Kohtalo tekee siirron (1959)

Ruotsinkielinen nimi:

Ödets schackdrag

Näytä kaikki nimet

Muut nimet:

Fate Makes Its Move (englanninkielinen käännösnimi)

Jeu du testin, Un (ranskankielinen käännösnimi)

Schachzug des Schicksals (saksankielinen käännösnimi)

Murhattu puhuu (työnimi)

Valkoinen hevonen (työnimi)

Mördade talar, Den (ruotsinkielinen työnimi)

Ohjaus:

Armand Lohikoski

Tuotanto:

Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Maa:

Suomi

Laji

pitkä

fiktio

Genre:

draama

jännityselokuva

rikoselokuva

Tiivistelmä:

Kohtalo tekee siirron (1959) on Armand Lohikosken ohjaama rikoselokuva, joka perustuu Hilve ja Veli Mustosen alkuperäisaiheeseen. Petäjämaan veljekset Pentti (Matti Oravisto), Mauri (Åke Lindman) ja Reino (Ekke Hämäläinen) sekä Pentin vaimo Hilkka (Tuija Halonen) odottavat malttamattomina varakkaan asessorisedän (Uuno Montonen) perintöä. Kun asessori Petäjämaa löytyy kuolleena, aloittaa komisario Nieminen (Vilho Siivola) murhatutkimukset epäillen, että syyllinen löytyy veljeskolmikosta.

Tunnistatko elokuvaan liittyviä tekijöitä, esiintyjiä ja kuvauspaikkoja?

Kuvia ja videoita elokuvasta

Hilkka (Tuija Halonen), kahden veljeksen rakastama nainen.
Tähtitieteen opiskelija, aivovamman sodassa saanut Mauri Petäjämaa (Åke Lindman).
Åke Lindman ja Tuija Halonen.
Tuija Halonen ja Åke Lindman.
Åke Lindman ja Tuija Halonen.
Lainopin ylioppilas Pentti Petäjämaa (Matti Oravisto) ja elokuvan työnimeen viittaava "valkoinen hevonen".
Asessori Petäjämaa (Uuno Montonen) ja hänen veljenpoikansa Pentti Petäjämaa (Matti Oravisto).
Uuno Montonen ja Matti Oravisto.
Ekke Hämäläinen, Åke Lindman, Uuno Montonen, Tuija Halonen ja Matti Oravisto.
Matti Oravisto ja Uuno Montonen.
Petäjämaan veljekset Reino (Ekke Hämäläinen), Pentti (Matti Oravisto) ja Mauri (Åke Lindman) ovat löytäneet asessorisetänsä (Uuno Montonen) ruumiin.
Oikeuslääkäri (Urho Lahti) toteaa asessori Petäjämaan (Uuno Montonen) kuolleeksi. Oikealla komisario Otto Nieminen (Vilho Siivola).
Vilho Siivola.
Vilho Siivola ja Åke Lindman.
Matti Oravisto, Åke Lindman ja Tuija Halonen.
Åke Lindman ja Matti Oravisto.

Näyttelijät

Tuija Halonen

Hilkka

Åke Lindman

Mauri Petäjämaa

Matti Oravisto

Pentti Petäjämaa

Ekke Hämäläinen

Reino Petäjämaa

Uuno Montonen

asessori Petäjämaa

Vilho Siivola

komisario Otto Nieminen

Martta Kinnunen

Mari, asessorin emännöitsijä

Kreditoimattomat näyttelijät

Arvo Lehesmaa

lääkäri

Anja Hatakka

laulusolisti

Mauno Maunola

rumpali / basisti

Kauko Kokkonen

neurologi

Pauli Granfelt

viulisti

Ingmar Englund

kitaristi

Hannu Halonen

mies ravintolassa

Ilppo Nummelin

mies ravintolassa

Pekka Puisto

mies ravintolassa

Vieno Kekkonen

laulusolisti

Hannes Veivo

taksinkuljettaja

Juhani Kumpulainen

pokerinpelaaja

Mauno Kuusla

pokerinpelaaja

Toimi Kiviharju

pokerinpelaaja

Kauko Vuorensola

pokerinpelaaja

Bertil Holmström

rikospoliisin päivystäjä

Helmi Lehosti

komisarion vaimo

Pentti Forsman

poliisivalokuvaaja

Urho Lahti

poliisilääkäri

Lasse Saxelin

etsivä

Arvo Kuusla

etsivä

Martti Romppanen

reportteri

Muut esiintyjät

Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:
Mauno Hyvönen, Walle Siivonen
(Lähde: SKF 6)

Tekijät

Armand Lohikoski ohjaus

Armand Lohikoski käsikirjoitus

Toivo Särkkä tuotantojohto

Osmo Harkimo kuvaus

Armas Vallasvuo leikkaus

Kurt Vilja äänitys

Toivo Kärki musiikki

Aarre Koivisto lavastus

Hilve Mustonen alkuperäisaihe (käsikirjoitus, 1943 )

Veli Mustonen alkuperäisaihe (käsikirjoitus, 1943 )

Kreditoimattomat tekijät

Pentti Taivainen

naamiointi

Alf Salin

studiopäällikkö

Olavi Tuomi

B-kuvaaja

Veikko Mård

kamera-assistentti

Antero Ruuhonen

kamera-assistentti

Pentti Venovirta

äänitysassistentti

Leena Valkeala

kuvaussihteeri

Lasse Saxelin

järjestäjä

Jukka Laurin

sähköryhmän esimies

Vieno Kekkonen

muusikko

laulu

Tuotantotiedot

Elokuvan nimet:

Kohtalo tekee siirron

virallinen nimi

Ödets schackdrag

ruotsinkielinen nimi

Fate Makes Its Move

englanninkielinen käännösnimi

Jeu du testin, Un

ranskankielinen käännösnimi

Schachzug des Schicksals

saksankielinen käännösnimi

Murhattu puhuu

työnimi

Valkoinen hevonen

työnimi

Mördade talar, Den

ruotsinkielinen työnimi

Tuotanto:

Suomen Filmiteollisuus SF Oy

Valmistumisvuosi:

1959

Esitystiedot

Levittäjät:

Suomen Filmiteollisuus SF Oy

teatterilevitys

1959

Finnkino Oy

DVD-levitys

2009

Suomen teatteriensi-ilta:

20.11.1959

Turku: Bio-Bio

Teatterilevityskopioiden lukumäärä:

Muut esitykset:

27.11.1959

Rex ja Tuulensuu, Helsinki

ensi-iltakierros

27.11.1959

Bio Kiistola, Oulu

ensi-iltakierros

27.11.1959

Petit, Tampere

ensi-iltakierros

28.11.1959

Asto, Pori

ensi-iltakierros

04.12.1959

Kinema, Lahti

ensi-iltakierros

25.12.1959

Kinema, Vaasa

ensi-iltakierros

06.01.1960

Fantasia, Jyväskylä

ensi-iltakierros

22.05.1960

Kuvakukko, Kuopio

ensi-iltakierros

Televisioesitykset:

11.11.1969

TV1

Katsojamäärä:

2 010 000

02.05.1975

TV2

Katsojamäärä:

760 000

22.06.1994

TV1

21.01.1998

TV1

Katsojamäärä:

272 000

08.05.2004

YLE TV2

22.03.2008

YLE TV2

25.10.2011

YLE TV2

26.08.2014

YLE TV1

11.09.2015

YLE TV1

05.10.2017

Yle TV1

Sisältöseloste

Petäjämaan veljekset Mauri, Pentti ja Reino odottavat rikkaan asessorisetänsä perintöä. Setä ja Reino pelaavat shakkia ja keskustelevat pojan opinnoista, perinnöstä ja "täydellisestä rikoksesta", jonka Pentti on valinnut stipendityönsä aiheeksi.

Pentin tyttöystävä Hilkka kertoo olevansa raskaana. Mies kieltäytyy naimisiinmenosta, jolloin Hilkka yrittää heittäytyä junan alle, mutta Mauri osuu paikalle ja pelastaa hänet. Hilkka saa keskenmenon ja Mauri toimittaa hänet sairaalaan. Pian Mauri tunnustaa rakastavansa Hilkkaa. He käyvät yhdessä ravintolassa, jossa törmäävät Penttiin. Mauri esittelee Hilkan tyttöystävänään, joutuu lähtemään kesken pois ja jättää Hilkan Pentin huomaan. Tämä yrittää aloittaa suhdetta uudelleen, mutta Hilkka torjuu hänet.

Mauri on sodassa haavoittunut päähän osuneesta kranaatinsirpaleesta ja saa lääkäriltä kuulla, että vaikea ja kallis leikkaus on välttämätön, muuten vamma pahenee ja seurauksena on tylsistyminen ja ennenaikainen kuolema. Mauri käy tapaamassa setäänsä, joka kieltäytyy antamasta rahaa leikkausta varten. Mauri ei halua sitoa Hilkkaa itseensä vaan torjuu tämän luotaan. Hilkka hakeutuu jälleen Pentin seuraan ja vastaa myöntävästi kun tämä kosii. Hän on päättänyt antaa miehelle toisen tilaisuuden. Mauri seuraa sivusta Pentin ja Hilkan hääonnea.

Vuoden kuluttua Mauri ja Reino tulevat onnittelemaan pariskuntaa hääpäivän johdosta. Pentti ei ole kotona: Hilkka sanoo hänen olevan kokouksessa; itse asiassa mies on pelaamassa korttia. Pentti jää kiinni väärinpeluusta, hänet piestään ja heitetään ulos. Hilkka paljastaa, että Pentti ei ole ollut kotona kahteen päivään. Palattuaan Pentti kertoo pelanneensa kaiken, asunnonkin.

Sedän nimipäiväjuhlilla veljekset keskustelevat mahdollisuuksista kiskoa sedältä rahaa. Pentti vannoo, ettei lähde talosta, ennenkuin saa rahat, minkä sedän emännöitsijä kuulee oven takaa. Omaa etuaan silmälläpitäen Reino kertoo sedälle veljiensä suunnitelmista. Setä uhkaa poistaa poikien nimen testamentista ja panna Hilkan nimen tilalle. Reino seuraa verhon raosta, kun setä ottaa esille paperinsa.

Yöllä joku käy ampumassa sedän työpöytänsä ääreen ja lavastaa asetelman itsemurhaksi. Emännöitsijä herää ääniin ja löytää asessorin ruumiin. Komisario Nieminen saapuu tutkimaan tapausta ja epäilee sitä heti murhaksi. Komisario kuulustelee kaikkia vuoronperään ja tekee veljeksille psykologisia sanatestejä. Kenelläkään ei ole pitävää alibia. Selviää, että setä on ennen kuolemaansa laahautunut shakkilaudan ääreen ja ottanut käteensä valkoisen hevosen, jonka pää on katkaistu.

Kuulustelujen jälkeen komisario antaa kaikkien lähteä, mutta mainitsemalla, että sedän testamentti on pöytälaatikossa hän virittää murhaajalle ansan. Yöllisessä väijytyksessä mies jää kiinni ja paljastuu Mauriksi. Komisario näyttää hänelle kolmen siirron matin kesken jääneessä pelissä ja kertoo keksineensä, että valkoisen ratsun katkaistulla päällä setä oli tarkoittanut Maurin vammaa. Mauri tunnustaa menettäneensä pelin ja kertoo murhan motiiviksi halun kostaa isänsä puolesta, jota setä oli huijannut, ja päästää rakastamansa Hilkka Pentin pelivelan aiheuttamasta häpeästä. Hän sanoo että nyt Reino, Pentti ja Hilkka voivat jatkaa elämäänsä puhtain paperein, hänen elämänsä on joka tapauksessa lopussa.

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.

Asiasanat:

alkoholinkäyttö
avioliitto
asessorit
keskenmeno
korttipelit
rakkaus
raskaus
murha
pahoinpitely
perinnöt
poliisit
rikkaus
shakki
sotainvalidit
sotilasvammat
sukulaiset
testamentti
uhkapelit
veljet

Lehdistöarvio

"Suomalainen jännityselokuva on yleensä ollut kovasti huono-onninen surun lapsi - sitä kun ovat menneinä vuosina riepotelleet sekä huviveroja mätkäilevä sensuuri että pahat arvostelijat, jotka eivät ole aina oikein tahtoneet ymmärtää kaikkia sen hienouksia", aloitti Leo Nordberg (Uusi Suomi 29.11.1959) arvionsa, joka oli kriittinen: "Viikon kotimaisen uutuuden suurin virhe on mielestäni siinä, että elokuvasta on tietoisesti tai tiedottomasti tehty puhdaslinjaisen 'dekkarin' asemesta eräänlainen kvasipsykologinen draama, jonka aineksina esiintyvät vakava aivokasvain, alkoholismi, keskenmeno ja oudot lemmensuhteet murhamysteerin jäädessä täysin toisarvoiselle sijalle."

J. M. (Jukka Martinkari, Turun Sanomat 22.11.1959) piti elokuvaa Armand Lohikosken parhaana ohjaustyönä, mutta löysi heikkouksiakin: "Elokuva paljastaa kuitenkin puutteet nimenomaan henkilöohjauksessa. Nyt monista voimakkaaksi tarkoitetuista kohtauksistakin puuttui tarpeellinen sähköisyys ja tiiviys niitten jäädessä ikäänkuin roikkumaan pelkkien kirjallisesti iskettyjen repliikkien varaan."

Myönteisiäkin piirteitä ohjaustyössä nähtiin. "Lohikosken ohjaus on erityisen kiitettävää tunnelmien aitouden huolellisuudessa, joita lavastukset ja hyvä leikkaus tukevat. Melkoisia näyttelijäsuorituksiakin nähdään [- -]", aprikoi Femina (Helmi Neva, Satakunnan Kansa 1.12.1959), jonka mielestä kehnointa elokuvassa oli vuoropuhelu. "Neljä akateemisesti sivistynyttä miestä päästelee suustaan aivan uskomattoman yksinkertaista slangiletkauttelua, niin typeriä älynväläyksiä, että replikointi muodostaa filmiin oman erityisen farssinsa."

Jaakko Hurmeen (Helsinki-Lehti 4.12.1959) mukaan elokuvan parasta antia olivat "lavastaja Aarre Koiviston luoma vanhan asessorin kodin raskassävyinen ympäristö sekä vaikuttava tähtitorni. Näitä sommitteluissaan apuna käyttäen on myös Osmo Harkimo tehnyt hienoa kuvaustyötä".

Matti Peltonen (Suomen Sosialidemokraatti 30.11.1959) piti elokuvaa "positiivisena tapauksena": "Hilve ja Veli Mustosen alkuperäisaiheesta on Lohikoski käsikirjoittajana ja ohjaajana pystynyt synnyttämään melko kiinteän ja hyvin koossa pysyvän kokonaisuuden, jossa jännitystä ei kehitellä mauttomin, turhaan väkivallankuvaukseen syyllistyvin keinoin eikä salaisuuden varjelemiseksi juoksutella asioita tarpeettomasti sivuteille. Itse asiassa tapahtumat kehittyvät loogisesti alkaen murhan taustan kuvauksella, esittelemällä asiain kehittyminen rikoksen asteelle ja tämän jälkeen purkamalla ongelmavyyhteä tasaisen varmasti rikoksen lopulliseen ratkaisuun saakka."

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.

Taustaa

Kohtalo tekee siirron (1959) kuului Suomen Filmiteollisuuden ns. varastoelokuviin. Elokuvan samanniminen alkuperäiskäsikirjoitus syntyi jo vuonna 1943 aviopari Hilve ja Veli Mustosen yhteistyönä (Hilve Mustonen käytti myös kirjoittajanimeä Sirkka Mustonen). Vaikka tarina tapahtui kotirintamalla, heijastui henkilögalleriassa sota-aika: mm. yksi tarinan päähenkilöistä oli ratsuväen luutnantti.

Mustosten käsikirjoitus sai pitkään maata toteutumattomana. Aiheeseen tarttui Armand Lohikoski vuonna 1956 halutessaan vaihtelua Pekka Puupää -elokuviin. Lohikoski muokkasi käsikirjoituksen uudelleen muuttaen samalla yhden veljeksistä kemististä tähtitieteen opiskelijaksi, toisen juristista lainopin ylioppilaaksi ja kolmannen ratsuväen luutnantista eläinlääkäriksi. Viittaus sota-aikaan säilyi sikäli, että tähtitieteen opiskelija oli päähän haavoittunut sotainvalidi.

Kuvaukset alkoivat talvella 1957. Elokuva valmistui samana keväänä, mutta joutui sen jälkeen hyllylle kahden vuoden ajaksi. Kuvausvaiheessa työnimenä oli Valkoinen hevonen, mutta kun se heinäkuussa 1959 jätettiin tarkastettavaksi, nimenä oli Murhattu puhuu. Ympyrä sulkeutui, kun yhtiö 9.10.1959 ilmoitti elokuvatarkastamolle muuttavansa nimen muotoon Kohtalo tekee siirron. Tämänkin jälkeen kului vielä kuusi viikkoa, ennen kuin elokuvan ensi-iltakierros vihdoin alkoi Turusta.

Elokuvaa yritettiin mainostaa Kovaa peliä Pohjolassa sekä Ei ruumiita makuuhuoneeseen -elokuvien kaltaisena uudentyyppisenä jännityselokuvana, mutta sen yleisömenestys jäi näitä huomattavasti vähäisemmäksi. SF:n vuoden 1959 uutuuksista Kohtalo tekee siirron menestyi selvästi heikoimmin. Myös Mustoset olivat tyytymättömiä Lohikosken sovitustyön tuloksiin.

Ensi-iltakierroksen jälkeen elokuvaa ei ole esitetty uusintana suurissa kaupungeissa Helsinkiä lukuunottamatta.

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.

Musiikki

1 . "Sydän povessain"
Säv. Toivo Kärki
Es. Anja Hatakka, laulu, sekä tanssiorkesteri (playback, tunnistamaton laulajatar, tanssiorkesterisäestys), 1' 10".

2. Foxtrot
Säv. Toivo Kärki
Es. tanssiorkesteri (play-back), 1' 25".

3. Tanssimusiikki
Säv. Toivo Kärki
Es. tanssiorkesteri (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 00".

4. "Olen välke"
Säv. Toivo Kärki
Es. Vieno Kekkonen, laulu, sekä tanssiorkesteri (playback), 1' 10".

Huomautuksia:
Tanssimusiikkiin (nro 3) liittyy tanssiparin esitys rullaluistimilla. Hääkohtauksen musiikin yhtenä teemana on Hochzeitsmarsch / Häämarssi näytelmästä A Midsummer Night's Dream / Kesäyön unelma, säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy (off).

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.

Tarkastus- ja tekniset tiedot

Tarkastustiedot

Tarkastuselin:

VET

Tunnistenumero:

8855

Päätöspäivä:

21.07.1959

Formaatti:

35 mm

Pituus:

2500 m

Veroluokka:

Ikäraja:

K16

Osalukumäärä:

Muut tiedot:

21.7.1959 "Murhattu puhuu / Den mördade talar" -nimisenä,
nimenmuutos 9.10.1959 "Kohtalo tekee siirron / Ödets schackdrag"

Tekniset tiedot

Värillisyys:

Ääni:

ääni

Äänijärjestelmä:

Aga-Baltic

Kuvasuhde:

1,37:1

Kesto:

91 min

Pituus:

2500 m