| record_format |
forward
|
| ctrlnum |
elonet_elokuva_118040
|
| title |
Vaneria
|
| title_txtP |
Vaneria
|
| title_full |
Vaneria
|
| title_fullStr |
Vaneria
|
| title_full_unstemmed |
Vaneria
|
| title_short |
Vaneria
|
| description |
Kalso Oy:n vaneritehtaiden toimintaa, vanerituotteiden esittelyä, työväen asuinaluetta. Talvista maisemaa. Vuohijärven eteläranta ja Ailossaari. Kuvattu ilmeisesti tukkikuljettimen korkeimmalta kohdalta. Talvista maisemaa. Hinaaja (niitä sanottiin kalosseiksi) tukkien joukossa. Tehtaan piippu ja lämpöputki Vuohijärvellä. Tukkihautomo. Sorvaamisen mahdollistamiseksi piti tukkeja talvella hautoa vedessä, johon johdettiin tehtaan hukkalämpöä esimerkiksi kuivauskoneiden lämpöpattereista. Tukkikuljetin ja ”Tiilitalo” Vuohijärvellä. Tukkien katkaisuhoitoa Vuohijärven tehtaan II kerroksessa. Mahdolliset vinot päät tasattiin. Hukkapaloja kutsuttiin nutikoiksi ja niistä sai kirveellä erinomaisia hella- ja saunapuita. Seuraavaksi koivu katkaistiin eri sorveille sopiviksi pätkiksi. Vaati katkaisijalta silmää nähdä, mitä pituuksia saadaan pienimmällä hukalla. Koivupöllien sorvausta Vuohijärvellä. Sorvattaessa jäi jäljelle hieman sorvin karoja paksumpi pyöreä sydänpuu. Se saattoi mennä hakkeeksi tehtaan höyrykattiloihin, paperin raaka-aineeksi tai katkaistuna erittäin hienoiksi takka- tai saunapuiksi muutamille onnellisille. Vaneriviilun katkaisua alustaviin levykokoihin. Vaneriviilut työnnetään kuivauskoneen uumeniin. Vaati erittäin vahvaselkäisiä teräsmummoja, koska kuorman alimmat viilut joutui noukkimaan todella alhaalta. Myöhemmin saatiin hydrauliset nosturit helpottamaan työtä. Kuivien viilujen lajittelu, jossa piti nopeasti nähdä onko kyseessä heikkolaatuisempi (liimattava) väliviilu vai jokin monista pintaviilun eri laaduista. Viilupalojen saumausta. Sorvauksen jälkeisessä viilun katkaisussa pyrittiin saamaan talteen kaikki ehjä puu, jolloin syntyi runsaasti suorakateen muotoisia paloja, joista saatiin yhteen liittämällä riittävän isoja viiluarkkeja. Viilun oksakohdat lyötiin soikealla stanssilla pois ja tilalle pantiin terveestä puusta tehdyt paikat. Joka toinen viilu liimataan ja viilukakut ladotaan ristisyin. Kuvassa on albumiinikaseiiniliimaa, joka soveltui vain sisäkäyttövaneriin. Viilukakut työnnetään kuumaan puristimeen, jossa liima kovettuu. Tässä tehdään rimalevyä eli kimpeä, jonka sydämenä on ohuita, yhteen liimattuja rimoja ja vain yksi liimaviilu ja liimaton pintaviilu puolelleen tulee lisäksi. Kuva on Vuohijärven tehtaalta ja huivipäinen nainen on Tyyne Hyytiäinen, jonka mies, Oskari, oli tehtaan terämestari ja piti niin sirkkelien kuin sorvienkin terät kunnossa. Koska ladelmia ei koskaan pystynyt käsin tekemään aivan tarkasti, ne oli pakko tehdä hieman liian isoiksi ja sahata ylimääräiset pois. ”Syrjät” menivät joko silppuriin ja sieltä höyrykattiloiden uuneihin, mutta saattoi niitä polttaa kotonakin. Vanerin pinta hiottiin koneellisesti sileäksi. Koneesta tulevasta levystä näkee hyvin jatketun viilun saumakohtien liimapaperivahvisteet. Metso Dekor linja Vuohijärvellä. Täällä koivuvanerin pintaan voitiin painoteknisin keinoin tuottaa useita eri jalopuukuvioita. Esimerkkejä vanerin käytöstä. Puusepänteollisuutta Mikkelissä. Muottivaneri. Grahn ja Kalso olivat ensimmäisiä tehtaita Suomessa, jotka valmistivat näitä fenolipinnoitteisia levyjä. Sama tuote löysi sittemmin käyttöä niin jääkiekkokaukaloissa kuin AIV-siiloissakin. Mikkelin tehdas Savilahden rannalla Tuppuralassa. Etualalla koivutukkinippuja, joissa n. 60 tukkia kussakin. Omakotitaloja Mikkelissä. Päiväkahvit Mikkelin tehtaan konttoripäälikkö Kallialan pihalla. Myöhemmin kuvassa myös perheen kuvaushetkellä lähes 13-vuotias poika Aarne Elis ”Aake”, jonka ensimmäinen sivurooli filmissä tämä lienee. Vuohijärven omakotitaloaluetta. Kaivo. Tehtaan perustaja Karl Grahn kannusti ja auttoi työläisiä rakentamaan omakotitaloja. Hän teetätti alueelle myös porakaivon ja vesijohtoverkoston, mikä oli vielä tuohon aikaan harvinaista. ”Valkoinen talo” nykyisen Kalsontie 3:n kohdalla. Kalsonlahden rannalla ”Virkailijatalo” ja taustalla ”Kihola”. Henkilöt vasemmalta oikealle: Kitty Grahn, isänsä myyntijohtaja Jarl Grahn, ”Jallen” selän takaa mahd. Marcus Grahn ja Anita Nylund sekä pallolla leikkimässä Anne Nylund ja Paula Grahn. Veneilemään lähdössä Kitty ja Jarl Grahn. Puolustusvoimien syöksyveneitä. (PionR Koria?) Mikkelin tehdas ja ”Kalossi”. Vaneripaalin pakkaus kuljetusta varten. Sivusuojat ja teräsvanteet pitävät ”paketin” kasassa. Vientiä. Vanerista yli 90% meni vientiin ja kirjaimellisesti ympäri maailmaa. Aikanaan esimerkiksi tee laivattiin koivuvanerisissa laatikoissa, jotka olivat kestäviä, mutta eivät antaneet hajua tai sivumakua tuotteeseen. Lähes kaikki vientivaneri lähti tehtailta rautateitse satamiin ja sieltä laivoilla. Vain Ruotsiin ja Tanskaan käytettiin rekkakuljetuksia. Vuohijärven etelärantaa Ailossaaresta katsottuna. Valkea rakennus on kauppa, jonka yhteydessä oli myös ruokala ja muutama asunto. Ailossaarta. Taustalla sauna. Lähempänä pieni tupa ja ”paviljonki”. Maisemaa Mikkelistä. Veneilijät Kalsonlahden lounaisrannalla. Rakennukset vastarannalla vasemmalta oikealle: Villenkanavan silta, Kihola, Virkailijatalo, Lutikkalinna ja tehdas.
|
| topic |
puuteollisuus
puun mekaaninen teollisuus
vaneriteollisuus
puulevyt
puulevyteollisuus
asuinalueet
|
| url |
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118040
http://www.elonet.fi/fi/video/1660663_118040
|
| thumbnail |
http://www.elonet.fi/tenho/media/1660663_digikuva_suoratoisto_thumbnail.jpg
|
| author2 |
Olavi Puusaari
Väinö Kolhonen
|
| author2_role |
aus
cng
|
| author_corporate |
Suomi-Filmi Oy
|
| author_corporate_role |
e10
|
| geographic |
Suomi
|
| genre |
teollisuusdokumentti
dokumentti
|
| format |
0/Video/
1/Video/Short/
|
| spelling |
Vaneria
Suomi
1963
Olavi Puusaari
Väinö Kolhonen
Reino Palmroth
Aake Kalliala
Suomi-Filmi Oy
29.10.1963
puuteollisuus
puun mekaaninen teollisuus
vaneriteollisuus
puulevyt
puulevyteollisuus
asuinalueet
Kalso Oy:n vaneritehtaiden toimintaa, vanerituotteiden esittelyä, työväen asuinaluetta
Talvista maisemaa. Vuohijärven eteläranta ja Ailossaari. Kuvattu ilmeisesti tukkikuljettimen korkeimmalta kohdalta. Talvista maisemaa. Hinaaja (niitä sanottiin kalosseiksi) tukkien joukossa. Tehtaan piippu ja lämpöputki Vuohijärvellä. Tukkihautomo. Sorvaamisen mahdollistamiseksi piti tukkeja talvella hautoa vedessä, johon johdettiin tehtaan hukkalämpöä esimerkiksi kuivauskoneiden lämpöpattereista. Tukkikuljetin ja ”Tiilitalo” Vuohijärvellä. Tukkien katkaisuhoitoa Vuohijärven tehtaan II kerroksessa. Mahdolliset vinot päät tasattiin. Hukkapaloja kutsuttiin nutikoiksi ja niistä sai kirveellä erinomaisia hella- ja saunapuita. Seuraavaksi koivu katkaistiin eri sorveille sopiviksi pätkiksi. Vaati katkaisijalta silmää nähdä, mitä pituuksia saadaan pienimmällä hukalla. Koivupöllien sorvausta Vuohijärvellä. Sorvattaessa jäi jäljelle hieman sorvin karoja paksumpi pyöreä sydänpuu. Se saattoi mennä hakkeeksi tehtaan höyrykattiloihin, paperin raaka-aineeksi tai katkaistuna erittäin hienoiksi takka- tai saunapuiksi muutamille onnellisille. Vaneriviilun katkaisua alustaviin levykokoihin. Vaneriviilut työnnetään kuivauskoneen uumeniin. Vaati erittäin vahvaselkäisiä teräsmummoja, koska kuorman alimmat viilut joutui noukkimaan todella alhaalta. Myöhemmin saatiin hydrauliset nosturit helpottamaan työtä. Kuivien viilujen lajittelu, jossa piti nopeasti nähdä onko kyseessä heikkolaatuisempi (liimattava) väliviilu vai jokin monista pintaviilun eri laaduista. Viilupalojen saumausta. Sorvauksen jälkeisessä viilun katkaisussa pyrittiin saamaan talteen kaikki ehjä puu, jolloin syntyi runsaasti suorakateen muotoisia paloja, joista saatiin yhteen liittämällä riittävän isoja viiluarkkeja. Viilun oksakohdat lyötiin soikealla stanssilla pois ja tilalle pantiin terveestä puusta tehdyt paikat. Joka toinen viilu liimataan ja viilukakut ladotaan ristisyin. Kuvassa on albumiinikaseiiniliimaa, joka soveltui vain sisäkäyttövaneriin. Viilukakut työnnetään kuumaan puristimeen, jossa liima kovettuu. Tässä tehdään rimalevyä eli kimpeä, jonka sydämenä on ohuita, yhteen liimattuja rimoja ja vain yksi liimaviilu ja liimaton pintaviilu puolelleen tulee lisäksi. Kuva on Vuohijärven tehtaalta ja huivipäinen nainen on Tyyne Hyytiäinen, jonka mies, Oskari, oli tehtaan terämestari ja piti niin sirkkelien kuin sorvienkin terät kunnossa. Koska ladelmia ei koskaan pystynyt käsin tekemään aivan tarkasti, ne oli pakko tehdä hieman liian isoiksi ja sahata ylimääräiset pois. ”Syrjät” menivät joko silppuriin ja sieltä höyrykattiloiden uuneihin, mutta saattoi niitä polttaa kotonakin. Vanerin pinta hiottiin koneellisesti sileäksi. Koneesta tulevasta levystä näkee hyvin jatketun viilun saumakohtien liimapaperivahvisteet. Metso Dekor linja Vuohijärvellä. Täällä koivuvanerin pintaan voitiin painoteknisin keinoin tuottaa useita eri jalopuukuvioita. Esimerkkejä vanerin käytöstä. Puusepänteollisuutta Mikkelissä. Muottivaneri. Grahn ja Kalso olivat ensimmäisiä tehtaita Suomessa, jotka valmistivat näitä fenolipinnoitteisia levyjä. Sama tuote löysi sittemmin käyttöä niin jääkiekkokaukaloissa kuin AIV-siiloissakin. Mikkelin tehdas Savilahden rannalla Tuppuralassa. Etualalla koivutukkinippuja, joissa n. 60 tukkia kussakin. Omakotitaloja Mikkelissä. Päiväkahvit Mikkelin tehtaan konttoripäälikkö Kallialan pihalla. Myöhemmin kuvassa myös perheen kuvaushetkellä lähes 13-vuotias poika Aarne Elis ”Aake”, jonka ensimmäinen sivurooli filmissä tämä lienee. Vuohijärven omakotitaloaluetta. Kaivo. Tehtaan perustaja Karl Grahn kannusti ja auttoi työläisiä rakentamaan omakotitaloja. Hän teetätti alueelle myös porakaivon ja vesijohtoverkoston, mikä oli vielä tuohon aikaan harvinaista. ”Valkoinen talo” nykyisen Kalsontie 3:n kohdalla. Kalsonlahden rannalla ”Virkailijatalo” ja taustalla ”Kihola”. Henkilöt vasemmalta oikealle: Kitty Grahn, isänsä myyntijohtaja Jarl Grahn, ”Jallen” selän takaa mahd. Marcus Grahn ja Anita Nylund sekä pallolla leikkimässä Anne Nylund ja Paula Grahn. Veneilemään lähdössä Kitty ja Jarl Grahn. Puolustusvoimien syöksyveneitä. (PionR Koria?) Mikkelin tehdas ja ”Kalossi”. Vaneripaalin pakkaus kuljetusta varten. Sivusuojat ja teräsvanteet pitävät ”paketin” kasassa. Vientiä. Vanerista yli 90% meni vientiin ja kirjaimellisesti ympäri maailmaa. Aikanaan esimerkiksi tee laivattiin koivuvanerisissa laatikoissa, jotka olivat kestäviä, mutta eivät antaneet hajua tai sivumakua tuotteeseen. Lähes kaikki vientivaneri lähti tehtailta rautateitse satamiin ja sieltä laivoilla. Vain Ruotsiin ja Tanskaan käytettiin rekkakuljetuksia. Vuohijärven etelärantaa Ailossaaresta katsottuna. Valkea rakennus on kauppa, jonka yhteydessä oli myös ruokala ja muutama asunto. Ailossaarta. Taustalla sauna. Lähempänä pieni tupa ja ”paviljonki”. Maisemaa Mikkelistä. Veneilijät Kalsonlahden lounaisrannalla. Rakennukset vastarannalla vasemmalta oikealle: Villenkanavan silta, Kihola, Virkailijatalo, Lutikkalinna ja tehdas
dokumentti
Kouvola, Vuohijärvi, Mikkeli
|
| main_date |
1963-01-01T00:00:00Z
|
| publication_daterange |
[1963-01-01 TO 1963-12-31]
|
| search_daterange_mv |
[1963-01-01 TO 1963-12-31]
|
| author_facet |
Olavi Puusaari
Väinö Kolhonen
Suomi-Filmi Oy
|
| language |
fin
|
| id |
kavi.elonet_elokuva_118040
|
| is_hierarchy_id |
kavi.elonet_elokuva_118040
|
| is_hierarchy_title |
Vaneria
|
| first_indexed |
2017-04-11T11:48:55Z
|
| last_indexed |
2023-12-01T10:00:05Z
|
| fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">118040</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Vaneria</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Vaneria</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="elokuvatarkastamon nimi">unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Vaneria</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lähdekirjallisuus">1963</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Olavi Puusaari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>107572</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Väinö Kolhonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101560</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="selostaja" finna-activity-code="E04">E04</Activity><AgentName>Reino Palmroth</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>157512</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName>Aake Kalliala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>133708</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Suomi-Filmi Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>111432</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="16041" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="230 m" elokuva-tarkastus-veroluokka="VA 5" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastusaihe="Suomalaista vaneriteollisuutta">CEN</ProductionEventType><DateText>29.10.1963</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="16041" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="230 m" elokuva-tarkastus-kesto="0:08:24" elokuva-tarkastus-veroluokka="VV" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-muuttiedot="VET:n huomautus: 5 % al. 2 v. Tarkastajat: Paavo Tuomari TAA">CEN</ProductionEventType><DateText>29.10.1963</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="1">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>puuteollisuus</Term><Term>puun mekaaninen teollisuus</Term><Term>vaneriteollisuus</Term><Term>puulevyt</Term><Term>puulevyteollisuus</Term><Term>asuinalueet</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Kalso Oy:n vaneritehtaiden toimintaa, vanerituotteiden esittelyä, työväen asuinaluetta.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Talvista maisemaa. Vuohijärven eteläranta ja Ailossaari. Kuvattu ilmeisesti tukkikuljettimen korkeimmalta kohdalta. Talvista maisemaa. Hinaaja (niitä sanottiin kalosseiksi) tukkien joukossa. Tehtaan piippu ja lämpöputki Vuohijärvellä. Tukkihautomo. Sorvaamisen mahdollistamiseksi piti tukkeja talvella hautoa vedessä, johon johdettiin tehtaan hukkalämpöä esimerkiksi kuivauskoneiden lämpöpattereista. Tukkikuljetin ja ”Tiilitalo” Vuohijärvellä. Tukkien katkaisuhoitoa Vuohijärven tehtaan II kerroksessa. Mahdolliset vinot päät tasattiin. Hukkapaloja kutsuttiin nutikoiksi ja niistä sai kirveellä erinomaisia hella- ja saunapuita. Seuraavaksi koivu katkaistiin eri sorveille sopiviksi pätkiksi. Vaati katkaisijalta silmää nähdä, mitä pituuksia saadaan pienimmällä hukalla. Koivupöllien sorvausta Vuohijärvellä. Sorvattaessa jäi jäljelle hieman sorvin karoja paksumpi pyöreä sydänpuu. Se saattoi mennä hakkeeksi tehtaan höyrykattiloihin, paperin raaka-aineeksi tai katkaistuna erittäin hienoiksi takka- tai saunapuiksi muutamille onnellisille. Vaneriviilun katkaisua alustaviin levykokoihin. Vaneriviilut työnnetään kuivauskoneen uumeniin. Vaati erittäin vahvaselkäisiä teräsmummoja, koska kuorman alimmat viilut joutui noukkimaan todella alhaalta. Myöhemmin saatiin hydrauliset nosturit helpottamaan työtä. Kuivien viilujen lajittelu, jossa piti nopeasti nähdä onko kyseessä heikkolaatuisempi (liimattava) väliviilu vai jokin monista pintaviilun eri laaduista. Viilupalojen saumausta. Sorvauksen jälkeisessä viilun katkaisussa pyrittiin saamaan talteen kaikki ehjä puu, jolloin syntyi runsaasti suorakateen muotoisia paloja, joista saatiin yhteen liittämällä riittävän isoja viiluarkkeja. Viilun oksakohdat lyötiin soikealla stanssilla pois ja tilalle pantiin terveestä puusta tehdyt paikat. Joka toinen viilu liimataan ja viilukakut ladotaan ristisyin. Kuvassa on albumiinikaseiiniliimaa, joka soveltui vain sisäkäyttövaneriin. Viilukakut työnnetään kuumaan puristimeen, jossa liima kovettuu. Tässä tehdään rimalevyä eli kimpeä, jonka sydämenä on ohuita, yhteen liimattuja rimoja ja vain yksi liimaviilu ja liimaton pintaviilu puolelleen tulee lisäksi. Kuva on Vuohijärven tehtaalta ja huivipäinen nainen on Tyyne Hyytiäinen, jonka mies, Oskari, oli tehtaan terämestari ja piti niin sirkkelien kuin sorvienkin terät kunnossa. Koska ladelmia ei koskaan pystynyt käsin tekemään aivan tarkasti, ne oli pakko tehdä hieman liian isoiksi ja sahata ylimääräiset pois. ”Syrjät” menivät joko silppuriin ja sieltä höyrykattiloiden uuneihin, mutta saattoi niitä polttaa kotonakin. Vanerin pinta hiottiin koneellisesti sileäksi. Koneesta tulevasta levystä näkee hyvin jatketun viilun saumakohtien liimapaperivahvisteet. Metso Dekor linja Vuohijärvellä. Täällä koivuvanerin pintaan voitiin painoteknisin keinoin tuottaa useita eri jalopuukuvioita. Esimerkkejä vanerin käytöstä. Puusepänteollisuutta Mikkelissä. Muottivaneri. Grahn ja Kalso olivat ensimmäisiä tehtaita Suomessa, jotka valmistivat näitä fenolipinnoitteisia levyjä. Sama tuote löysi sittemmin käyttöä niin jääkiekkokaukaloissa kuin AIV-siiloissakin. Mikkelin tehdas Savilahden rannalla Tuppuralassa. Etualalla koivutukkinippuja, joissa n. 60 tukkia kussakin. Omakotitaloja Mikkelissä. Päiväkahvit Mikkelin tehtaan konttoripäälikkö Kallialan pihalla. Myöhemmin kuvassa myös perheen kuvaushetkellä lähes 13-vuotias poika Aarne Elis ”Aake”, jonka ensimmäinen sivurooli filmissä tämä lienee. Vuohijärven omakotitaloaluetta. Kaivo. Tehtaan perustaja Karl Grahn kannusti ja auttoi työläisiä rakentamaan omakotitaloja. Hän teetätti alueelle myös porakaivon ja vesijohtoverkoston, mikä oli vielä tuohon aikaan harvinaista. ”Valkoinen talo” nykyisen Kalsontie 3:n kohdalla. Kalsonlahden rannalla ”Virkailijatalo” ja taustalla ”Kihola”. Henkilöt vasemmalta oikealle: Kitty Grahn, isänsä myyntijohtaja Jarl Grahn, ”Jallen” selän takaa mahd. Marcus Grahn ja Anita Nylund sekä pallolla leikkimässä Anne Nylund ja Paula Grahn. Veneilemään lähdössä Kitty ja Jarl Grahn. Puolustusvoimien syöksyveneitä. (PionR Koria?) Mikkelin tehdas ja ”Kalossi”. Vaneripaalin pakkaus kuljetusta varten. Sivusuojat ja teräsvanteet pitävät ”paketin” kasassa. Vientiä. Vanerista yli 90% meni vientiin ja kirjaimellisesti ympäri maailmaa. Aikanaan esimerkiksi tee laivattiin koivuvanerisissa laatikoissa, jotka olivat kestäviä, mutta eivät antaneet hajua tai sivumakua tuotteeseen. Lähes kaikki vientivaneri lähti tehtailta rautateitse satamiin ja sieltä laivoilla. Vain Ruotsiin ja Tanskaan käytettiin rekkakuljetuksia. Vuohijärven etelärantaa Ailossaaresta katsottuna. Valkea rakennus on kauppa, jonka yhteydessä oli myös ruokala ja muutama asunto. Ailossaarta. Taustalla sauna. Lähempänä pieni tupa ja ”paviljonki”. Maisemaa Mikkelistä. Veneilijät Kalsonlahden lounaisrannalla. Rakennukset vastarannalla vasemmalta oikealle: Villenkanavan silta, Kihola, Virkailijatalo, Lutikkalinna ja tehdas.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="teollisuusdokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Kouvola, Vuohijärvi, Mikkeli</elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="normaali" elokuva-alkuppituus="230 m" elokuva-laji1fin="lyhyt">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">118040</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">299758</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>1660663_digikuva_suoratoisto_thumbnail.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="F" kuva-kuvakoko="1">9999</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>1660663_digikuva_suoratoisto_thumbnail.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>118040</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>118040</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118040" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/1660663_digikuva_suoratoisto_thumbnail.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">299758</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_video">1660663_118040</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>256232762</TitleText><PartDesignation><Value video-tyyppi="elokuva" video-jarjestysnro="1" online-video="1" video-rating="S">1660663_suoratoisto_esikatselu.jpg</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>https://players.icareus.com/elonet/embed/vod/256232762</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>118040</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>118040</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118040" elokuva-elonet-materiaali-video-url="http://www.elonet.fi/fi/video/1660663_118040" elokuva-elonet-materiaali-video-kieli="fin" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">1660663_118040</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
| publishDate |
1963
|
| building |
0/KAVI/
|
| institution |
KAVI
|
| sector_str_mv |
0/arc/
|
| topic_facet |
asuinalueet
puulevyt
puulevyteollisuus
puun mekaaninen teollisuus
puuteollisuus
vaneriteollisuus
|
| online_boolean |
1
|
| genre_facet |
dokumentti
teollisuusdokumentti
|
| online_str_mv |
kavi
|
| free_online_str_mv |
kavi
|
| source_str_mv |
kavi
|
| geographic_facet |
Suomi
|
| author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_101560
kavi.elonet_henkilo_107572
kavi.elonet_henkilo_133708
kavi.elonet_henkilo_157512
kavi.elonet_yhtio_111432
|
| author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_101560###cng
kavi.elonet_henkilo_107572###aus
kavi.elonet_henkilo_133708###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_157512###spk,
kavi.elonet_yhtio_111432###fmp
|
| main_date_str |
1963
|
| title_sort |
vaneria
|
| free_online_boolean |
1
|
| online_urls_str_mv |
{"url":"http:\/\/www.elonet.fi\/fi\/video\/1660663_118040","text":"elokuva","source":"kavi"}
|
| format_ext_str_mv |
0/Image/
0/Video/
1/Image/Image/
1/Video/Short/
|
| datasource_str_mv |
kavi
|
| _version_ |
1797240548975706112
|
