säv. Jacques Offenbach<br />Orkesteri (off), 0' 20".<br /><br />3. <I>An Ending (Ascend)</I><br />Säv. Brian Eno<br />Brian Eno, syntetisaattori (off, lopputekstit), 3' 50".<br />Levytys:<br />Brian Eno; EG Egli-53, 1983. <br /><br />Huomautuksia:<br />Elokuvan musiikki koostuu lähinnä Antero Honkasen laatimista äänitehosteista, kuten kanteleen ja tuuban äänistä. <br /><br />Musiikkinumero 3 on Brian Enon levyalbumilta <I>Apollo</I> (1983).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="taidedokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Illusionin koostematinean <i>(3) elokuvaa taiteesta</i> vastaanotosta:<br /><br />"Tapani Lundgrens dokumentariska kortfilmstrilogi <I>Taiteesta</i> är ett nog så välkommet tillägg till det annars obetydliga utbudet av dramatiserade konstnärsporträtt", kirjoitti Ari Seinä (Hufvudstadsbladet 14.5.1988). "När filmhelheten till råga på allt är synnerligen informativ och intressant utan att vara torr, så kan den nog varmt rekommenderas också åt andra än de vanliga kulturfisarna. [- -] Lundgrens retrospektiva teknik är enkel men anmärkningsvärt effektiv; de upptecknande konstnärerna - så kända och sinsemellan olika som de nu än är - och deras tveksamhet, osäkerhet och överhuvudtaget Stora Tvivel får ett svep av liv över sig. <I>Taiteesta</i> är en lätt men saklig, episodartad men sammanhängande skildring om våndan att skapa konst, men filmerna kan förvisso också förstås som en slags epokskildringar."<br /><br />"Lundgren osaa tehdä taidetta eläväksi ja ymmärrettäväksi eikä lankea epämääräiseen musiikilla maalailuun ja tarkoituksettomiin kuvajonoihin", jatkoi Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 22/1988). "Hän pystyy myös sekä kunnioittamaan kuvan kokonaisuutta että poimimaan mielekkäästi detaljeja. Raimo Paanasen kuvaus ja Antero Honkasen äänityö ovat tukeneet ohjaajaa erinomaisesti."<br /><br />Antti Lindqvistin (Katso 20/1988) mielestä Gallen-Kallelaan ja Edelfeltiin keskittyviä jaksoja vaivasi hienoinen akateemissävyinen viileys ja kunnioitus mestareita kohtaan, mutta "Hugo Simbergin kalmankatkuisia sielunmaisemia valottava <I>Kuu nousee</i> [- -] on hersyvän hauska kokonaisuus piruparkoineen ja taiteilijan tempauksineen. Marjatta Levanton käsikirjoittamat elokuvat ovat oloissamme harvinaisen viitseliästä työtä. Visuaalisten hienosäätöjen ja taidehistoriallisten oivallusten ohella huomio kiinnittyy ääninauhojen rikkauteen. Lundgrenin näkemyksessä on runollisuutta, joka nostaa muotokuvat tavanomaisen taidehistorioinnin yläpuolelle."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Tapani Lundgren (s. 1950) on peruskoulutukseltaan kuvaamataidon opettaja, mutta hän kävi Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-työn linjan ja teki lyhytelokuvia 1970-luvun lopulta lähtien. Hänen lopputyönsä elokuva- ja tv-linjalta oli Pentti Haanpään novellin nykyaikaissovitus <I>Vierailu</i> (1982), joka voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlien Risto Jarva -palkinnon 1982.<br /><br />Yhteistyössä taidehistorioitsija Marjatta Levannon kanssa Lundgren teki 1980-luvulla sarjan suomalaisia taiteilijoita käsitteleviä lyhytelokuvia. <I>Jos tahtoo...</i> (1985) kertoo Akseli Gallen-Kallelan vuosikymmeniä kestäneestä työstä Kalevalan kuvituksen parissa ja perustuu multivisioesitykseen <I>Akseli Gallen-Kallela - Kalevalakuvia</i>, joka oli tilattu Lundgrenilta Kalevalan juhlavuoden Finlandia-talon konserttisalissa helmikuussa 1985 järjestettyyn pääjuhlaan. Lundgren halusi säilyttää esityksen jälkipolville ja teki aiheesta elokuvan, jolle antoi nimeksi <I>Jos tahtoo...</i>, jottei sitä sekoitettaisi multivisioon. Elokuvan alkuteksteissä on kuitenkin multivideon nimimuoto, koska Lundgrenilla ei ollut varaa kuvata uutta otsikkotekstiä. Myös elokuvan ääninauha on sama kuin multivisiossa, jonka tilannut opetusministeriö vastusti aluksi elokuvahanketta vedoten tekijänoikeuksiinsa, mutta antoi lopulta elokuvalle jälkikäteen tuotantotukea. <br /><br />Elokuvan alku on suoraan multivisioesityksestä. Valokuvat on kuvattu kankaalle heijastetuista diakuvista ja paikoin on käytetty ns. split screeniä eli jaetun kuva-alan kerrontaa. Lundgren yritti päästä kuvaamaan myös Gallen-Kallelan museoateljeessa Ruovedellä, mutta taiteilijan perikunta eväsi pyynnön, ja elokuvassa jouduttiin tyytymään valokuviin. Vielä 1996 Lundgren ja Levanto suunnittelivat Gallen-Kallelan taidetta käsittelevän multivision <I>Rauha on kuolema</i>.<br /><br /><I>Albert Edelfelt Luxembourgin puistossa</i> (1987) on nimensä mukaisesti tutkielma Edelfeltin samannimisen maalauksen syntyvaiheista taiteilijan kirjeenvaihdon pohjalta. <I>Kuu nousee</i> rakentaa Hugo Simbergin taiteilijamuotokuvan sekä elämän dokumenttiaineiston että taiteen teemojen pohjalta. "Hugo Simbergin näyttämöllä eivät esiinny enempää kalevalaiset sankarit kuin olevaisen maailman ihmisetkään", kerrottiin lehdistöesitteessä. "Pääosassa ovat ikuisesti huolestunut kuolema ja yhtä ikuisesti auttavainen piruparka, Simbergin henkinen omakuva."<br /><br />Valokuvia ja luonnoksia elokuvaa varten saatiin taiteilijan pojalta Tom Simbergiltä, ja kertojaääni Johan Simberg on taiteilijan sukua tämän veljen puolelta. Ranskalainen Simberg-tutkija, harmonikkataiteilija Pierre Gervasoni sävelsi elokuvan atonaalisen musiikin. <br /><br />Nämä kolme elokuvaa esitettiin Illusionin matineanäytäntönä toukokuussa 1988 otsikolla <I>(3) elokuvaa taiteesta</I>. Pääohjelmaksi nostettiin 54 minuutin mittainen <I>Kuu nousee</i>, jota edelsivät 22-minuuttinen <I>Jos tahtoo...</i> sekä 13 minuutin Edelfelt-elokuva. <I>Jos tahtoo...</i> oli saanut Valtion elokuvapalkinnon sekä Tampereen lyhytelokuvajuhlien erikoispalkinnon 1986, jonka myös <I>Albert Edelfelt Luxembourgin puistossa</i> voitti kaksi vuotta myöhemmin.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="Syksy 1985<p><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Vihti: metsälampi (<I>musta vesi</I>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Helsinki: Suomen Kansallismuseo Mannerheimintie 34 (<I>kattofreskot</I>)<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvauspaikkahuomautus"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kuvauspaikkahuomautus>Elokuvan taulut kuvattiin Helsingissä Ateneumin taidemuseossa. <br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i></elokuva_kuvauspaikkahuomautus></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Valokuva-aineistosta osa esittää Gallen-Kallelan Kalela-ateljeeta Ruovedellä.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.</i>">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="1,66:1" elokuva-alkupkesto="54 min" elokuva-laji1fin="lyhyt" elokuva-muut_tekniset_tiedot="Äänitysstudio: Yleisradio Oy:n kokeilustudio (Lähde: SKF 10)">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">118870</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
1985
|
building |
0/KAVI/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
Gallen-Kallela, Akseli (1865-1931)
Kalevala
kansalliseepokset
kuvataiteilijat
|
genre_facet |
dokumentti
taidedokumentti
|
source_str_mv |
kavi
|
work_keys_str_mv |
AT lundgrentapani jostahtoo
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100101
kavi.elonet_henkilo_100891
kavi.elonet_henkilo_101112
kavi.elonet_henkilo_101113
kavi.elonet_henkilo_101114
kavi.elonet_henkilo_101138
kavi.elonet_henkilo_134659
kavi.elonet_henkilo_262863
kavi.elonet_henkilo_263435
kavi.elonet_henkilo_712839
kavi.elonet_henkilo_948281
kavi.elonet_henkilo_999768
kavi.elonet_yhtio_111432
kavi.elonet_yhtio_1465685
kavi.elonet_yhtio_1485895
kavi.elonet_yhtio_714900
kavi.elonet_yhtio_999792
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100101###miksaus
kavi.elonet_henkilo_100101###rce
kavi.elonet_henkilo_100891###rce
kavi.elonet_henkilo_100891###äänitehosteet
kavi.elonet_henkilo_101112###drt
kavi.elonet_henkilo_101112###flm
kavi.elonet_henkilo_101112###fmp
kavi.elonet_henkilo_101112###suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_101113###aus
kavi.elonet_henkilo_101113###suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_101114###cng
kavi.elonet_henkilo_101138###tekstikuvaus
kavi.elonet_henkilo_134659###valokuvaus
kavi.elonet_henkilo_262863###graafinen suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_262863###suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_263435###värinmäärittely
kavi.elonet_henkilo_712839###act
kavi.elonet_henkilo_948281###juliste
kavi.elonet_henkilo_999768###av-tekniikka
kavi.elonet_yhtio_111432###laboratorio
kavi.elonet_yhtio_1465685###fnd
kavi.elonet_yhtio_1485895###fmp
kavi.elonet_yhtio_714900###fds
kavi.elonet_yhtio_999792###fmp
|
main_date_str |
1985
|
title_sort |
jos tahtoo
|
format_ext_str_mv |
0/Video/
1/Video/Short/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1788833102807695361
|